1_1992 - Kielikello
null 1_1992
Kielikello 1/1992
-
Artikkeli 1/1992
Maarit Kaimio
Eurosuomea vai eurolatinaa?
Kieliin on aina lainattu toisista kielistä aineksia, varsinkin sanoja. Kaikki lainat eivät kuitenkaan mukaudu sujuvasti kaikkiin kieliin. Luontevan lainaamisen edellytyksenä on sekä antavan että saavan kielen rakenteen tuntemus. Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio käsittelee tässä kirjoituksessa periaatteita, jotka on otettava huomioon lainattaessa klassisista kielistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Kari Liukkonen
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Virossa puhutaan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Latviassa puhutaan latviaa eli lättiä ja Liettuassa liettuaa, jotka eivät ole Suomen sukukieliä vaan balttilaisia kieliä. Näiden kielten luonnetta selvittelee tässä kirjoituksessa slaavilaisen ja balttilaisen filologian dosentti filosofian tohtori Kari Liukkonen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Maija Länsimäki
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto on prolatiivi, jonka pääte on ‑itse. Prolatiivi poikkeaa tavallisista sijoista siten,...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Terho Itkonen
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja lomautuksilta. Ne tuntevat nyt oikeutettua katkeruutta...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Kirsti Aapala
Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo
Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best man: ”kaaso Jaana, bestman Esa” (HS 28.7.91). Saattaapa vihkiparilla olla sekä best man että...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Silva Kiuru
Yksikkö vai monikko?
Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka sarjakuvan Helmi lähetti Heikin kauppaan ostamaan ”kaksi tusinaa kananmunaa”. Eräässä mainoksessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Erkki Lyytikäinen
Sotilasarvot kertovat
Sotilasarvojen nimitykset ovat suomen kielessä oma ja omalaatuinen sanastoryhmänsä. Lähes puolet väestöstä joutuu tietyssä elämänsä vaiheessa tiiviisiin tekemisiin sotilasarvojen kanssa – ja ne syöpyvät syvälle...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Sari Maamies
Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan
Pohjoismaissa on viime vuosina pohdittu englannin kielen liiallista vaikutusta paikallisiin kieliin. Suomen kielen lautakunnan keskustelua kysymyksestä on referoitu Kielikellossa 2/1991. Norjassa, jossa toisaalta itse norjan kielen tilanne on erikoislaatuinen (kaksi kirjakieltä) ja toisaalta englannin kielen vaikutus on ollut huomattavan suuri, on käyty erityistä kampanjaa anglismeja vastaan. Norjan kielilautakunnan tutkija Dag F. Simonsen kertoo tästä nykypäivän kielitaistelusta kirjoituksessa, jonka on lyhentäen suomentanut filosofian maisteri Sari Maamies.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- ja oikeinkirjoitussuositukset joukolle Ruotsin paikannimiä. Se korvaa...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Raija Lehtinen
Ehtoja, poikkeuksia ja erityisehtoja reunaehtojen tilalle
Suomen mahdollinen Euroopan yhteisön jäsenyyden hakeminen on vuoden 1992 alussa tuonut lähes jokaiseen tätä asiaa koskevaan puheenvuoroon, uutislähetykseen ja lehtikirjoitukseen samalla myös sanan reunaehdot....
Lue lisää
-
Artikkeli 1/1992
Saara Welin
Albertvillen kisat
Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin kirjoitusasultaankin vieraana säilytettävät nimet, olisi pyrittävä ääntämään...
Lue lisää
Sisällysluettelo 1/1992
-
Eurosuomea vai eurolatinaa?
Artikkeli -
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Artikkeli -
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Artikkeli -
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Artikkeli -
Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo
Artikkeli -
Yksikkö vai monikko?
Artikkeli -
Sotilasarvot kertovat
Artikkeli -
Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan
Artikkeli -
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Artikkeli -
Ehtoja, poikkeuksia ja erityisehtoja reunaehtojen tilalle
Artikkeli -
Albertvillen kisat
Artikkeli