1_1996 - Kielikello
null 1_1996
Kielikello 1/1996
-
Artikkeli 1/1996
Päivi Rintala
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Helena Rautala
Ei eurosuomea vaan suomea
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä silmäillessä alkoi näyttää, että suomen kieli oli joutunut erityiseen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Jussi Kallio
Julkishallinnon nimien oikeinkirjoitus
Virallisen kielenhuollon antamat valtion keskushallintoelinten ja muiden julkishallintoelinten nimien kirjoitusohjeet periytyvät vuodesta 1949, jolloin Suomen Akatemian kielilautakunta antoi nimien...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Anneli Räikkälä
Symmetriaa
Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja eläintieteen termiksi;...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Paavo Pulkkinen
Uudenlaista ”liudentumista”
Verbiä liudentua on vakiintuneesti käytetty fonetiikan terminä, joka tarkoittaa samaa kuin vierasperäiset sanat palataalistua, palatalisoitua ja käytöstä jo väistynyt muljeerautua. Liudentunut konsonantti ääntyy niin,...
Lue lisää
-
Puheenvuoro 1/1996
Arvi Lind
Televisiouutisten kielestä
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena on kertoa uutiset sellaisella kielellä, että...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Taru Kolehmainen
Posteri
Tieteellisten kokousten yhteydessä on tullut tavaksi esitellä tutkimuksia varsinaisten esitelmien lisäksi myös näyttelyhallissa tms. seinään tai seinäkkeeseen kiinnitetyn teksti- ja kuvamateriaalin avulla....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1996
Matti Punttila
Päivä pulkkaan
Viime aikoina olen kuullut eri yhteyksissä käytettävän sanontaa päivä on pulkassa. Harva käyttäjistä näyttää kuitenkaan olevan selvillä, mitä sanonnalla tarkoitetaan eli mistä ihmeen pulkasta on kyse. Suomen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/1996
Anneli Räikkälä
Vuosikymmenen, ‑sadan ja ‑tuhannen ilmaiseminen
Vuosikymmenen, ‑sadan ja ‑tuhannen vaihtuminen tuntuu myös kielenkäytössä. Yksi kysymys on, miten kutsutaan ensimmäisiä ja viimeisiä vuosikymmeniä ja ‑satoja. Toinen kysymys on, mikä oikeastaan on vanhan...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1996
Heikki Hurtta
Taas herrojen pee ja kee
Professori Osmo Ikolan kielenhuollon tehtäviä yleisesti käsittelevä kirjoitus Kielikellossa 4/94 (s. 5) on herättänyt vilkkaan keskustelun yhdestä detaljista, nimittäin b:n ja g:n ääntämisestä suomen kielessä....
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1996
Klaus Laalo
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen; näkemyseroja voi odottaakin, sillä ääntämyksessä esiintyy sekä puhuja-...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1996
Kalevi Konttinen
Olenne ja olio
M. A. Nummisen ajatus luoda uudissana olenne (Kielikello 4/95) korvaamaan sana olio filosofian kielessä saa laajemman kantavuuden, kun muistetaan, että sama sana on nopeasti nousemassa keskeiseen asemaan...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1996
-
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Artikkeli -
Ei eurosuomea vaan suomea
Artikkeli -
Julkishallinnon nimien oikeinkirjoitus
Artikkeli -
Symmetriaa
Artikkeli -
Uudenlaista ”liudentumista”
Artikkeli -
Televisiouutisten kielestä
Puheenvuoro -
Posteri
Artikkeli -
Päivä pulkkaan
Artikkeli -
Vuosikymmenen, ‑sadan ja ‑tuhannen ilmaiseminen
Suomen kielen lautakunta -
Taas herrojen pee ja kee
Keskustelua -
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Keskustelua -
Olenne ja olio
Keskustelua