Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Katariina Iisa

Kenen huolena on valtionhallinnon kielen kehittäminen?

Kielitoimisto lähetti tammikuun alussa lyhyen kyselyn valtion virastoille siitä, mitä virastoissa on tehty virkakielen selkeyttämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli myös herättää uudelleen kiinnostus kielen- ja tekstinhuoltoon. Tulokset osoittavat, että paljon on tehty mutta parempaankin voitaisiin pyrkiä. Virkakieli ei parane, ellei sen laatuun kiinnitetä huomiota organisaation kaikilla tasoilla.

---

Kysely lähetettiin kaikkiaan 155 virastolle, ja vastauksia tuli ilahduttavan paljon. Peräti 72 % kyselyn saaneista vastasi. Vastauksista välittyy selvästi kahtalainen suhtautuminen kieleen: Toisaalta lähdetään siitä, että kaikki osaavat äidinkieltään, eikä kielen kehittämistä pidetä kovin tärkeänä. Toisaalta kieltä pidetään muuttuvana voimavarana, jonka sopeuttamista eri tilanteisiin voidaan harjoitella. Kaikki kyselyyn vastanneet pitivät kuitenkin kielen osuutta viraston viestinnässä hyvin tärkeänä (asteikkona oli hyvin tärkeä – tärkeä – ei kovin tärkeä).

Kielen merkitys korostuu ulkoisessa viestinnässä

Vastaajat korostivat erityisesti ulkoisen viestinnän kielen merkitystä, kuten arvata saattaa. Esimerkiksi tiedotteiden kieliasua piti erittäin tärkeänä 89 % vastaajista. Myös viranomaisten keskinäisessä viestinnässä kielen merkitystä pidettiin erittäin tärkeänä; 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että esimerkiksi lausuntojen kieleen tulee kiinnittää huomiota. Mielenkiintoista on se, että suunnitelmien kieliasua piti erittäin tärkeänä vain 46 % vastaajista.

Hankalaksi tämän periaatteessa ymmärrettävän kohderyhmittäisen jaottelun tekee se, että läheskään kaikki sisäiseksi viestinnäksi tarkoitettu ei jää vain sisäiseen viestintään. Esimerkiksi juuri suunnitelmien abstrakti kieli on tarttuvaa, ja sellaiset hämärät termit kuin vanhusten viivekäyttäytyminen leviävät sitten helposti viranomaisten keskinäisen viestinnän ulkopuolelle.

Kielen osatekijöistä tutut korostuivat

Kysymykseen ”Kuinka onnistuneena pidätte virastonne viestintää” vastasi 78 % pitävänsä sitä onnistuneena ja 13 % vastasi, että ei ollut kovin tyytyväinen. Koska halusimme saada tarkemmin selville, mitä kielen osatekijöitä arvioitiin onnistuneiksi ja mitä huonommin onnistuneiksi, pyysimme arvioimaan viestinnän selkeyttä, ymmärrettävyyttä, sävyn sopivuutta, tilanteenmukaisuutta, palveluhenkisyyttä ja tehokkuutta (asteikkona oli erittäin onnistunut – onnistunut – ei kovin onnistunut).

Virkakielen ymmärrettävyydestä on puhuttu aina siitä lähtien, kun virkakielikoulutusta alettiin järjestää 70- ja 80-luvun taitteessa. Tämä saattaa näkyä mm. siinä, että oman viraston viestinnän ymmärrettävyyteen suhtauduttiin kriittisesti. Lähes neljännes vastasi, että viraston viestintä ei ollut kovin onnistunutta. Toisaalta tämä voi johtua myös siitä, että vaatimukset ovat kasvaneet. Hyvin lähelle ymmärrettävyyttä tulee selkeys, ja sen suhteen onnistuneena virastonsa viestintää piti 62 % vastaajista.

Hiljattain virkakielen huollossa on alettu korostaa tekstin sävyyn ja palveluhenkisyyteen liittyviä asioita. Yllättävän monet jättivät vastaamatta niitä koskeviin kohtiin. Tyhjiä vastauksia oli poikkeuksellisen paljon (12 %), vaikka muuten tyhjäksi jonkin kohdan jätti vain hyvin harva.

Kielen kehittämisessä korostuu mallien muokkaus

Kielen kehittämisessä korostuu erityisesti vanha mallikirjoittamisen perinne. Erilaiset kirjemallit ja päätöspohjat ovat tärkeä osa päivittäistä rutiinikirjoittamista. Niitä oli muokattu 72 %:ssa virastoista, ja monet kertoivat muokkauksen olevan jatkuvaa. Huomiota kerrottiin kiinnitettävän erityisesti standardien muutoksiin sekä oikeakielisyyteen. Kirje- ja päätösmalleissa pitivät jotkin virastot tärkeänä asiakasystävällisyyttä. Nämä virastot olivat samoja, jotka korostivat myös muokkauksen jatkuvuutta.

Koulutuksen järjestäminen paljastaa, nähdäänkö kieli muuttuvana vai staattisena

Erilaista kielenhuollon ja kirjoittamisen koulutusta oli järjestetty varsin monessa virastossa (59 %:ssa). Koulutuksen sisällöt ovat vuosien saatossa muuttuneet sillä tavoin, että perinteisen virkakieli- ja oikeakielisyyskoulutuksen rinnalle ovat 1990-luvulla tulleet kirjoittamisen ja asiakasviestinnän kurssit.

Koulutusta oli järjestetty monelle eri kohderyhmälle, mutta useimmissa virastoissa koulutettavat ovat olleet jonkin tietyn ammattiryhmän edustajia, tavallisimmin sihteereitä ja tekstinkäsittelijöitä. Koulutuksessa onkin näissä virastoissa korostunut oikeakielisyyden, ei tekstin teon opettelu.

Toisaalta monissa virastoissa oli järjestetty hyvin monenlaista kielen- ja tekstinhuollon koulutusta. Huomioon oli otettu esimerkiksi eri tekstilajien ominaispiirteet ja niiden vaikutus. Näissä samoissa virastoissa koulutukseen olivat osallistuneet kaikkien organisaation tasojen edustajat.

Kiintoisaa on myös se, että koulutusta on järjestetty lähinnä vain halukkaille. Osallistuvatko kursseille tällöin vain ne, jotka ovat jo entuudestaan kiinnostuneita? Jos koulutusta järjestettäisiin koko virastolle tai jollekin sen osastolle kokonaisuudessaan, olisi mahdollista saada mukaan myös niitä, jotka ehkä eivät muutoin pohtisi kirjoittamiskysymyksiä. Jotta tällaisia koulutushankkeita voidaan toteuttaa, tarvitaan hankkeelle johdon tuki.


Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »