”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”
Artikkeli 3/1996

Anneli Räikkälä

”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”

Tämän vuoden heinäkuun alussa televisio-ohjelmassa haastateltiin Museoviraston arkeologisen osaston johtajaa. Titteliksi oli kuvaruutuun merkitty ”argeologisen osaston johtaja”. Lipsahdus on pieni mutta oireellinen ja tavallaan puhuva: kun sanassa on jotain vierasta, siihen helposti tulee muutakin vierasta. Kielestä tulee hyperkorrektia. Erityisesti kreikkalaisperäiset osat ‑logia ja ‑logi tuntuvat vetävän kirjoitusasuun g-kirjaimia. Kielitoimistosta kysytään monesti, montako g:tä on sanassa psykologi tai sanassa gynekologi. Olympiakisoissa jaettiin erään lehden mukaan bronssimitaleja.

Sana arkeologia on lainattu suomeen ruotsista, jonka arkeologi on lainaa lähinnä saksan sanasta Archäologie. Se on puolestaan lähtöisin kreikan sanasta arkhaiologiā, joka merkitsee ’muinaisajan kertomuksia, muinaistarustoa, historiaa’.

Aivan omalta pohjalta vieraita aineksia mukaansa ottanut on sana ongelmatiikka. Siinä on suomen sanaan ongelma liitetty vieras johdin. Suomen sanojen alkuperä ‑teos katsoo ongelman omaperäiseksi, tosin alkuperältään epäselväksi: se on tullut ehkä murteissa ’urkkimista’ tarkoittavasta onkia-sanasta tai mahdollisesti Kalevan ongelmo-sanasta, joka tarkoittaa toisaalta ’haaraa’, toisaalta ’sananlaskua’ tms.

Kielikellossa 1/1981 olen yrittänyt selittää ongelmatiikka-sanan synnyn syitä kahdella mahdollisella tavalla: ”Vierasperäisestä johdintyypistä on tullut yleinen ja tuttu. Tunnemme esimerkiksi akustiikan ja kosmetiikan niin hyvin, että niiden vierasperäisyys unohtuu. Toisaalta oman sanan ongelma rinnalla on samaa merkitsevä vierasperäinen probleema, josta oikein johdettu sana problematiikka. Siitä on iikka-loppu liitetty helposti omaan ongelma-sanaan.” Muunlaista selitystä ei ole senkään jälkeen löytynyt.

Edelleen ongelmatiikka esiintyy niin lehdissä kuin jopa tieteellisissä teksteissä:

Haastattelut tehtaissa todistavat, että ”työelämän uudistus” Suomessa rinnastuu helposti neuvostoyritysten ongelmatiikkaan.

– – alueella sijaitsee myös Turun Normaalikoulu, jossa yhteistyön tarve ja tiedottamisen ongelmatiikka oli tiedostettu.

Näihin yhteyksiin, niin kuin usein muulloinkin, ongelma-sanan monikko kävisi hyvin:

– – rinnastuu helposti neuvostoyritysten ongelmiin” ja ”– – yhteistyön tarve ja tiedottamisen ongelmat oli tiedostettu”.
Anneli Räikkälä

Sisällysluettelo 3/1996