Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 9 (1977)

Terho Itkonen

Sanotaan suomeksi

”faktat” = tosiot

”Faktoja” on ruvennut näkymään suomenkielisissä teksteissä yhä useammin, onpa rinnalle ilmaantunut sellainen yksikkömuoto kuin ”fakta”. Tämä sana pohjautuu latinaan, mutta tämmöisessä käytössä se ei ole latinaa enempää kuin suomea tai mitään muutakaan Euroopan kieltä. Latinan facta on näet monikkomuoto; vastaava yksikkö kuuluu factum. Esimerkiksi ruotsissa yksikkömuotona onkin faktum, jota suomessa vastaisi lähinnä ”faktumi”. Englannissa yksikkö taas on fact, ja suomeen siirrettynä se kuuluisi ”fakti”, aivan kuten englannin act (latinan actum) on suomeksi akti eikä ”akta”.

Suomessa ei kuitenkaan tarvita ”faktia” enempää kuin ”faktumia” tai ”faktaakaan”. Niiden vastineena vanhastaan käytetty yhdyssana ”tosiasia” on kieltämättä vähän pitkäveteinen ja kömpelö, perimmältään mukaelma saksan sanasta Tatsache. Mutta sen sijasta käy mainiosti kevyempi sana, johdos tosio. Se on tuttua tyyppiä, samaa kuin selviö, ilmiö, vakio; selviötä tuskin kukaan sanoisikaan ”selväasiaksi”. Sellainen yhdyssana kuin ”fakta-aineisto” (tai ”tosiasia-aineisto”) sievenee tämän sanan avulla tosioaineistoksi. Usein riittää muukin ilmaisukeino: pelkkä asia, seikka tai tyhjä väli (englannin ”the fact that” = se että).

”massamediat” = joukkoviestimet

Tämä ”massamediat” on samaa tyyppiä kuin ”faktat”. Latinan media on monikko sanasta, jonka yksikkö kuuluu medium ja merkitsee mm. ’keskiväliä, julkisuutta, julkista tietä’. Kun nyt joku puhuu suomeksi yhdestä massamediasta, hän ei taaskaan puhu suomea, ei latinaa eikä muuta tunnettua kieltä. Mm. ruotsissa ja englannissa tehdään ero: yksikössä ruotsin massmedium, englannin mass medium, monikossa ruotsin massmedier (myös massmedia), englannin mass media (myös mass mediums). Sanat ovat oikeastaan lyhentymiä ilmauksista masskommunikationsmedium, mass communication medium.

Tarkalleen suomennettuna nuo ruotsin ja englannin pitkät ilmaukset olisivat ”joukkoviestintävälineitä”. Suomessa kuten ruotsissa ja englannissa voidaan kuitenkin käyttää lyhempää ilmausta: joukkoviestimet. Eikä mikään estä sanomasta joukkoviestimiä (lehdistöä, radiota, televisiota, kirjallisuutta, elokuvaa) pelkästään viestimiksi, jos selvyys ei siitä kärsi. Samaan tapaan sanotaan ruotsiksi ja englanniksi monesti pelkästään medier, media.

Usein suomessa näkee myös sellaista sanaa kuin ”joukkotiedotusvälineet”. Siitä olisi jo aika päästä eroon. Se on laahaavan pitkä ja sitä paitsi harhauttava, kun se tähdentää vain yhtä viestinnän eli kommunikaation puolta, tietojen jakamista. Esim. useimmat radio- ja televisio-ohjelmat vaikuttavat viesteillään kuitenkin myös tunteisiin ja asenteisiin, valveuttavat, viihdyttävät, joskus ärsyttävätkin. Elokuvissa ja kirjoissa, jotka nekin ovat joukkoviestimiä, on paljon sellaisia, jotka eivät tiedota mitään mutta viestivät silti. Muissa kielissä ei ”joukkotiedotusvälinettä” vastaavaa ilmausta juuri käytetä (huom. kuitenkin venäjä, jonka sredstva massovoj informatsii on suomennettuna juuri ”joukkotiedotusvälineet”).

”daatat” = tiedot, anteet

Yhtä ikävä istukas kuin nuo ”faktat” ja ”mediat” on ”daatat”. Useimmiten se voidaan korvata tutulla sanalla tiedot; niinpä semmoinen tieteenala kuin databehandlingslära on suomeksi tietojenkäsittelyoppi. Ruotsin datamaskin on vuorostaan suomeksi tietokone. (Viime vuosina se on ruotsissa lyhennyt asuun dator, eikä oikeastaan mikään estäisi käyttämästä suomessakin samantapaista johdosta tieturi.)

On kuitenkin tapauksia, joissa pelkkä tiedot tuntuu ”daattojen” vastineeksi liian väljältä. Tämä sana ei näet tarkoita mitä tahansa tietoja vaan nimenomaan ajattelun, päättelyn, laskutoimituksen, automaattisen tietojenkäsittelyn tms. lähtökohtana olevia tietoja, siis niitä tietoja, joiden on oltava ”annettuina” ennen kuin niistä voidaan johtaa jotain uutta. Esim. lauseessa ”Uutta tietoa voidaan kehittää vain huolellisiin huomioihin perustuvista daatoista” ei ”daattoja” hevin voi vaihtaa ”tiedoiksi”.

Latinan sana data, johon ”daatat” perustuu, on monikkomuotoinen partisiipin perfekti verbistä dare ’antaa’ ja merkitsee siis alun perin ’annettuja’. ’Antamista’ merkitsevästä verbistä on käännöslainana saatu myös ranskan donnée ’tieto’, samoin saksan Angabe, ruotsin uppgift ja venäjän monikollinen dannyje. Suomen sukukielistäkin samaa käännöslainaa ovat käyttäneet hyväkseen unkari (adat, johdos suomen antaa-verbin semanttisesta ja etymologisesta vastineesta) ja viro (anne, monikossa andmed). Viron sanaa vastaisi tarkoin suomen anne. V. 1971 tämä sana pulpahti esille Virittäjän järjestämässä uudissanakilpailussa, ja sen jälkeen sitä on ainakin kokeeksi jonkin verran käytetty. Voisi antaa peukalosäännön: ”daatat” on suomeksi tiedot, mutta jos se ei yhteyteen hyvin sovi, silloin anteet. ”Daatat” joutavat romukoppaan.

”know-how” = asiantuntemus, taitotieto

Merkillisen innokkaasti puhuvat jotkut kirjoittajat meillä ”know-how’sta”. Suomen kielen huollon kannalta pätee se, mitä Ole Torvalds on (teoksessa Svenska modeord, 1971, s. 75) sanonut tästä muotisanasta ruotsin kannalta: se on sekä tarpeeton että ääntämis- ja kirjoitusvaikeuksien (suomessa taivutusvaikeuksienkin!) takia lievästi sanoen epädemokraattinen ja on siksi ”vähiten tervetulleita lisiä nykysvengelskaan”. Kun esim. jossain kehitysmaassa on puute know-how’sta, niin mitäpä muuta se olisi kuin teknistä tietoa tai yhdellä sanalla ilmaisten asiantuntemusta. Englannin kielessä ei muuten ole täsmällistä yksisanaista vastinetta suomen asiantuntemukselle; esim. V. S. Alanne suomalais-englantilaisessa sanakirjassaan kääntää tämän sanan sellaisilla ilmauksilla kuin ”(practical, special) knowledge of the subject”, ”special experience in a matter”, ”competence”, ”authority”, sananmukaisesti siis ”(käytännöllinen, erityis)tietämys aiheesta”, ”erityiskokemus asiasta”, ”pätevyys”, ”arvovalta”.

On englannin ”know-how’ssa” kyllä yksi sellainen puoli, jota vakaa asiantuntemus ei korvaa: sanan puolittainen riimillisyys ja siihen perustuva leikkisyyden vivahde. Mutta tässäkään kohden ei suomen käyttäjän tarvitse antaa periksi. Riimejä löytyy myös suomesta; yhdyssanaan taitotieto sisältyy samanlainen puoliriimi kuin ”knowhow’hun”, ja asian kannalta tämä suomen sana vastaa englannin sanaa ihanteellisen tarkasti. Viedään siis muihin maihin ja koetetaan tarvittaessa hankkia Suomeenkin asiantuntemusta tai taitotietoa ja jätetään ”know-how” sovinnollisesti englantia puhuvan maailmanosan yksityisomaisuudeksi.

”saneerata” = terveyttää

”Saneeraaminen” on muotia, olipa saneerattavana vanha puutaloalue, saastunut järvi tai valtiontalous. Ymmärtää hyvin, että monet kirjoittajat ovat tähän muotiin jo kyllästyneet ja ruvenneet käyttämään kotoisempaa sanaa, verbiä tervehdyttää. Siinä ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin pituus ja kömpelyys. ”Valtiontalouden tervehdyttämispyrkimykset” tahtovat sujuvuuden kannalta jäädä jälkeen ”saneerauspyrkimyksistä”, ja radion uutistoimittaja kompastui kerran pahasti, kun hänen piti lukea jostain ”jatkossa tervehdytettävästä sektorista”.

Onneksi on olemassa notkeampi vaihtoehto: kansankielestä tuttu ja Nykysuomen sanakirjankin mainitsema verbi terveyttää. Se on samantyyppinen johdos adjektiivista terve kuin verbi tuoreuttaa adjektiivista tuore; ”tuorehduttamisesta” tuskin kukaan puhuisi. Voidaan siis ruveta terveyttämään asuntoalueita ja järviä ja antaa kaikki tuki myös valtiontalouden terveytyspyrkimyksille (mieluummin näin kuin tavua pitempää yhdyssanaa käyttäen ”terveyttämispyrkimyksille”).




Kielikello 9 (1977)
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »