Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa.
Lautakunta oli sitä mieltä, että kysymys ns. svetisismien ja anglismien käytöstä ja hyväksyttävyydestä olisi syytä kytkeä kielten rakenteiden vertailuun. Kielet vaikuttavat toisiinsa, vaikka ne olisivat rakenteeltaan erilaisia. Oppikirjoissa olisi syytä tähdentää, ettei kaikki vieras ole kartettavaa. Selvästi kartettavia ovat ilmausta hämärtävät vierasperäisyydet. Viestin perillemenoa estävät usein orjallisesti sana sanalta suomennetut ilmaukset. Kielenkäyttäjän kannalta ongelmallisia ovat sellaiset ilmaukset, joita hän ei voi ymmärtää, jos ei osaa vierasta kieltä. Tällaisissa tapauksissa vieraan rakenteen hylkääminen tavallisesti auttaisi.
Lautakunta tähdensi selkeyden vaatimuksen lisäksi myös sitä, että vierasperäisille aineksille olisi tarpeen esittää omia vastineita. Olisi myös syytä tuntea kielellistä omanarvontuntoa, oppia arvostamaan omia ilmauksia.
Kysyjän esimerkeissä oli erilaisia tapauksia. Rakenteeltaan suomelle vieraita ovat ”kirjoittaa ylös”, joka voi olla kaksiymmärteinen, ja ”vetää johtopäätös”; ne olisi syytä korvata ilmauksilla ”kirjoittaa (muistiin)” ja ”tehdä johtopäätös” tai ”päätellä”. Ilmaus ”näytellä osaa” on kielikuva, joka esiintyy kyllä ruotsissa mutta on mahdollinen muissakin kielissä. Eri kielten rakenteiden erilaisuutta on syytä tähdentää erityisesti komparatiivin yhteydessä. Komparatiivi on aina jonkinlainen suhteutus: vertailukohta on aina olemassa. Jotta voitaisiin käyttää kontrastikomparatiivia (Aarni Penttilän käyttämä termi, Virittäjä 1963), täytyy olla jokin joukko, joka voidaan jakaa kahtia. Jos tällainen jakoajatus ei ole mahdollinen, ei komparatiivi suomessa käy; esimerkiksi moderatiivinen komparatiivi ”suurempi summa rahaa” ei käy kontrastikomparatiiviksi.
Nimitys svetisismi on saanut hyvin negatiivisen sävyn. Se ei muutenkaan sellaisenaan kelpaa kielenhuollon perusteluksi. Ilmauksia pitäisi oppia ja opettaa analysoimaan.