Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja epätasapainoisilta näyttävistä rinnastusilmauksista, jotka ovat herättäneet hämmennystä tai ärtymystäkin. Odotuksenvastainen poikkeama muutoin esitystavaltaan neutraalissa yleiskielisessä asiatekstissä on päässyt keskeyttämään lukemisen ja vienyt huomiota asiasisällöltä. Joskus muodon ihmettely kuitenkin johtaa siihen, että alkaa myös ymmärtää rakenteen käytön syitä. Ärtymys ei silti välttämättä lievene.
Tässä talkoohavaintojutussa tarkastellaan seuraavia rakenteita:
- sekä suolaista ja makeaa
- suolaista että makeaa
- suolaista sekä makeaa
- sekä–ja, niin–ja
Sekä suolaista ja makeaa
Eräs talkoohavainnon lähettäjä kiteyttää monien kielenkäyttäjien tuntemukset sekä–ja-rakenteesta: ”Minua häiritsee sekä ja -rakenne. Aina odotan että-sanaa ja lukeminen tökkää.” Kyseessä ovat seuraavantyyppiset ilmaukset:
Vaihto-opiskelijoiden palautteiden mukaan sekä opettajat ja opiskelijat tekivät keväällä 2020 erittäin onnistuneen digiloikan. (aalto.fi) – Yleiskielessä: sekä opettajat että opiskelijat
Asut ainutlaatuisesti sekä kaupungissa ja maalla, järvikin on lähellä. (etuovi.com) – Yleiskielessä: sekä kaupungissa että maalla
Huomiota kiinnittävä sekä–ja-rakenne ei kuitenkaan ole mikään harvinaisuus. Eräs äidinkielenopettaja kertoo sen olevan hyvinkin tavallinen oppilaillaan ja ihmettelee, ”miten helposti se on levinnyt myös aikuisten kieleen”.
Kolmas havainnon lähettäjä toteaa, että rakenteen sekä–ja huomaa helpoiten lyhyissä ilmauksissa, kuten ”pidän sekä liha- ja kasvisruoista, ja tällöin ärsyttää vielä enemmän; usein korkealle koulutetut ihmiset kompastuvat tähän lapsukseen”. Neljäs miettii rakenteen taustoja: ”Hyvin usein tuon näkee asiatekstissä, mutta onko se oikeasti suomea? Tulee todennäköisesti ruotsista. Eli både och.” Moni ehkä osoittaa sormellaan myös englannin suuntaan (both–and).
Miten sekä–ja oikein on päässyt yleistymään yleiskielisen rinnastusrakenteen sekä–että ohelle? Pintapuolisesti katsottuna sekä–ja-ilmaus näyttää sangen loogiselta: onhan siinä kaksi merkitykseltään lisäävää rinnastuskonjunktiota, sekä ja ja. Eikö siis nimenomaan tämän konjunktioparin voisi katsoa sopivan rakenteellista harmoniaa ilmentävään rinnastustyyppiin paremmin kuin yleiskielisen parin sekä ja että? Jälkimmäisessähän toinen jäsen on että, joka on tyypilliseksi alistuskonjunktioksi luokitettu sana (Hän kertoi, että …)!
Suolaista että makeaa
Mitä että siis tekee rinnastusrakenteessa sekä–että? Voisiko hyvin monenlaisissa ilmauksissa käytettävä että olla kaiken lisäksi myös rinnastuskonjunktio?
Rakenne sekä–että on vanha. Se on tuttu murteissakin, samoin kuin sekä–jotta:
kyllä nyt o hyvir raskas töitäkin tehräs sekä hevosten että miäste. (Akaa, Suomen murteiden sanakirja)
hyvä opettaja se oli – – se päevät luvetti sekä sisästä jotta ulukoa. (Suomussalmi, Suomen murteiden sanakirja)
Itse asiassa joissain murteissa että on ainakin ollut käytössä sellaisenaan myös rinnastuksissa, samoin kuin jotta:
Kyllä se ossaa tehrä sitä että tätä. (Lempäälä, Suomen murteiden sanakirja)
Tänä syksynä ne kasvo juurikasvit, tuli naorista että pottuva. (Sotkamo, Suomen murteiden sanakirja)
Kotvaha sen aśsiin kansaj jahkettiin suunnan jotta toisen puolesta. (Tohmajärvi, Suomen murteiden sanakirja)
Että-sanan rinnastuskäytöllä on jossain määrin kirjallistakin taustaa aina Agricolasta alkaen:
Sihen haetin vkon wacka, nin ioopui Pica ette Acka (Vanhan kirjasuomen sanakirja, Mikael Agricolan Teokset III)
Tällaisesta suolaista että makeaa -tyyppisestä rakenteesta on lähetetty talkoohavaintoja myös tuoreista asiateksteistä, esimerkiksi seuraavanlaisia:
– – on todennut, että koulutuksista valmistuu opettajia että epäopettajia.
Havainnon lähettäjä toteaa: ”Yleensäkin niin puheessa kuin esim. sanomalehtikirjoituksissa on ruvettu käyttämään sanaa että yksistään merkityksessä ’ja’ sen sijaan että käytettäisiin rakennetta sekä...että. Erittäin ärsyttävää.”
Toki on mahdollista, että tuon esimerkin kirjoittajalta on vain epähuomiossa jäänyt rakenteesta sekä-sana pois (sekä opettajia että …), mutta kyse ei sittenkään ole vain yksittäisestä tapauksesta. Tekisikin mieli kysyä, olisiko havainnon lähettäjän ärtymystä lieventänyt tieto, että kyseessä on vanha, joistain murteistakin tuttu rinnastusrakenne.
Joka tapauksessa että on alun alkaenkin ollut hyvin moneen käyttöön sopiva sana. Se on Lauri Hakulisen (1979) mukaan taustaltaan tapaa ilmaiseva adverbi, jonka merkitys on ollut ’näin’, ’tällä tavoin’; kyseessä on nimittäin pronominivartalon e- ’tämä’ ja päätteen -ttä yhdistelmä. Esimerkiksi ilmaus Hän sanoi, että työ on valmis on vastannut merkitystä ’hän sanoi näin: työ on valmis’. Tämä tausta heijastuu vielä nykyisessäkin käytössä niin, että puhekielessä tauko on usein että-sanan jäljessä: Se sano että | tuun huomenna. Merkitys ’näin’ painanee myös arkisessa ilmaustyypissä Hän kysyi, että onko työ jo valmis (’hän kysyi näin: onko työ jo valmis?’).
Myös sekä–että-rakenteen että on Hakulisen mukaan (mt.) alun perin kehittynyt adverbisestä ’näin’-merkityksestä eikä alistuskonjunktiokäytöstä. Muutoinkin lisäävässä rakenteessa vaikuttaa siis merkitys ’näin myös’.
Yleiskäyttöiseksi konjunktioksi että kehittyi joka tapauksessa vasta vanhan kirjakielen kehityksen aikana varsinkin ruotsin att-konjunktion mallia mukaillen (Häkkinen 2004).
Suolaista sekä makeaa
Myös pelkkää sekä-sanaa käytetään varsinkin kaakkoisissa murteissa merkityksessä ’sekä–että’ (Hakulinen mt.). Esimerkkejä ei ole vaikea löytää arkistoista:
mie oo paljo leipont hiivaleipää sekä hapaleipää (Lappee, Lauseopin arkisto)
kengitteep piti laittoop alta sekä piältä (Enonkoski, Lauseopin arkisto)
ol sentä niil lämpöset elokuul lopul ol yöt sekä päivät (Hollola, Digitaalinen muoto-opin arkisto)
Yleiskielessä tällaisissa tapauksissa todennäköisesti käytettäisiin joko sekä–että-rakennetta tai ja-rinnastusta. Vastaavasta sekä-sanan käytöstä on kuitenkin lähetetty talkoohavaintoja myös kirjoitetusta nykykielestä: ”Mediassa käytetään nykyisin paljon sekä-sanaa yhteyksissä, joissa ainakin aiemmin on suositeltu ja-sanaa, esimerkiksi: Audi ohitti auton sekä peräkärryn. Onko tämä jokin uusi villitys vai ovatko minun tietoni vanhentuneet?”
Joidenkin kielenkäyttäjien mielestä sekä tyypillisessä ja-konjunktion listaavassa käyttöyhteydessä tuntuu kirjalliselta, joskus jopa teennäiseltä. Toisin kuin ja se on nyky-yleiskielessä nimittäin enemmänkin rinnastettujen erillisyyttä tähdentävä (kahvia sekä pullaa) kuin vain puhtaasti lisäävä (kahvia ja pullaa). Puhujan murretaustalla voi näissäkin tuntumissa olla vaikutuksensa.
Sekä–ja, niin–ja
Joka tapauksessa ilmaustyyppi sekä–ja on pääosin uudempaa perua. Se on ilmeisesti yleistynytkin vasta viime vuosina laajempaan käyttöön. Esimerkiksi Paavo Pulkkinen toteaa 90-luvulla ilmestyneessä tutkielmassaan (1993), että sekä–ja-rakenne tulee teksteissä vastaan vain ”toisinaan”.
Syitä yleistymiseen on ainakin kaksi, kuten aiemmin jo mainittiin. Sekä suolaista ja makeaa -tyyppinen rakenne on saattanut tuntua kielenkäyttäjistä rakenteellisesti tasapainoisemmalta rinnastukselta kuin alistuskonjunktioksi mieltyvän että-sanan sisältävä sekä suolaista että makeaa. Toisaalta tukea sekä–ja-rakenteen kasvavalle yleistymiselle on epäilemättä tarjonnut myös vieras vaikute, mikä nykyisin tarkoittanee vain englantia.
Silti sekä–ja ei ole yleiskieliseen asiatekstiin suositeltava ilmaustyyppi, koska se rikkoo tavallisempaa ja odotuksenmukaista ilmaisua sekä–että ja näin saattaa muotonsa takia häiritä tekstin ymmärtämistä tai joskus jopa sisällön hyväksymistä. Eräs talkoohavainnon lähettäjä kirjoittaakin, että hän ”ei toivo Kotuksen hyväksyvän tätä muotoa”.
Ja on kyllä tarttunut muihinkin rakenteisiin. Havaintoja on nimittäin lähetetty ilmaustyypistä niin kahvia ja pullaa odotuksenmukaisen niin kahvia kuin pullaakin sijasta:
– – uutinen, jonka mukaan esimerkiksi niin yksityiset ja julkiset yritysneuvojat neuvovat brittiyrityksiä perustamaan yrityksiä mantereen puolelle. (Kauppalehden keskustelupalsta) – Yleiskielessä: niin yksityiset kuin julkiset(kin) yritysneuvojat
Valtakunnansovittelija yhdisti Twitterissä niin yksityishenkilön ja viranhaltijan roolia. (kuntaliitto.fi) – Yleiskielessä: niin yksityishenkilön kuin viranhaltijan(kin) roolia
Mainittakoon, että moni kielenkäyttäjä on sen verran tottunut -kin-liitteelliseen niin kahvia kuin pullaakin -rakenteeseen, että kiinnittää yhä kielteistä huomiota myös vastaaviin liitteettömiin niin kahvia kuin pullaa -tyyppisiin ilmauksiin. Molemmat ovat kuitenkin yleiskielen suosituksen mukaisia. Eräs havainnon lähettäjä kertoo kuitenkin alkaneensa suosia sekä–että-rakennetta, koska yleistyvä -kin-liitteettömyys niin kahvia kuin pullaa -tyypissä harmittaa niin kovin. Voisikohan niin–ja-tyypin yleistyminen tukea tätä suuntausta entisestään? – Kielen kehitystä ei tältäkään osin voi ennustaa.
Lähteitä
Hakulinen, Lauri 1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.
Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, Paavo 1993: Suomen kielen kopulatiivikonjunktiot. Studia Philologica Jyväskyläensia 30. Jyväskylän yliopisto.
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Vanhan kirjasuomen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/vks/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Katso myös Kielitoimiston ohjepankin ohjeita:
Konjunktiot: sekä, sekä–että(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Konjunktiot: niin tytöt kuin pojat(kin)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Konjunktiot: ja (rinnastus ja lisäys)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)