Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1991

Eva Jansson

Islantilaiset nimet

Nimistä yleensä

Islantilaisen nimi on hanen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käyteään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär.

Islantilainen itse esittäytyy ”Ólafuriksin” tai ”Ólafur Ingólfssoniksi”. Pelkän isännimen käyttö tuntuu hänestä oudolta. Lain mukaan lapselle saa antaa korkeintaan kaksi etunimeä (Suomessa kolme).

Aiemmin lapsille annettiin vain yksi nimi. Nykyisin jo yli puolet syntyvistä lapsista saa kaksi etunimeä. Islannissa on viimeksi järjestetyn väestönlaskun mukaan 256 000 asukasta, joten kahdelle etunimelle lienee jo tarvetta.

Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti.

Islannissa vallitseva nimilaki säädettiin tämän vuosisadan alussa. Se pyrkii rajoittamaan varsinkin uusien sukunimien periytymistä. Laki suosii isännimikäytäntöä sekä islantilaisia etunimiä.

Miten isännimi muodostuu

Nelihenkisen perheen ovessa saattaa olla seuraavat nimet:

Jón Ingólfsson
Áslaug Ólafsdóttir
Hjörtur Jónsson
Sigriður Jónsdóttir.

Isän nimi on Jón ja hän on Ingólfurin poika. Äidin nimi on Áslaug ja hän on Ólafurin tytär. Poika on nimeltään Hjörtur ja hän on Jónin poika. Tyttären nimi on Sigriður ja hän on Jónin tytär.

Naisen nimi ei muutu hanen avioituessaan. Nainen on tavallisesti nimeltään isänsa tytär eli jonkun dottir läpi elämänsä. Poikkeuksena on avioliitto jonkun sukunimellisen miehen kanssa. Tällöin vaimo voi valita miehensä sukunimen ja isännimen välillä. Monet pitävät isännimen. Lapsille voidaan siirtää sukunimi tietyin edellytyksin.

Jotkut sukunimet ovat ”uusia nimiä”, joiden leviämistä nimilaki rajoittaa. Silti jotkut käyttävät niitä ”laittomasti”. Islannin nykyinen nimilaki ei vastaa kirjavaa käytäntöä. Lakia ollaankin uudistamassa.

Isännimi säilyy

Toisen esimerkkiperheen postilaatikko näyttää tältä:

Haukur Thoroddsen
Ásta Geirsdóttir
Lára Magnúsdóttir
Ragnheiður Hauksdóttir.

Isän nimi on Haukur. Hänellä on sukunimi Thoroddsen. Äidin nimi on Ásta ja hän on Geirin tytär. Vanhemman tyttären nimi on Lára. Hanen isänsa nimi on tai oli Magnús. Nuoremman tyttären nimi on Ragnheiður. Hanen isänsä on tämä Haukur.

Nimistä näkyy, että Lára ei ole Haukurin tytär. Sitä taas ei tiedä, onko Láran äiti ollut Magnúksen kanssa naimisissa vai ei. Nuoremmalle eli yhteiselle tyttärelleen Haukur ja Ásta olisivat voineet tietyissä lain puitteissa valita sukunimen Thoroddsen. He ovat kuitenkin valinneet hänelle isännimen Hauksdóttir.

Avioton lapsi saa Islannissa yhtä lailla isännimen kuin avioliitossa syntynyt. Jos sattuisi niin, ettei lapsen isää tiedettäisi, lapselle voidaan antaa isoisän mukainen isännimi. Yhtä hyvin lapsi voidaan kastaa Hanssoniksi tai Hansdóttiriksi tms. tai antaa hänelle sukunimeä muistuttava toinen nimi. Lapsi voisi periaatteessa saada myös äitinsä nimen. Näin käy kuitenkin aika harvoin. Jos avioton äiti ei pidä lapsen isästä, hän voi antaa lapselle oman nimensä. Äidinnimen antaminen lapselle on aika harvinaista mutta lisääntymässä.

Maaseudulla saatetaan ihmisia kutsua äidin mukaan. Jos kylässä on useita samannimisiä ihmisia, joilla sattuu olemaan sama isännimikin, on kätevää erottaa heidät toisistaan äidinnimen perusteella. Käytäntö on epävirallinen.

Puhuttelu

Islantilaiset puhuttelevat toisiaan etunimillä. Presidentin nimi on Vigdís, ja sitä nimeä kansalaiset hänestä myös käyttävät. Finnbogadóttir tarkoittaa, että Vigdísin isän nimi oli Finnbogi. (Vigdís Finnbogadóttir äännetään Viktis Finpookatouttir.)

Yliopisto-opiskelijat puhuttelevat professoreitaan etunimillä. ”Svavar, milloin aiot pitää meille tentin?” Virastosta toiseen soittava kysyy puhelimeen Eirikuria eikä Eirikur Erlendssonia.

Nimeä kysytään mieheltä näin:

- Mikä sinun nimesi on?
(Hvað heitir þú?)
- Sigurður
(Sigurður 1 Ég heiti Sigurður)
Kenen poika olet?
(Hvers son ertu?)
- Skúlin
(Skúlason)

Naiselta kysytään nimeä näin:

- Mikä sinun nimesi on
(Hvað heitir þú?)
- Sigriður
(Sigriður)
- Kenen tytär olet?
(Hvers dóttir ertu?)
- Skúlin
(Skúladóttir)

Islannin kielellä kaikkia sinutellaan. Etunimillä puhuttelu ja sinuttelu on islantilaisten normaali käytäntö. Se ei ole merkki mistään erityisestä tuttavallisuudesta. Islantilaisia saa ja pitääkin puhutella etunimellä. Toki he tuntevat ulkomaalaisten käytännön eivätkä pahastu pelkästä isannimen tai sukunimen käytöstä.

Nimet kuten muutkin nominit taipuvat islannissa neljässä sijamuodossa. Isännimissä nimet ovat genetiivissä. Eräissä isännimissä isan nimi on samannäköinen kuin nominatiivissa. Monissa nimissä genetiivimuoto poikkeaa nominatiivista. Esimerkiksi Hjörturin poika on Hjartarson, Höskuldurinpoika Höskuldsson, Snorrin poika Snorrason ja tytär Snorradóttir jne.

Islannin kielen ääntämisestä yleisesti

Islannin kielen aantaminen sopii suomalaiselle. Islannin ja suomen puhuminen kuulostaa joskus niin samantapaiselta, että monet ulkomaalaiset sekoittavat nämä kielet keskenään. Suomalaisilla ja islantilaisilla on hyvät edellytykset oppia aantamaan toistensa kieliä. Tosin kirjoitustapojen erilaisuus tuntuu alkuun hankalalta.

Islannin kielen kirjoitus on kyllä hyvin systemaattista. Kirjoituksesta tietää sanojen aantamisen, jos pystyy muistamaan aantamissaannöt. Äantamissaantöja on paljon, ja niiden kaikkien oppiminen vie
aikaa.

Eräitä ääntämisohjeita

– Islantia ei äännetä kuten ruotsia. Suomalaisen on parempi ääntää sanat reilusti suomalaisittain kuin matkia jotain muuta kieltä. Näin tulee vähemmän virheitä.
– Paino on aina ensimmäisellä tavulla kuten suomessakin.
– Islannin ääntamistä voidaan luonnehtia kuten suomea. Molempien ääntäminen on ”kovaa” ja ”selvää”. Yleensä kaikki kirjoitetut kirjaimet ääntyvät.

Ääntämisohjeita on paljon. Tässä on muutamia kirjain-äännevastaavuksia yksinkertaistettuna. Hakasulkeisiin [ ] on merkitty ”oikea” ääntämys. Se vastaa sekä suomalaista ääntamystä että kansainvälistä foneettista merkintää. Sulkeiden ( ) väliin on merkitty korvaava äänne.

KIRJAIN ÄÄNNE SELITYKSIÄ
a [a] Kuten suomen a.
á [au] Diftongi au. Esim. skál ääntyy[skaul] = kippis
au [öy] Diftongi öy. Esim. nautakjöt
[nöytakhjööt] = naudanliha.
b [p] Kuten suomen p.
d [t] Kuten suomen t.
ð [d] Ääntyy kuten th englannin sanassa that. Kielen kärki pidetään alaetuhampaita vasten. Ilma virtaa kielen yli ja sivuitse ulos. Voidaan ääntää myös kuten suomen d.
e [e] Aivan kuten suomen e. (Ei siis
ruotsalaisittain a.)
e [je] Ääntyy je.
ei, ey [ei] Diftongi ei.
f [f] Yleensa f, vokaalien välissa v.
g (k) Lukuisia äänteitä. Voidaan
ääntää kuten k.
h [h] Kuten suomen h.
i [i] i:n ja e:n välimuoto. Voidaan
ääntää i.
í [i] Kuten suomen i.
j [j] Kuten suomen j. (Ei koskaan
suhuäänne.)
k
(k)
Lukuisia äänteitä. Voidaan
ääntää kuten suomen k.
l [l] Yleensä kuten suomen l.
m [m] Yleensä kuten suomen m.
n [n] Yleensä kuten suomen n.
o [o] Aivan kuten suomen o. (Ei siis
ruotsalaisittain u.)
ó [ou] Diftongi ou. Esim. skóli
[skouli] = koulu
p [p] Aspiroituu tietyissä kohdin.
Voidaan ääntää kuten suomen p.
r [r] Yleensä r.
s [s] Aivan kuten suomen s. (Ei koskaan suhuässä.)
t [t] Aspiroituu tietyissa kohdin.
Voidaan ääntää kuten t.
u [y] Sekoitus vokaaleista u, y, ö. Ruotsin u sanassa hund muistuttaa islannin u:ta. Voidaan ääntää kuten y.
ú [u] Kuten suomen u.
v [v] Kuten suomen v.
x [ks] Harvinainen. Voidaan aantaa
kuten ks.
y (i) i:n ja e:n valimuoto. Voidaan
ääntää kuten suomen i.
ý   Kuten suomen i.
æ   Diftongi ai. Esim. ætla [aihtla]
= aikoa
þ   Ääntyy kuten th englannin sanassa thin. Kielen kärki pidetään reilusti etuhampaiden välissä ja ilmaa puhalletaan kielen ympäri ulos. Voidaan ääntää myös kuten suomen t.


Tätä lyhyemmin ääntämistä ei voi kuvata. Kirjainyhtymistä mainittakoon sen verran, että yleensä kaikki kirjaimet ääntyvät. Suomalainen voi hyvin ääntää kaikki konsonanttiyhtymät siten kuin ne kirjoitetaan. Esim. sana skjóta äännetään [skjouta], ei suhuässää vaan jokainen äänne selvästi.

Islannin kirjoittaminen

Miten islantia voi kirjoittaa, ellei kirjoituskoneessa ole tarvittavia kirjaimia? Tästä ei liene olemassa sääntöjä. (Nimilistan ääntämisohjeet on laadittu ainostaan ääntämistä varten.)

Islannin kielessä on lukuisia kirjaimia ja ylämerkkejä, joita ei ehkä löydy kirjoituskoneesta. Sitä vastoin kirjapainot pystyvät kyllä painamaan oikeat kirjaimet merkkeineen päivineen. Tietokoneelle ne voi tehdä itse. Koneella kirjoitettua tai kirjoittimella tuotettua tekstiä voi täydentää käsin.

Esimerkkejä kirjainten korvaamisesta

ð

Kirjoitetaan koneella o ja piirretään käsin vasemmalle kaartuva viiva seka siihen poikkiviiva, tai lisätään d:hen poikkiviiva. Isoissa kirjaimissa lisätään D:n runkoon poikkiviiva, jotta saadaan Đ. Aärimmäinen keino on kirjoittaa ð:n asemesta d tai dh. Lukijakunta on syytä ottaa huomioon. Lehdissä lienee varminta korvata ð kirjaimella d, ellei merkkiä ð voida painaa. Kirjastot ja tieteelliset julkaisut käyttakööt merkintää dh.

þ

Kirjoitetaan koneella p ja b päällekkäin. Käsin korjattaessa pidennetään p:n runkoa ylöspäin. Isoille ja pienille kirjaimille voidaan käyttää samaa menetelmää, vaikkakin pieni þ on pitempi kuin iso Þ. Ellei merkkiä þ saada millään keinoin kirjoitetuksi, se korvataan kirjaimilla th. Ei ole kovin väärin kirjoittaa þ:n asemesta t, vallankaan jos teksti tulee luettavaksi ääneen.

Kirjain æ löytyy useimmista koneista. Tarvittaessa se voidaan korvata kirjaimilla a j a e. Pieni æ saadaan myös käsin piirtämällä a:sta ja iso Æ e:stä. Tietyissä tapauksissa voi olla viisainta korvata kirjain æ kirjaimilla ai, joka myös on kirjainta vastaava äänne.

Islantilaisten vokaalimerkkien päällä oleva aksenttimerkin näköinen viiva kertoo, että kyseessä on eri vokaali kuin viivaton. Se ei siis ole aksenttimerkki. Jotkut viivalliset vokaalit ovat diftongeja. (Islannissa paino on aina ensimmäisellä tavulla, joten sitä ei merkitä sanoihin.) Vokaalien viivat saadaan näppärästi aksenttimerkillä. Tosin aksenttimerkkiä voi olla vaikea yhdistää isoihin kirjaimiin.Heittomerkkiä ei pidä käyttää, sillä se ei osu kirjainten päälle vaan väliin. Vokaalien viivat voidaan kirjoittaa myös käsin, ellei aksenttimerkkiä voida käyttää. Ellei vokaalien viivoja saada millään keinolla merkityksi, ne jätetään pois.

Nimet

Oma nimi on hyvin tärkeä kaikille ihmisille. Jo pelkän kohteliaisuuden vuoksi olisi tärkeää ääntää nimet oikein.

Tämän nimilistan (pdf) nimien ääntämisohjeet on kirjoitettu ensimmäisessä sarakkeessa erityisesti suomalaisia varten. Toisessa sarakkeessa on esitetty tarkempi ääntäminen foneettisin merkein, jos se vähänkään eroaa suomalaistetun sarakkeen ääntöasusta. Suomalaisessa ääntämissarakkeessa tosin ŋesiintyy merkki q. Se lienee kaikille koulusta tuttu. Esimerkiksi Helsinki [helsiŋki] ja Helsingin [helsiŋin].

Nimilista ei voi koskaan olla täysin kattava. Sitä paitsi islantilaisilla on paljon yhdistelmänimiä. Esim. nimen Sigurgeir ääntämismalli saadaan yhdistämällä nimet Sigur- ja Geir.

Lempinimet

Lempinimiä eli diminutiiveja käytetään paljon. Listassa on mukana eräitä lempinimiä, koska niiden ääntäminen saattaa poiketa säännöstä. (Normaalisti -nn- ääntyy [tn] ja -11- [tl], mutta lempinimissä ne ääntyvät [nn] ja [II].) Lempinimet on merkitty listaan lyhenteellä (dim.).




Kielikello 4/1991
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »