1_1994 - Kielikello
null 1_1994
Kielikello 1/1994
-
Artikkeli 1/1994
Auli Hakulinen
Suomalaisuus ja äidinkieli
Alustus keskustelutilaisuudessa ”Käännekohta. Suomen suunta – yliopiston puheenvuoro” 9.11.1993.¹
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Päivi Rintala
Teemana oppikirjojen kieli
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja sen suomen kielen lautakunta ovat aikaisemmin kaksi kertaa järjestäneet ajankohtaiseen kielenviljelyn lohkoon keskittyvän teemapäivän. Ensimmäistä teemapäivää vietettiin...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Ilkka Niiniluoto
Tieto, tieteen kieli ja oppikirjat
Oppikirjojen keskeinen tehtävä on kiistämättä tietojen välittäminen. Mitä tieto oikeastaan on? Tätä kysymystä pohtii artikkelissaan teoreettisen filosofian professori Ilkka Niiniluoto.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Lauri Lehtinen
Mitä saan irti oppikirjoista?
Puhuvatko aikuiset taas nuorten asioista kuulematta heitä itseään? Käyttäjän puheenvuoron oppikirjojen kielestä esitti kevään 1993 ylioppilas Lauri Lehtinen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Pirjo Karvonen
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Pirjo Sinko
Millaista oppimista, sellaista kieltä – opetushallituksen näkökulma reaaliaineiden oppikirjojen kieleen
Kohti oppimisen vallankumousta Oppikirjojen kieltä kohtaan esitetty varsin selkeä kritiikki on jo pitkään ollut tiedossa. Kieli ei ole silti korjaantunut. Miksi ei ole? Ymmärtääkseni siksi, että kieli ei ole...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Vuokko Raivio
Sepät ja sydet
Äidinkielen opettaja joutuu tekemisiin myös muiden aineiden oppikirjojen kielenkäytön kanssa. Antaako se oppilaalle hyviä malleja? Tukeeko se äidinkielen opettajan työtä? Tällaisia asioita pohtii Helsingin kuvataidelukion äidinkielen vanhempi lehtori Vuokko Raivio.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Matti Punttila
”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista
Kielikuvien salakarikoista puhumiseen liittyy jo sinänsä kielikuva, vertaus, jossa puhuja tai kirjoittaja ajatellaan vesillä liikkujaksi, jonka tulee valppaana ohjata purttaan kiviä ja kareja väistellen....
Lue lisää
-
Keskustelua 1/1994
Risto Piispanen
Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä
Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi ehdotukseksi tai suositukseksi tarkoitetun luettelon alkuaineiden...
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/1994
Ritva Liisa Pitkänen
Kaksi uutta henkilönnimikirjaa
Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Niinpä henkilönnimiä ja varsinkin etunimiä koskevalla tiedolla tuntuu olevan loputon kysyntä niin meillä kuin muuallakin. Etunimikirjat ovat usein sanakirjan muotoon laadittuja...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1994
Terho Itkonen
Legio ja dalai-lama: pari täsmennystä
Viime Kielikellossa (4/1993) olleeseen kirjoitukseeni ”Armeenian invaliidit” oli pujahtanut pieni virhe. Tulin maininneeksi sanan leegio sellaisten sanojen joukossa, joiden pitkä vokaali periytyy klassisista kielistä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1994
-
Suomalaisuus ja äidinkieli
Artikkeli -
Teemana oppikirjojen kieli
Artikkeli -
Tieto, tieteen kieli ja oppikirjat
Artikkeli -
Mitä saan irti oppikirjoista?
Artikkeli -
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Artikkeli -
Millaista oppimista, sellaista kieltä – opetushallituksen näkökulma reaaliaineiden oppikirjojen kieleen
Artikkeli -
Sepät ja sydet
Artikkeli -
”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista
Artikkeli -
Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä
Keskustelua -
Kaksi uutta henkilönnimikirjaa
Julkaisuja -
Legio ja dalai-lama: pari täsmennystä
Artikkeli