1_1995 - Kielikello
null 1_1995
Kielikello 1/1995
-
Artikkeli 1/1995
Anneli Räikkälä
Menneiltä vuosilta
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Matti Vilppula
Monimielinen kin
Liitepartikkeli kin on jokapäiväisessä puheessa ja kirjoituksessa ylen tavallinen, mutta sen merkityksen täsmällinen määrittely on usein vaikeaa. Tunnemme vain epämääräisesti, että jokin selvä tehtävä sillä lauseessa on, sillä poiskaan sitä ei voi jättää merkityksen muuttumatta. Seuraavassa kirjoituksessa näitä tehtäviä tarkastelee erikoistutkija Matti Vilppula; hän on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Pirkko Forsman Svensson
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Nykysuomi ei poikkea vanhasta kirjasuomesta vain kirjoitusasultaan, vaan eroja on kaikilla kielen tasoilla. Myös liitepartikkeleita kin ja kaan, kään käytettiin aiemmin toisella tavalla kuin nykyään. Vanhan kirjasuomen tutkija Pirkko Forsman Svensson tarkastelee seuraavassa 1600-luvun kirjoittajien tapaa käyttää liitepartikkeleita. Forsman Svensson on Uumajan yliopiston lehtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Terho Itkonen
Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat
Suomi suosii yhdyssanoja; voi sanoa, että se on tyypillinen yhdyssanakieli. Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen kielen perussanakirjan hakusanoista valtaosa osoittautuu yhdyssanoiksi, eikä kumpikaan ole eikä...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Helena Lehečková
Oikea oikeinkirjoitus
Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Riitta Eronen
Sanoja mustalla listalla eli PC-ilmiö
Kun kuulee puhuttavan PC:stä, pitää olla tarkkana: ei välttämättä olekaan kyse henkilökohtaisesta tietokoneesta (personal computer) vaan Amerikan-tuomisesta nimeltä political correctness. Sillä tarkoitetaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Taru Kolehmainen
Estonian haveri
Estonia-laivan kauhunyöstä ei ollut ehtinyt kulua montakaan tuntia, ennen kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvopuhelimeen soitettiin ja ihmeteltiin haveri-sanaa, jota jo ensimmäisissä uutisissa...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1995
Heikki Ruskeepää
Ei–eikä-sanaparin käytöstä
Nykyään näyttää olevan epävarmuutta sanaparin ei–eikä käytössä. Oikein sanaparia on käytetty seuraavissa esimerkeissä (tämän kirjoituksen esimerkit ovat parin viime vuoden aikana ilmestyneistä lehdistä, enimmäkseen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1995
Paula Ehrnebo
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden selvittäminen onkin hyvin tärkeätä, kun kansainvälinen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1995
Saara Welin
Lisää ulkomaisten rakennusten nimistä
Kielikello on saanut toisenkin ulkomaisten rakennusten nimiä koskevan palautekirjeen. Sergei Pogreboff on kiinnittänyt huomiota Kielikellon numerossa 4/94 sivulla 16 siteeraamiini Moskovan Uspenskij sobor ‑nimisen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1995
Pirkko Vapaavalta
b ja g kuuluvat myös puhekieleen
Vihdoinkin! b:n ja g:n väärästä ääntämisestä ärtyneiden tueksi on vihdoinkin julkaistu suomen kielen lautakunnan entisen jäsenen lausunto: professori Osmo Ikola katsoo olevan välttämätöntä erottaa puheessakin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
sijamuoto-ongelma
Kutsukorttien laatijat joutuvat usein pohtimaan seuraavanlaista sijamuoto-ongelmaa: ”Kutsumme Teidät firmamme 50-vuotisjuhlaan ravintola Ritziin ~ Ritzissä 1. maaliskuuta 1995.” Parempi vaihtoehto näistä on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
aerobic ~ aerobik ~ aerobikki; aerobikata
Aerobicistä on tullut suosittu harrastus ja jopa kilpailulaji, joten on syntynyt tarve myös verbille. Lehdissä on näkynyt taivutusta ”aerobicata : aerobiccaan”, jossa c on astevaihtelussa k:n tavoin. Tältä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
curriculum vitae, CV
Suomalaisiksi vastineiksi käyvät ansioluettelo ja elämäkerta. Lyhenteen CV käyttö ei ole kovin suositeltavaa, koska sen merkitys ei ole yleisesti tunnettu.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
lajikko
Mahdollisena pidetty uudissanana, jonka merkitys on ’(jätteiden)lajitteluastia’, vrt. naulakko, rullakko, pussikko.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
keräämö
Uudissana, jota pidettiin mahdollisena (jätteiden)keräyspaikan nimityksenä.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
asuinmaa
Merkitys on ’maa, jossa joku asuu’, vrt. synnyinmaa, asuinpaikka.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
debriefing eli henkinen jälkihoito
”Debreafingin” suomenkielinen vastine on henkinen jälkihoito tai jälkipuinti. Sillä tarkoitetaan onnettomuuden jälkeistä terapiaa tms. henkistä hoitoa.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
lapsiasiavaltuutettu
Perusteilla oleva uusi virka, jonka nimikkeessä haluttiin välttää mies-loppua: siis ei ”lapsiasiamies”. Lapsiasiavaltuutettu tekee lapsiasiatyötä.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
jongleerata
Mitä jonglööri tekee – ”jongleeraa” vai ”jonglööraa”? Sana jonglööri tulee ranskan tekijännimestä jongleur, joka taas on johdos verbistä jongler (’tehdä taikatemppuja, temppuilla’). Ruotsissa on vastaava...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
Ruotsin maakuntien nimet
Ruotsin land-loppuisista maakuntien nimistä on käytössä sekä suomalaisia että ruotsalaisia asuja. Suomessa lanti-loppuisiksi vakiintuneita ovat ovat Gotlanti, Norlanti, Vermlanti, Uplanti ja Öölanti;...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
Kanaalin tunneli
Miten kutsua Englannin kanaalin ali kaivettua tunnelia? Englannin kanaalin rinnakkaisnimi on Kanaali, joten tunnelin nimi voi olla Kanaalin tunneli.
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
Baltia
Kielitoimiston neuvonnasta sekä nimineuvonnasta kysytään toistuvasti muutamaa ulkomaista paikannimeä. Yksi niistä on Baltia, joka kirjoitetaan ja äännetään yhdellä t:llä. Asukkaan nimitys on kahdella ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
Tšekki, Tšekinmaa ja Tšekin tasavalta
Kielikellossa 4/92 (s. 28) on jo kerrottu entisestä Tšekkoslovakiasta syntyneiden kahden valtion nimet, mutta koska epätietoisuutta on vielä paljon, kerrataan ne tässä. Slovakia ei tuota ongelmia, mutta Tš ekki...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/1995
Sari Maamies
Suhu-s
Tšekin nimen yhteydessä kysytään usein myös sen kirjoitustapaa: tavallinen s, š vai sh. Suhu-s:n korvaaminen kirjainyhtymällä sh ei ole suositeltavaa, vaikka esimerkiksi monet tiedotusvälineet näin menettelevätkin....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Elisa Stenvall
CD-ROMista romppuun
Sanakilpailuja on käytetty monesti apuna silloin, kun uudelle käsitteelle on ollut tarve luoda toimiva suomenkielinen nimitys, usein vierasperäisen sanan sijaan. Kilpailuja eivät ole järjestäneet vain kielenhuoltajat vaan myös lukuisat järjestöt, lehdet ja yritykset. Tarkoitettaan hyvin kuvaavan ja kieleen luontevasti sopivan sanan luominen ei ole helppoa, mikä on koettu toisinaan myös kilpailuissa: hyvät ehdotukset ovat harvassa. Ja vaikka kilpailussa löytyisikin hyvältä tuntuvia sanaehdotuksia, sanan kohtalon ratkaisee lopullisesti kieliyhteisö, joka joko hyväksyy tai hylkää sen. Seuraavassa on yksi esimerkki ilmeisen onnistuneesta sanakilpailusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1995
Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle
Euroopan unioniin liittyminen vaikuttaa monin tavoin kieleemme; sen mukana on jo tullut ja tulee yhä uusia käsitteitä. Eurooppaan meno on myös vahvistanut ainakin yhden vierassanan asemaa, nimittäin lobbaamisen. Kielitoimiston puoleen on käännytty suomalaisemman sanan toivossa, ja kielitoimisto kääntyy nyt suuren yleisön puoleen ja julistaa juhlavuotensa merkeissä sanakilpailun: vieläkö lobbaaminen ja lobbari voitaisiin korvata kotoisammilla ilmauksilla?
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1995
-
Menneiltä vuosilta
Artikkeli -
Monimielinen kin
Artikkeli -
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Artikkeli -
Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat
Artikkeli -
Oikea oikeinkirjoitus
Artikkeli -
Sanoja mustalla listalla eli PC-ilmiö
Artikkeli -
Estonian haveri
Artikkeli -
Ei–eikä-sanaparin käytöstä
Keskustelua -
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Keskustelua -
Lisää ulkomaisten rakennusten nimistä
Keskustelua -
b ja g kuuluvat myös puhekieleen
Keskustelua -
sijamuoto-ongelma
Kysyttyä -
aerobic ~ aerobik ~ aerobikki; aerobikata
Kysyttyä -
curriculum vitae, CV
Kysyttyä -
lajikko
Kysyttyä -
keräämö
Kysyttyä -
asuinmaa
Kysyttyä -
debriefing eli henkinen jälkihoito
Kysyttyä -
lapsiasiavaltuutettu
Kysyttyä -
jongleerata
Kysyttyä -
Ruotsin maakuntien nimet
Kysyttyä -
Kanaalin tunneli
Kysyttyä -
Baltia
Kysyttyä -
Tšekki, Tšekinmaa ja Tšekin tasavalta
Kysyttyä -
Suhu-s
Kysyttyä -
CD-ROMista romppuun
Artikkeli -
Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle
Artikkeli