Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1991

Taru Kolehmainen

Muuttuvan maailman muuttuvat sanat

Kieli ei elä tyhjiössä, se heijastaa ympäröivää maailmaa. Kuvitellaanpa, että meille annettaisiin sanomalehti, jonka päivämäärää ei näy, ja meidän pitäisi pelkästään sanaston perusteella päätellä, minkä ajan lehdestä on kysymys. Tehtävä ei liene mahdoton ainakaan sellaiselle, jolla on muutaman vuosikymmenen perspektiivi sanoihin. Tämä johtuu siitä, että kielessä on suhteellisen muuttumattomana pysyvän perussanaston lisäksi myös kullekin ajalle tyypillisiä muotisanoja, vai pitäisikö puhua iskusanoista, jotka kuvaavat senhetkisiä ilmiöitä ja saattavat aika nopeasti unohtuakin kuvattavan ilmiön kadottua. Jos lehdessä esimerkiksi toistuvat rakennemuutos, kulutusjuhla, kasinotalous, optio, luomutuote, heliborkorko tai köyhyysloukku tai vaikkapa Euroopan yhdentymiseen liittyvät lukemattomat euro-alkuiset sanat euroajasta eurovaluuttaan, on jokaisen helppo päätellä, että kyseessä on korkeintaan parin vuoden takainen lehti.

Myös sanakirjat ovat jossain määrin aina aikansa tulkkeja. Sellainen on myös Suomen kielen perussanakirja, jonka ensimmäinen osa A–K ilmestyi viime syksynä. Se on järjestyksessä toinen suomen yleiskieltä kuvaava yksikielinen sanakirja. Ensimmäinenhän on jo klassikoksi muotoutunut Nykysuomen sanakirja, jonka pohjalta tämä uusi sanakirja on laadittu vanhentunutta ja harvinaista sanastoa karsien ja uutta lisäten. Nykysuomen sanakirja ilmestyi vuosien 1951–1961 aikana, eikä sitä sen jälkeen ole uudistettu. Niinpä uuden Perussanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan erot heijastavat maailman muuttumista vähintään 30 vuoden ajalta, osittain sodasta lähtien. Nykysuomen sanakirja kuvaa tämän vuosisadan alkupuolen maailmaa, ja sen dokumenttina teos on kulttuurihistoriallisesti korvaamaton.

Menneen maailman sanat

Nykyhetkeä voi ymmärtää vain menneisyyden perusteella, ja siksi on kiinnostavaa tarkastella hieman Nykysuomen sanakirjan maailmankuvaa:

Ihmiset olivat vielä vahvasti kiinni maassa. Siitä kertoo maaseutuelinkeinojen, etenkin maanviljelyksen, runsas ja seikkaperäinen sanasto. Nykyään sillä on lähinnä kansatieteellistä arvoa, niin kuin myös suurelta osin rakentamiseen liittyvällä sanastolla. Nykysuomen sanakirjan ohjeilla osaisi kyllä rakentaa hirsitalon, niin tarkkaan on selitetty erilaiset salvokset ja puuliitokset, mutta elementtirakentaminen voisi sujua heikommin. Tämä luonnehdinta on tietenkin vain yksi puoli Nykysuomen sanakirjan ajankuvauksesta, mutta aika silmiinpistävä. Nykysuomen sanakirjan ensimmäisen osan uusimmista sanoista taas kuvastuu sota-aika, kuten sanoista jatkosota, jeep, korsu ja jalkavammainen, ja tietenkin pula-aika kansanhuoltoineen ja kahvinkorvikkeineen.

Sanakirja ei heijasta vain aikansa teknistä, taloudellista, yhteiskunnallista ja muuta kehitysvaihetta, vaan myös aikansa arvoja ja asenteita. Perussanakirjan toimituskunnassa olemme joskus pohtineet, minkä verran se heijastaa myös sanakirjantoimittajien asenteita. Nehän voivat tahtomattakin näkyä sananvalinnoissa, tyylimerkinnöissä, sanojen selitteissä ja esimerkeissä. Natsi-Saksassa puhdistettiin sanakirjoja ”epäsaksalaisuudesta” ja juutalaisuudesta. Varmasti myös itäisessä naapurissamme sanakirjantekijöillä on ollut viime vuosikymmeninä tiukka kontrolli. Vielä paljon tiukempaa se tietenkin on ollut tietosanakirjoissa.

Nykysuomen sanakirjan maailmankuva on nykysilmin katsottuna aika ihanteellinen, sanoisiko puhdassieluinen. Se kuvastuu sellaisista seikoista kuin vaikkapa ilolintu-sanan esimerkistä ”isän pieni ilolintu”. Tässä sanakirjassa on myös leimattu huomattavan paljon enemmän sanoja alatyylisiksi kuin Perussanakirjassa. Samoin monet Nykysuomen sanakirjassa arkisiksi merkityt sanat on myöhemmin hyväksytty normaaliin yleiskieleen, kuten bussi, farkut tai tiski.

Nykysuomen sanakirjassa puhdaskielisyyspyrkimys ilmeni haluna suomentaa vierasperäiset sanat mahdollisimman laajalti. Silloisten arvojen heijastusta sekin! Tästä syystä on mukaan otettu hyvinkin harvinaisia sanoja. Mainittakoon vaikkapa bakteerin suomennosyritys hitiö tai WC:tä tarkoittava eriö, jota sittemmin on jonkin verran käytetty kabinetin merkityksessä. Onpa jälkipolvien ihmeteltävänä sellainenkin tarjokas kuin autolle keksitty nimitys hyrysysy, jonka perään tosin on merkitty leik. (leikillisesti). Toimittajien taka-ajatuksena on ollut, että kun sanan saa ujutetuksi sanakirjaan, se myös yleistyy käyttöön. Niin ei kuitenkaan ole aina käynyt.

Nykymaailman sanat

Uusi sanakirjamme ei kuvaa vain tämänhetkistä maailmaa, vaan toki siinä näkyy, perussanaston lisäksi, jossain määrin myös se vähittäinen kehitys, joka edellisen sanakirjan jälkeen on eri aloilla ollut käynnissä. Hyvän kuvan siitä, kuinka valtavasta kehityksestä oikein on kysymys, saa, kun muistaa, että Nykysuomen sanakirjan viimeinen osa ilmestyi samana vuonna kuin ensimmäinen ihminen, Juri Gagarin, lensi avaruudessa, joten ensimmäiset avaruustekniikkaan liittyvät sanat löytyvät vasta viime hetken lisäyksinä kirjan lopusta: avaruusalus, -asema, -lento, -lentäjä, -matka, -matkailija, -mies, -ohjus, -puku, -raketti.

Jos tarkastellaan, millaisia sanoja puuttuu Nykysuomen sanakirjasta, monet niistä varmaan ihmetyttävät, koska ne tuntuvat ikivanhoilta. Saattaa niissä tosin ollakin jo kymmenien vuosien ikäisiä sanoja. Toiset taas ovat suhteellisen uusia, mutta ne ovat tulleet niin nopeasti yleiseen käyttöön, ettei niiden uutuutta ainakaan nuorempi polvi enää huomaa.

Nopeasti kehittyvä tekniikka on luonnollisesti niitä aloja, joilla uusia sanoja tarvitaan ja syntyy tiuhaan tahtiin. Esimerkkeinä tästä runsaudesta mainittakoon muutama suhteellisen uusi mutta yleiseen käyttöön levinnyt sana: digitaalikello, ajastin, ajovalot, stereot, henkilönhakulaite, ajantasajärjestelmä tai hakkeri.

Taloudellinen kehitys on sodanjälkeisessä Suomessa ollut huikea ja tuottanut runsaasti sanastoa, osaksi aika lyhytaikaistakin: nykyhetken sanoja ovat arvonlisävero, käyttötili, fuusioituminen, halpatuonti, kasinotalous ja tietenkin bisnes eli business, taloudellisen hyvinvointimme seurauksia taas kulutushysteria, kerskakulutus tai kulutusluotto, jolla maksetaan kulutusjuhlat. Yhteiskunnan ilmiöitä laidasta laitaan heijastavat sanat katulapsi, huumenuori, aseistakieltäytyjä, hajasijoitus, avoliitto, isyysloma, katkaisuhoito, etätyö, yritysdemokratia tai kansalaistottelemattomuus. Yhteiskunnallinen kehitys on ollut valtavaa etenkin sosiaali-, terveys- ja koulualalla ja tuottanut niin peruskouluja asteineen kuin terveyskeskuksia vuodeosastoineen.

Hyvinvointiyhteiskunnan ilmiöitä on lisääntynyt vapaa-aika, jota täytetään monilla uusilla harrastuksilla, etenkin ruumiinkulttuuriin liittyvillä, kuten kuntoilulla, hölkällä, lenkkeilyllä, jytäjumpalla tai kansainvälisemmin aerobicilla, aikidolla ja bodauksella, erilaisilla budolajeilla tai vaikkapa frisbeellä eli liitokiekolla. Vaatemuoti tuottaa koko ajan uusia, osaksi aika päiväperhomaisiakin sanoja. Ruokakulttuuri taas on niitä alueita, joilla kansainvälistyminen on vahva suuntaus; siellä sanaston käytössä tulee esimerkiksi sellaisia ongelmia, kuin miten kirjoitetaan borssi, bebee, bukee, menyy, kasleri, kuskus tai monet uudet hedelmät ja vihannekset, kuten annoona, brokkoli, karambola, kiivi, kumkvatti tai kvitteni.

Yksi selvästi uusi alue Nykysuomen sanakirjaan verrattuna on nuorisokulttuuri, joka ilmenee monilla aloilla ja tuottaa etenkin muotiin (farkut, bokserit, toppis, bootsit) ja harrastuksiin (disko, disc jockey, cheerleeder, graffiti, biisi, breikki tai interreilaaminen) liittyviä sanoja. Kansainvälisyys näkyy mainituissa sanoissa niin kuin nuorten kielessä muutenkin: bailut, bileet, bänks, bänet, boy friend.

Kansainvälistyminen on yleensäkin, kaupungistumisen ohella, leimallisimpia nykyajan kehityspiirteitä, mikä heijastuu myös kieleen. Sana citykulttuuri kuvaa mainiosti näitä kumpaakin tendenssiä. Kansainvälisyys näkyy esimerkiksi sanoista baana, bed and breakfast, berjoska, becquerel, bistro, bitter tai buzuki.

Kielen pitää olla elävä ja toimiva. Se edellyttää, että sanaston on pysyttävä ajan ilmiöissä mukana ja uusiuduttava jatkuvasti. Kieli ei siis koskaan ole valmis. Sanakirjantoimittajan kannalta se tietenkin on turhauttavaa, sillä vaikka vielä korjausvedoksiin yritetään ujuttaa viime hetken uusia sanoja, jossakin vaiheessa on pantava kirjan kannet kiinni. Onneksi tämä vaihe ei ole enää, tietotekniikan aikakaudella, yhtä dramaattinen kuin ennen. Sanakirjamme on tulevaisuudessa käytettävissä myös tietokonemuodossa, ATK-pohjaisena sanatietokantana, jota pidetään jatkuvasti ajantasaisena. Sen pohjalta voidaan sitten aika ajoin painaa entistä helpommin kirjan uusia laitoksia. Tulevaisuuden sanakirjoja emme siis voi käyttää monen vuosikymmenen kehitystä kuvastavana dokumenttina, niin kuin vielä tätä nyt ilmestymisensä aloittanutta Suomen kielen perussanakirjaa.




Kielikello 2/1991
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »