Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1988

Esko Koivusalo

Voiko eturivin korkeushyppääjiin lukeutua?¹

”N.N. lukeutui 1920-luvulla eturivin korkeushyppääjiin.” Mitä sanoo korva, tuo tunnetusti puhelias elin? Onko lukeutua tässä paikallaan?

Minun mielestäni ei ole. N.N. joko on ollut tai ei ole ollut eturivin korkeushyppääjiä 1920-luvulla. Asia ei ole ”lukeutumiskysymys”, toisin sanoen N.N. ei voi itse päättää, että hän kuului eturivin korkeushyppääjiin 1920-luvulla. Sen sijaan N.N. saattaa lukeutua esimerkiksi sosialisteihin, konservatiiveihin, pietisteihin tai helluntailaisiin. Se on hänen oman ratkaisunsa varassa.

Teonsana lukeutua on itsekohtainen eli refleksiivinen johdos. Tällaisten utu- tai yty-johtimella muodostettujen teonsanojen yhteydessä tekijän eli lauseen subjektin toiminnallisuus vaihtelee. Lauseessa ”Tyttö paneutui sanaristikkoon” subjektisana tyttö tarkoittaa toimivaa tekijää. Sen sijaan lauseessa ”Kuljettaja ruhjoutui pahoin” ei subjekti kuljettaja ole toimiva osapuoli vaan kohde, jolle tapahtuu.

Sanaa lukeutua on vanhastaan käytetty lauseissa, joissa subjekti ajatellaan toimivaksi, valinnan tekijäksi, esimerkiksi: ”N.N. lukeutuu sosialisteihin”. Tästä merkityspiirteestä on tullut niin pysyvä ”lukeutumisen” ominaisuus, että syntyy koominen vaikutelma, jos sanaa käytetään yleispäteväksi tarkoitetussa toteamuksessa. Siksi ei pidä kirjoittaa ”Talvela lukeutui etevimpiin rintamakomentajiin”, jos tarkoitetaan, että ”Talvela kuului etevimpiin rintamakomentajiin”. Edellinen kertoo Talvelan mielipiteestä, jälkimmäinen on lauseen esittäjän väite, yleispäteväksi tarkoitettu toteamus.

Kun lukeutua-sanan tekijänä on henkilö, merkitys on ’pitää itseään johonkin kuuluvana’. Jos kirjoitamme, että ”N.N. lukeutuu eturivin korkeushyppääjiin”, tulemme tarkoittaneeksi, että N.N. pitää itseään eturivin korkeushyppääjänä. Merkitys ei siis ole sama kuin lauseella ”N.N. kuuluu eturivin korkeushyppääjiin”. Sen sijaan voi sanoa, että ”N.N. pitää itseään sosialistina”. Samaa tarkoittaa ”N.N. lukeutuu sosialisteihin”. Sanaa lukeutua käytetään siis osoittamaan, että ”lukeutuja” itse on päättänyt kuulumisestaan johonkin.

Myös pessimisteihin voi lukeutua. Pessimisti katsoo, ettei tavallisen suomalaisen korva enää erota sävyä, joka lukeutua-sanalla näissä yhteyksissä on. Mutta jos nämä rivit lukeutuvat eli luetaan tarkoin eri puolilla Suomea, voi olla, että yhä useampi lukeutuu vastedes lukeutua-sanan oikean käytön kannattajiin.

¹Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 35/1988.


Kielikello 4/1988
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »