”uutisoida”
Sanakysymyksiä 2/1984

Anneli Räikkälä

”uutisoida”

Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina oli käytetty aivan vierastyyppistä sanaa. Häkellyttävää oli, että sanat myöhemmin sukelsivat esiin aivan asiallisissa yhteyksissä. Tavallisimpia näistä sanoista oli ”uudisoida”. Ollin tuttu henkilö ”Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturi” aina silloin tällöin ”uudisoi”. Verbiä käytetään nykykielessä asussa uutisoida. Sen taustalla on substantiivi uutinen. Eturientolassa sanan merkitys on lähellä tiedottaa-verbin merkitystä: ’lähettää uutisia’ tai ’välittää uutisia’.

Muodostuksen kannalta ei uutisoida ole kielessä olemassa olleiden sanojen mallin mukainen: ‑(i)nen-loppuisista substantiiveista ei ole johdettu -soida-johtimella verbejä; ‑soida-johdin kuuluu vain lainasanoihin vastaamaan ruotsin sera- ja saksan sieren-johdinta, esim. kritisoida, produsoida, sterilisoida. Toinen samaan mallittomaan tapaan väärin muodostettu on verbi entisöidä, jonka sijasta pitäisi käyttää oikein muodostettua verbiä entistää.

Uutisoida-verbin ongelmana on lisäksi merkityksen epämääräisyys. Sitä on viime aikoinakin käytetty ilmaisemaan kaikenlaista uutisten kanssa puuhailua. Seuraavat esimerkit ovat päivä- tai viikkolehdistä:

1) Esim. Helsingin Sanomat totesi asiaa uutisoidessaan: ”Kumpaankaan kysymykseen S. ei antanut vastausta.”

2) Mistähän maailman tapahtumasta on uutisoitu vastaavasti?

3) Suomen tiedotusvälineiden uutisoinnissa suurinta huomiota sai osakseen yleisurheilu.

4) Liikemaailma haluaa, että toimittajat tekisivät sen etujen mukaista propagandaa ja myötäilisivät heidän etujaan asioiden uutisoinnissa.

Lukijan on vaikea päätellä, mitä kirjoittajat kussakin esimerkissä tarkoittavat uutisoida- ja uutisointi-sanalla. Ensimmäisessä esimerkissä täsmällisempi sana voisi olla kirjoittaa, toisessa tiedottaa, kolmannessa ja neljännessä tultaisiin toimeen ilman koko sanaa.

Merkityksen tarkentamattomuus tuntuu viimeaikaisissa uutisissa:

Koivisto kummastelee lehdistön uutisointia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen puolestaan syytti voimakkaasti yleisradiota ja väitti, että sen uutisointi suurelta osin esti sopimuksen hyväksymisen.

Lukijan on vaikea päätellä, miten ne on tarkoitettu tulkittavaksi.

Sanan epämääräisyys näkyy Uuden kansainvälisen tiedotusjärjestyksen (Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja nro 13) otsikosta ”Kolmannen maailman uutisointi”. Tiedottaako tässä kolmas maailma vai tiedotetaanko kolmannesta maailmasta vai onko kysymys jostain muusta? Samasta kirjasta on vielä seuraava merkitykseltään epämääräinen uutisointi: ”Kun esimerkiksi öljystä tai muista raaka-aineista on puhuttu kansainvälisessä tiedonvälityksessä, on keskustelun sävy, uutisointi, painottuminen ja ajankohta paljolti määräytynyt öljyä ja muita raaka-aineita kuluttavien maiden ja niiden uutistoimistojen toimesta.” Tässä uutisoinnilla tarkoitettaneen uutisten valintaa.

”Uutisoida” on siis muodostamistavaltaan kielen rakenteen vastainen ja merkitykseltään usein kovin epämääräinen. Hyvässä yleiskielessä sitä ei pitäisi käyttää. Mutta mitä tarjota tilalle? Sijaan ei ole yhtä ainoata vaihtoehtoa. Kirjoittajan olisi syytä tarkentaa ajatuksiaan ja käyttää kulloistakin tilannetta tarkimmin kuvaavaa verbiä, esim. tiedottaa, kirjoittaa, välittää uutisia.

Anneli Räikkälä