1_1988 - Kielikello

Artikkeli 1/1988

Esko Koivusalo

Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat

Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. Jos laskeuman radioaktiivisuus on riittävän suuri, se voi...

Lue lisää

Artikkeli 1/1988

Heikki Paunonen

Köyhtyykö suomen kieli

Usein kuulee sanottavan, että suomen kieli on köyhtymässä. Väitettä on perusteltu monin tavoin. Milloin on osoitettu englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin uhkaavan suomen kielen omaleimaisuutta ja...

Lue lisää

Artikkeli 1/1988

Marja Lehtinen

Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa

Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.

Lue lisää

Artikkeli 1/1988

Maija Länsimäki

Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia

Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?

Lue lisää

Keskustelua 1/1988

Teuvo Ahti

Venäjän kansainvälisestä siirrekirjoituksesta

Kielikellon numerossa 4/1987 Eeva Maria Närhi kertoi YK:n maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssin 1987 hyväksyneen Neuvostoliiton ehdotuksen venäjän kyrillisen kirjaimiston kansainväliseksi...

Lue lisää

Artikkeli 1/1988

Pekka Sipilä

Mitä vikaa Tshaikovskissa ja Shostakovitshissa?

Joudun työni vuoksi tavan takaa kirjoittamaan venäläisten säveltäjien nimiä. Ongelmani on, etten voi tehdä sitä kielitoimiston suosittamalla tavalla: työvälineeni (IBM XT ‑tietokone sekä Triumph – Adler...

Lue lisää

Keskustelua 1/1988

Eeva Maria Närhi

Siirrekirjoitusjärjestelmien eduista

Professori Ahdin kantaan, joka torjuu kansainväliseksi järjestelmäksi hyväksytyn venäjän latinaistamisjärjestelmän, saattaa kevyesti yhtyä moni suomalainen professori ja liikemies, toimittaja ja tutkija, joka...

Lue lisää

Keskustelua 1/1988

Raimo Jussila

Tietokoneilta on lupa vaatia merkkejä

On totta, ettei monillakaan mikrotietokoneilla eikä kirjoittimilla voida tulostaa hatullista s-kirjainta. Syynä on se, etteivät amerikkalaislähtöiset kirjainjärjestelmät tunne tätä merkkiä. Hattu ei suinkaan...

Lue lisää