”Puhutaan suomea, ei sotea”
Virkakieli 4/2017

Henna Makkonen-Craig

”Puhutaan suomea, ei sotea” – Selkeän kielen päivän seminaari 2017

Kansainvälistä selkeän kielen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna Kotimaisten kielten keskus yhteistyökumppaneineen järjesti selkeän kielen päivän kunniaksi 13.10. työpajan, jonka teema oli niinkin ajankohtainen kuin sote- ja maakuntauudistus.

Kun kyseessä on suuri hallinnollinen muutos, selkeän ja ymmärrettävän viestinnän tärkeyttä ei voine korostaa liikaa. Työpajaan kuului viisi pohjustavaa esitystä, lyhyt paneelikeskustelu sekä pienryhmätyöskentelyä.

Sanastotyötä ja avoimuutta

Ensimmäisessä esityksessä sosiaali- ja terveysministeriön projektitiedottaja Minna Rantala kertoi sote- ja maakuntauudistuksen sanastohankkeesta. Yksi sote-uudistuksen haaste on, kuinka viestiä asiakkaan valinnanvapaudesta selkeästi. Lakitekstien kaikki termit eivät sellaisenaan sovi asiakasviestintään. Sanastoprojektiin onkin sisällytetty noin sata keskeistä käsitettä, jotka määritellään ja avataan asiakasviestintää varten. Sanastotyössä on hyödynnetty sekä sote-alan että termityön asiantuntemusta. Yhtenäinen ja ymmärrettävä sanasto auttaa asiakasviestinnässä, mutta lisäksi helpottaa eri alojen asiantuntijoidenkin välistä yhteistyötä ja viestintää.

Johanna Nurmi valtiovarainministeriön Avoin hallinto ‑hankkeesta lähestyi selkeää kieltä hallinnon avoimuuden kannalta. Nurmi tähdensi, että muutokset ja uudenlainen hallinto on pystyttävä kuvaamaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Kansalaisten on tärkeätä ymmärtää, mikä muuttuu ja miksi muutoksia tehdään. Maakuntahallinnon tulisi olla käytännössäkin mahdollisimman avointa, ja Nurmen mukaan avoimuus näkyy paitsi käytännön toimissa myös viranomaisen asenteessa. Niin ikään viestinnässä on hyvä hyödyntää mahdollisimman monia eri kanavia, jotta viestit tavoittavat kaikki eri ryhmät. Järkevää on jakaa ja siirtää hyväksi havaittuja viestinnän esimerkkejä hallinnon alalta ja organisaatiosta toiseen. Avoimen hallinnon tukipakettiin voi tutustua osoitteessa www.avoinhallinto.fi.

Kaikissa maakunnissa tarvitaan selkeitä tekstejä ja ymmärrettävää kansalaisviestintää. Ei liene järkevää, että kukin maakunta tekee kaikki samat asiat omalla tavallaan ja monta kertaa. Paljon aikaa ja vaivaa säästyisi, kun yhdistettäisiin voimia. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisten tekstimallien tekemistä viestinnän toistuviin tilanteisiin. Pallo on nyt heitetty siis maakuntiin.

Viestinnässä tavoite on, että puhutaan ja kirjoitetaan suomea, ei sotea, terveyttä tai sosiaalia.

Johtava lääkäri ja tuoreen kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen esitteli Keski-Uudenmaan sotea ja etenkin valinnanvapauskokeilua, joka on kuntayhtymän kärkihanke. Laitinen-Parkkonen kiteytti ongelman osuvasti: ”Viestinnässä tavoite on, että puhutaan ja kirjoitetaan suomea, ei sotea, terveyttä tai sosiaalia.” Vaikuttaa siltä, että uudistuksessa mukana olevat viranomaiset ja asiantuntijat puhuvat kaikki omaa kieltään, eikä niistä mikään sovellu sellaisenaan kuntalaisille ja kansalaisille tarkoitettuun viestintään. Kansalaisille on syytä avata, mitä tarkoitetaan esimerkiksi palveluntuottajalla ja sen valitsemisella, mutta yhtä lailla tärkeätä on huomata, että monet vanhatkin termit ovat muutoksessa. Millainen merkityssisältö on jatkossa esimerkiksi käsitteillä ensiapu, päivystys, akuutti, kiire ja puolikiire?

Jyväskylän kaupungin hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen valotti puolestaan Jyväskylän valinnanvapauskokeilua, joka alkoi kolmen terveysaseman väestöstä. Viestintään oli saatu pohjamateriaalia muun muassa ministeriöstä, minkä jälkeen maakuntien viestintäammattilaiset veivät viestiä eteenpäin omilla keinoillaan: he sanoittavat sanoman ja laativat tukimateriaalia maakuntien eri ammattilaisille. Puheenvuorossaan Hyvönen korosti henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä viestinnässä. Asiakkaiden mielikuvat sotesta ovat muodostuneet hyvin vahvoiksi, eikä mielikuvia ole useinkaan mahdollista muuttaa eikä korjata ilman henkilökohtaista vuorovaikutusta.

Viestitäänkö lakipykälä edellä vai lukija edellä?

Esityksiä seurasi paneelikeskustelu, jota juonsi Ulla Tiililä Kotuksesta. Paneeliin osallistuivat juristi Elena Vigren ja viestintäsuunnittelija Reeta Tolonen Verohallinnosta, Kelan kielenhuoltaja Jenni Viinikka, Selkokeskuksen suunnittelija Ari Sainio ja Kotuksen erityisasiantuntija ja kouluttaja Annastiina Viertiö.

Yleisö sai kotiin ja työpaikoilleen viemisiksi mm. seuraavat kiteytykset panelisteilta: Lakiteksti ei juuri koskaan sovellu yleistajuiseen viestintään sellaisenaan. Etenkin erityisryhmille tarkoitetun selkokielen keskeinen tavoite on, että ei viestitä lakipykälä edellä, vaan lukija edellä; näkökulma pitää siis kääntää lukijaan päin. Tämä hyvä periaate sopii yhtä lailla muuhunkin viestintään, kun tavoitteena on viestin selkeys ja ymmärrettävyys laajalle lukijakunnalle. Kielenhuollon tärkein tehtävä on avata tekstin vierasta maailmaa lukijalle; lisäksi selkeytetään toki lauserakenteita ja kiinnitetään huomiota muihinkin kielenhuoltoseikkoihin. Etenkin viranomaispäätöksissä joudutaan vaikean valinnan eteen: käytetäänkö lakitermejä vai avataanko asiaa yleiskielisemmin. Tekstienhän pitäisi olla sekä ymmärrettäviä että juridisesti päteviä. Päätöstekstien kankeita automaattisia fraaseja ei aina voida uudistaa hetkessä, joten ison organisaation viestinnän uudistaminen saattaa kestää todella kauan.

Työpaja päättyi pienryhmätyöskentelyyn, jonka aikana muokattiin sote- ja maakunta-aiheisia tekstejä selkeämmiksi ja kansalaisille paremmin avautuviksi. Näin siis saatiin käytännössäkin tuntumaa siihen, mitä tarkoittaa lukija edellä viestiminen, kun puhutaan virkakielestä ja ‑teksteistä.

Kotimaisten kielten keskus järjesti työpajan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelman suunnittelussa yhteistyökumppaneita olivat valtioneuvoston kanslia, Suomen Kuntaliitto ja Selkokeskus. Tilaisuuden juonsi virkakieleen perehtynyt erityisasiantuntija Aino Piehl. Tapahtuman tallenteeseen ja materiaaleihin voi tutustua Kotuksen verkkosivuilla osoitteessa www.kotus.fi > kielitieto > virkakieli > yleistä virkakielestä > selkeän kielen päivä 2017.

 

Päivän aikana julkistettiin myös uunituore teos: Ulla Tiililän ja Kati Karvisen toimittama Elämän ja kuoleman tekstit – kirjoittaminen sosiaali- ja hoitotyössä. Teoksen voi ladata maksutta Kotuksen verkkosivuilta osoitteesta http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk50/Elaman_ja_kuoleman_tekstit.pdf.

Henna Makkonen-Craig
Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.