Hyppää sisältöön

1_1991 - Kielikello

null 1_1991

Artikkeli 1/1991

Matti Pääkkönen

A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja

Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Eeva Maria Närhi

Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus

Miten taivutetaan sukunimeä Hohti? Entä nimiä Rautto ja Peitsi? Taivutetaanko niitä lainkaan? Tällaiset kysymykset tulevat yhtenään kirjoittajan eteen. Nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi kirjoittaa...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Saara Welin

Riiassa asuu riikalaisia

Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, että Riika ei ole vieraskielinen nimi, vaan latviankielisestä nimestä...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Anneli Räikkälä

Taipuuko titteli?

Vuonna 1979 Kielikellossa 2 käsiteltiin henkilönnimen edessä olevan määritteen, ammatti- tai arvonimen (”tittelin”), taivuttamista. Taipumisen ja taipumattomuuden periaate ei näytä kielen rakenteessa olevan kovin vahva, koska asiaa usein kysytään kielitoimistosta. Korva ei siis aina toimi. Seuraavassa kerrataan tittelin taipumisen pääperiaatteet.

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Silva Kiuru

Tuliko romanian Cristina toiseksi?

Joulukuun 14. päivänä päättyivät kuudennet Sibelius-viulukilpailut. Kun suomalaisia oli finaalikierroksen kahdeksan kilpailijan joukkoon päässyt kaksi, kilpailujen tulokset varmaan kiinnostivat monia seuraavan...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Marjatta Palander

Kuolleeton ajolähtötilanne

Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Pesät ovat täynnä, ja kuolleetonta ajoa tässä yhdeksännen vuoroparin tasoittavalla tulee purkamaan...

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Glaukooma

Sanan suomenkielinen vastine on silmänpainetauti. (Vanhastaan ja kansanomaisesti on käytetty sanaa ”viherkaihi”, joka on vielä Nykysuomen sivistyssanakirjassa 1973 esitetty glaukooman vastineeksi.)

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Diabetes ja diabeetikko

Vierasperäisen diabetes-sanan rinnalla on hyvä käyttää omapohjaista sanaa sokeritauti. Ilmaukset sokeritautinen ja diabetespotilas ovat jälkiosiensa vuoksi tunnesisällöltään sen verran negatiivisia, että...

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Keinoalkuinen lisääntyminen

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkäri Outi Hovatta oli tiedustellut yhteistä nimitystä, yläkäsitettä, keinosiemennykselle ja koeputkihedelmöitykselle. Lautakunta päätti suosittaa ilmausta keinoalkuinen...

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Narkolepsia

Lautakunta piti osuvana professori Jorma Palon narkolepsian vastineeksi ehdottamaa sanaa pakkonukahtelu.

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Osteoporoosi ja osteomalasia

Lautakunta totesi, että asiantuntijoiden käsityksen mukaan osteoporoosin rinnakkaisnimitykseksi sopii luukato ja osteomalasian rinnalle luunpehmennys.

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Dysmelia

Dysmelian omapohjaiseksi vastineeksi pidettiin suositettavana ilmausta synnynnäinen raajavikaisuus.

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Burn out

Katsottiin, että burn outin suomenkieliseksi vastineeksi on vakiintumassa työuupumus.

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Ilokaasu

Lautakunnalta oli tiedusteltu, kumpi nimitys olisi suositeltavampi, typpioksiduuli vai ilokaasu. Sanastolautakunta kannatti pysymistä jo vakiintuneessa käytännössä. Yleiskielessä ja potilasinformaatiossa...

Lue lisää
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 1/1991

Tulehduskipulääke

Eräs lääketehdas oli kysynyt lautakunnan kantaa anti-inflammatorinen analgeetti ‑termin suomentamiseksi järjestämänsä kilpailun tuloksista. Kilpailun raati oli pitänyt parhaina ehdotuksia tulehduskipulääke, huoje ja...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Raija Moilanen

Kielitoimisto neuvoo

Kielitoimisto on vastannut äskettäin puhelimitse tai kirjeitse mm. seuraaviin kysymyksiin. (Edellisen kerran kysymyksiä on esitelty Kielikellossa 2/1990.) as.oy asunto-osakeyhtiöstä käytettävä lyhenne (ei: ao) ...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Raija Lehtinen

Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista

Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja äljäkkeen kanssa? Vastaushan on tietysti se, että sanat on muodostettu toisista, lyhyemmistä...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Risto Haarala

Aakkosista kööriin

Monet lienevät hiljattain huomanneet uutisen Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisestä. Millaisesta kirjasta oikein on kysymys? Perussanakirja on suomen yleiskielen sanoja suomeksi kuvaava teos, ja se on...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Tekstiilisanaluettelo. Vedä verkaa, kudo sarkaa

Samaan aikaan kun tämä lehti saapuu lukijalle, kauan tekeillä ollut ja odotettu Tekstiilisanaluettelo ilmestyy kirjapainosta. Sanaluettelon on toimittanut Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto, ja työhön on...

Lue lisää
Artikkeli 1/1991

Saara Welin

Somalit ovat somalialaisia

Riikalaisen lisäksi (ks. artikkelia Riiassa asuu riikalaisia s. 16) on toinenkin paikannimestä johdettu, ihmistä tarkoittava ilmaus hyvin ajankohtainen. Somaliasta lähteneitä pakolaisia on meillä...

Lue lisää

Sisällysluettelo 1/1991

Kielikellon lehdet