Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Riitta Uosukainen

Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.

---

Kielen merkitys korostuu sekä kirjoitettuna että puhuttuna eduskunnassa. Viime vuonna nousi otsikoihinkin eduskunnan tyytymättömyys lainvalmistelun tasoon. Kyseessä oli muutamia aivan erityisiä kömmähdyksiä, mutta myös yleisempiä kielenhuoltoon ja lakitekstien selkeyteen liittyneitä huolia.

Oikeusministeriössä asia otettiin vakavasti, ja lainvalmistelun kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Yleinen kiire madaltaa valmistelun tasoa, joskin esimerkiksi budjettilait valmisteltaneen aina kiireessä. Lakien kirjoittamiseen liittyy muutoinkin vaatimuksia, joita ei edellytetä toisilta virallisiltakaan teksteiltä, esimerkiksi yksiselitteisyys ja yksiymmärteisyys. Kankea kieli siirtyy helposti eduskunnan puheeseen, jos suoraan kopioidaan omiin puheenvuoroihin lain perusteluista tekstiä. Selkeää ja ymmärrettävää suomen kieltä – siinäpä vasta haaste!

Pidän unionijäsenyyden vaikutusta kieleemme erityisen tärkeänä aiheena. Käännökset ovat usein aivan uskomatonta ja vaikeaselkoista suomea, joten asiaan perehtyneenkin täytyy pinnistellä ymmärtääkseen sisällön. Kehityssuunta on erittäin huolestuttava varsinkin, kun ei vaikuta siltä, että unionitason säädökset vähenisivät tulevaisuudessa. Tärkeimmät asiakirjat tulisikin ehkä kirjoittaa uudestaan, jos niiden kieli ei vastaa edes normaalia suomalaista virkakielen keskitasoa.

Otan esimerkin Euroopan komission julkaisusta ”Hallitusten välinen konferenssi 1996”:

Euroopan unionista tehty sopimus monimutkaisti entisestään tilannetta toisaalta lisäämällä uuden rakenteen, joka muuttaa ja täydentää olemassa olevia rakenteita, ja toisaalta jättämällä epäselviksi tietyt aikaisemmat perustamissopimuksen määräykset, joita ei ollut sisällytetty siihen eikä myöskään nimenomaisesti kumottu.

Painotan edelleen, ettei kyseessä ollut edes direktiiviteksti tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös, jotka ovat epäselvyydessään aivan omaa luokkaansa. Teksti voi olla vaikeasti ymmärrettävää, vaikkei siinä varsinaisia virheitä esiintyisikään. On myös helposti löydettävissä esimerkkejä, joista kuultaa läpi alkuperäinen kieli, josta teksti on käännetty suomen kielelle, jolloin jo käytetyt sanat voivat olla vääriä kyseisissä yhteyksissä. Edellä mainitusta julkaisusta vielä yksi esimerkki:

Komissio on tyytyväinen siihen, että unionin kansanvaltaista lainmukaisuutta on lujitettu.

Unionin yksi suurimmista ongelmista on sen kansalaisten vähäinen mielenkiinto suurta hanketta kohtaan. On selvää, etteivät suomalaisetkaan unionista innostu, jos jo asiatieto on luettavuudeltaan vaikeaselkoista. Tässä meillä on loputon työmaa.

Yksi vakiolääke viranomaiskielen kankeuteen olisi säädösten vähäisempi määrä. Eduskunnassa käsitellään satoja lakeja vuosittain, ja eri virastot ja laitokset sääntelevät omaa toimintaansa säännöin ja määräyksin. Tuon tuosta herää kysymys, tarvitsemmeko kaiken tämän sääntelyn.

Kieli on valtaa. Meidän on osaltamme huolehdittava, että hyvä kieli luo hyvää, aitoa, rehellistä vallankäyttöä. Kieli on myös suomalaisen identiteetin kulmakivi. Suomalaisuus säilyy ja vahvistuu niin kauan kuin huolehdimme äidinkielemme laadukkuudesta.


Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »