Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Arto Lietoila ja Sari Maamies

Lukijoilta

Eksistentiaalilauseesta

Professori Aimo Hakasen kirjoitus nykysuomen eksistentiaali- ja normaalilauseista (Kielikello 2/97: Nykysuomen eksistentiaalilauseet, ks. Lue myös) oli mielenkiintoista luettavaa. Harrastelijalle saattaa kuitenkin jäädä epäselväksi, miten välttää kirjoituksessa mainittujen virheellisten lauserakenteiden käyttö.

Isäni Aulis Lietoila, joka oli filologi, antoi minulle aikoinaan yksinkertaisen säännön: transitiiviverbin subjekti ei voi olla partitiivissa. Tällainen ”rautalangasta väännetty” ohje puhuttelee insinööriäkin!

Testasin sääntöä professori Hakasen esimerkkeihin, ja se tuntui pätevän. En myöskään itse ole keksinyt poikkeusta siihen. Voiko tavallinen kynänkäyttäjä siis jättää pohtimatta, mikä on ero eksistentiaali- ja normaalilauseiden välillä, ja tukeutua edellä mainittuun yksinkertaiseen sääntöön?

Arto Lietoila
tekniikan tohtori
sähköposti: arto.lietoila@research.nokia.com


Sääntö kyllä toimii, jos vain osaa tunnistaa transitiivi- ja intransitiiviverbin. Verbit voidaan jakaa kahteen ryhmään, transitiivisiin ja intransitiivisiin, sen mukaan, voivatko ne saada objektin vai eivät. Tyypillisiä transitiiviverbejä ovat esimerkiksi syödä (leipää), tehdä (työtä), ostaa (omena); intransitiivisia ovat esimerkiksi olla, syntyä, maata, pudota. Eksistentiaalilauseen predikaattina voi olla vain intransitiivinen verbi, joka ilmaisee tyypillisesti jollain lailla olemassa olemista, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista, esimerkiksi olla, tulla, syntyä, elää, kasvaa, löytyä. Tällaiset verbit eivät ilmaise aktiivista toimintaa.

Subjektin sijamuodot ovat perinteisen koulukieliopin mukaan nominatiivi ja partitiivi. Partitiivisubjekti on mahdollinen vain eksistentiaalilauseissa, eli vain intransitiivisen verbin subjekti voi olla partitiivissa. Partitiivisubjektia käytetään silloin, kun ilmaistaan kokonaisuuden epämääräistä osaa (Pöydällä on leipää – Pöydällä on leipä) tai kun lause on kielteinen (Pöydällä ei ole leipää / kirjaa).

Subjektin sijamuoto ei ole kuitenkaan ainoa eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen rajankäyntiin liittyvä ongelma. Tavallinen pulma on verbin luku: eksistentiaalilauseen predikaattihan on yksikön 3. persoonassa, vaikka subjekti olisi monikollinen (Kaapissa on saappaat). Käytännön kirjoitustilanteissa on toisinaan vaikea ratkaista, onko lause luonteeltaan eksistentiaalinen vai ei, ja siksi saattaa olla hyödyllistä tuntea tyypillisen eksistentiaalilauseen ominaispiirteet.

Sari Maamies




Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Nykysuomen eksistentiaalilauseet (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »