Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1991

Olli Nykänen

Lukijakysymys

Teräväpiirtotelevisio

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva on esittänyt ”Kielikellon väelle” toivomuksen tehdä jotakin teräväpiirtotelevision juurimiseksi kielestä. ”Me ihmiset näemme tarkasti tai epäselvästi. Terävyys tarkoittaa tässä vain sitä, että insinööri pääsee mittaamaan ääriviivojen terävyyttä. Siksi olen itse suosinut tarkkapiirtotelevisiota, mutta entäpä jos kerrankin otettaisiin mallia ruotsalaisilta ja puhuttaisiin vain tarkkatelevisiosta?”

Kysyjän tarkoittama uusi televisiotyyppi (HDTV) tuli nopeasti kaiken kansan käyttöön, ja sen nimitys siirtyi siten yleiskieleen. Sana kuuluu kuitenkin alkuaan tekniikan erikoiskieleen ja siellä tietoisen terminkehittelyn piiriin. Pyysimme Tekniikan Sanastokeskuksen asettaman telealan sanastoa käsitelleen työryhmän sihteeriä terminologi Olli Nykästä perustelemaan, miksi työryhmä päätyi teräväpiirotelevisioon.

* * *

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva viittaa siihen, että ihminen näkee tarkasti, puolustaessaan termiä tarkkapiirtotelevisio (tai lyhemmin: tarkkatelevisio) termin teräväpiirtotelevisio sijasta. Varteva on epäilemättä oikeassa: ihminen näkee tarkasti eikä terävästi.

Televisioalan ammattilaiset ovat kuitenkin päättäneet suosittaa termiä teräväpiirtotelevisio, mikä näkyy mm. Videosanastosta (TSK 10, 1988) ja Telesanastosta (TSK 18, 1991). Perusteluna on ollut mm. seuraava:

Termi on valittu television ominaisuuksien mukaan. Kyseinen televisiotyyppi pystyy toistamaan kuvan terävästi. (Harvoin puhutaan tarkasta kuvan toistamisesta.) Se että ihminen näkee tarkasti, on television kannalta epäolennaista, koska laitteen ominaisuudet ovat ihmisestä riippumattomia: esimerkiksi likinäköinen ihminen näkee terävänkin kuvan epätarkasti. Termi teräväpiirtotelevisio on siis valittu olennaisen käsitepiirteen perusteella.

Yhteistyöstä iloiten
Olli Nykänen
terminologi


Kielikello 4/1991
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »