Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1997

Salli Kankaanpää

Edellyttää – huono sana vai vaikea rakenne?

Suomen kielen perussanakirja kuvaa sanojen käyttöä mutta ohjaa joskus myös käyttämään parempia vaihtoehtoja. Näitä paremmin-suosituksia tulkittaessa on pidettävä mielessä tekstiyhteys ja tilanteen vaikutus. Sanakirjan suositus ei suinkaan aina tarkoita, että kyseistä sanaa ei pitäisi tai ”saisi” käyttää lainkaan. Yleinen ja monimerkityksinen verbi edellyttää on tästä hyvä esimerkki.

---

Suomessa ei ole julkaistu kiellettyjen sanojen listaa. Sanakirjoista voi kuitenkin löytää suosituksia siitä, mitkä sanat ovat kirjakielen mukaisia ja mitkä sanat taas eivät. Suomen kielen perussanakirja ei esimerkiksi hyväksy verbiä eläköityä vaan ehdottaa sen tilalle sanaliittoa siirtyä eläkkeelle. Tällaisia suosituksia, joissa sana täysin hylätään, on kuitenkin hyvin vähän. Silloinkin on yleensä kyse sanan muodosta. Esimerkiksi eläköityä ei ole säännöllinen johdos.

Sen sijaan on paljon sanoja, jotka kyllä kuuluvat kirjakieleen mutta joiden tilalle voi silti etsiä parempaa vaihtoehtoa. Usein kysymys on siitä, että sana käy joihinkin yhteyksiin mutta toisissa yhteyksissä taas jokin muu sana tai ilmaus olisikin selkeämpi tai täsmällisempi. Tällaisiin sanoihin kuuluu myös verbi edellyttää.

Edellyttää on muotisana

Edellyttää on sinänsä kelvollinen sana, mutta siitä on tullut ns. muotisana eli sana, jota tulee käytettyä, koska muutkin suosivat sitä. Muotisanaa on helppo käyttää, koska sen merkitys on laaja ja se sopii siksi moniin yhteyksiin. Myös edellyttää-sanalla on monta toisiaan lähellä olevaa merkitystä. Suomen kielen perussanakirjassa on mm. esimerkit Virkaan valittavalta edellytetään englannin taitoa; edellyttää jokin tunnetuksi; huolellisuutta edellyttävä tehtävä; kirja, jonka ymmärtäminen ei edellytä esitietoja. Näihin kaikkiin edellyttää-verbi sopii, mutta sen merkitys on eri yhteyksissä hieman erilainen. Täsmällinen merkitys käy ilmi vasta lauseyhteydestä.

Muotisanalle on tyypillistä, että siihen turvaudutaan silloinkin, kun saman asian voi ilmaista selvemmin ja täsmällisemmin toisin. Esimerkiksi lauseeseen Ratkaisu edellytti rohkeutta Perussanakirja esittää edellyttää-verbiä paremmiksi vaihtoehdoiksi sanoja vaatia, tarvita tai kysyä: Ratkaisu vaati rohkeutta; Ratkaisuun tarvittiin tai kysyttiin rohkeutta. Vaikka oikean merkityksen voi tavallisesti päätellä tekstiyhteydestä, lukijalle on helpompaa, jos sanan merkitys ei ole kovin väljä. Monimerkityksisyys saattaa häiritä silloin, kun sama sana esiintyy tekstissä useissa eri merkityksissä.

Usein on jo vaihtelun vuoksi hyvä sanoa asia toisin, vaikka myös edellyttää sopisi. Ei ole harvinaista, että samassakin tekstissä edellytetään useita eri asioita. Verbi esiintyy persoonamuotojen lisäksi muodoissa edellyttäen (että) ja edellyttämä, ja myös siitä johdettu substantiivi edellytys on tavallinen. Siksi edellyttämisen sijaan voi olla parempi sanoa, että virkaan valittavalta vaaditaan englannin taitoa, jokin oletetaan tunnetuksi, tehtävä vaatii huolellisuutta eikä kirjan ymmärtämiseen tarvita esitietoja.

Edellyttää-verbillä on muitakin muotisanojen ominaisuuksia kuin suosio, nimittäin suosion syy: sitä viljellään tietyissä tekstilajeissa, koska se kuulostaa hienolta. Eikö vain tekstistä tulekin arvokkaamman ja virallisemman oloinen, jos siinä ainakin pari kertaa edellytetään! Sanoissa vaatia ja tarvita ei ole samaa sävyä. Toisaalta edellyttää voi tehdä tekstistä tarpeettoman jäykän ja muodollisen, eikä se sovikaan luontevuutta tavoitteleviin teksteihin. Kukapa sanoisi ystävilleen näitä kotiinsa kutsuessaan: ”Minä en sitten edellytä tuomisia.” Paljon luontevampaa olisi sanoa esimerkiksi: ”Minä en sitten odota tuomisia.” Tai: ”Minulle ei sitten tarvitse tuoda mitään.”

Edellyttää merkkinä substantiivityylistä

Osaksi edellyttää-verbin jäykkä sävy johtuu siitä, että sana esiintyy usein ns. substantiivityylissä. Substantiivityylisessä tekstissä edellyttää kuvaa tavallisesti kahden teonnimirakenteen välistä suhdetta:

Tulopohjan heikkeneminen edellyttää käyttömenojen voimakasta rajoittamista.

Tällaisessa rakenteessa edellyttää-verbiä ei voi suoraan korvata toisella verbillä. Sen sijaan voi muuntaa koko rakenteen toiseksi: teonnimien ja edellyttää-verbin sijasta voi käyttää kahta lausetta ja konjunktiota.

Koska tulopohja heikkenee, on käyttömenoja rajoitettava voimakkaasti.

Teonnimirakenteet tulopohjan heikkeneminen ja käyttömenojen voimakas rajoittaminen on nyt korvattu lauseilla, joiden predikaatteina ovat teonnimien kantaverbit. Edellyttää-sanaa puolestaan vastaa koska-konjunktio. Tällainen teksti on konkreettisempaa kuin substantiivityylinen, koska siinä eri sanaluokkien sanat ovat perustehtävissään: verbit ilmaisevat tekemistä ja konjunktiot suhteita. Substantiivityylissä taas verbi on alistettu ikään kuin lauseen osia yhdistäväksi konjunktioksi ja teonnimet ovat vallanneet verbin tehtävän.¹

Todelliset tekijät ja tekemisen kohteet on substantiivityylissä piilotettu teonnimien määritteisiin, jos niitä ollenkaan mainitaan. Tällainen tyyli on abstraktia, ja usein onkin parempi muuttaa teonnimirakenteet lauseiksi, esimerkiksi tulopohjan heikkeneminen > tulopohja heikkenee; käyttömenojen rajoittaminen > käyttömenoja rajoitetaan. Tällöin teonnimien edessä olevista määritteistä tulee lauseiden subjekteja ja objekteja. Mitä konkreettisempia sanoja ne ovat, sitä enemmän teksti myös havainnollistuu.

Mitä suhdetta edellyttää-verbi ilmaisee?

Asioiden välinen suhde käy täsmällisemmin ilmi konjunktiosta kuin suhdeverbistä. Edellisessä esimerkissä edellyttää ilmaisee syysuhdetta ja sen voi korvata koska-konjunktiolla. Tämä konjunktio ei kuitenkaan ilman muuta sovi edellyttää-verbin tilalle. Edellyttää-verbillähän on monta merkitystä, ja siksi se voi ilmaista myös erilaisia suhteita. Seuraavassa on kysymys pikemminkin tekemisen tarkoituksesta, ja sopiva konjunktio onkin finaalinen jotta.

Loukkujen poistaminen ja työnteon kannustavuuden lisääminen edellyttävät työn verotuksen kevennyksiä kaikissa tuloluokissa

= Jotta loukut saadaan poistettua ja työnteon kannustavuutta lisättyä, on työn verotusta kevennettävä kaikissa tuloluokissa.

Edellyttää merkitsee myös ehdon asettamista. Tällöin sen tilalle sopii ehtoa ilmaiseva konjunktio jos:

Tekijänoikeudellisen suojan saaminen edellyttää ns. teoskynnyksen ylittymistä.

= Tekijänoikeudellisen suojan voi saada vain, jos ns. teoskynnys ylittyy.

Suhteen laatua ei siis voi päätellä itse verbistä, koska tämä on monimerkityksinen. Edellyttää-verbin kulloinenkin merkitys on pääteltävä teonnimisubjektin ja koko lauseen merkityksestä. Onko kysymys tavoiteltavasta päämäärästä, johon pääsemiseksi on toimittava, vai olemassa olevasta syystä, joka vaatii tietynlaisia toimia, vai kenties jostain muusta?

Edellyttää-verbin tarkoittamaa suhdetta voikin olla mahdoton päätellä, jos ei tunne aihetta eikä tekstiyhteyskään auta. Seuraavan lauseen voi tulkita kahdella tavalla. Kuitenkin vain toinen tulkinnoista on kirjoittajan tarkoittama.

Hallinnon ja talouden ohjauksen muutokset edellyttävät myös yksittäisiltä osastoilta selkeää tavoitteiden asettamista sekä niiden saavuttamisen valvontaa.

= 1) Jotta hallinnon ja talouden ohjaus voi muuttua, on myös yksittäisten osastojen asetettava selkeät tavoitteet ja valvottava niiden saavuttamista.

= 2) Koska hallinnon ja talouden ohjaus on muuttunut, on myös yksittäisten osastojen asetettava selkeät tavoitteet ja valvottava niiden saavuttamista.

Muita suhdeverbejä

Edellyttää ei ole suinkaan ainoa substantiivityylin suhdeverbi. Muita ovat esimerkiksi aiheuttaa, aiheutua, edistää, estää, johtaa, johtua, merkitä, pakottaa, riippua, vaatia. Niidenkin sijasta on usein parempi suosia lauseita ja konjunktioita. Näin teksti havainnollistuu. Eräät näistä suhdeverbeistä ovat kuitenkin yksiselitteisempiä kuin edellyttää, koska ne kuvaavat aina samaa suhdetta. Esimerkiksi pakottaa ja vaatia ovat useimmiten muutettavissa konjunktioksi koska:

Ikäryhmien pieneneminen ja lisääntyvä ammatillinen epävarmuus pakottavat kehittämään myös ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

= Koska ikäryhmät pienenevät ja ammatillinen epävarmuus lisääntyy, on myös ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta kehitettävä.

Myös aiheuttaa, aiheutua ja johtua ovat melko yksitulkintaisia. Ne kuvaavat useimmiten syytä.

Eräpäivien muutokset aiheuttavat myös sopimuksen muuttamisen.

= Koska eräpäivät muuttuvat, myös sopimusta on muutettava.

Nämä verbit voivat kuitenkin merkitä myös myönnytystä, jos suhdeverbi on kieltomuodossa.

Eräpäivien muutokset eivät aiheuta sopimuksen muuttamista.

= Vaikka eräpäiviä muutetaan, sopimusta ei tarvitse muuttaa.

Verbit estää ja merkitä puolestaan ovat jo hyvinkin tulkinnanvaraisia, sillä ne voivat merkitä yhtä hyvin ehtoa kuin syytäkin. Esimerkkejä:

Sopivan vertailuryhmän puuttuminen estää hankkeiden edullisuuden luotettavan selvittämisen.

= 1) Jos sopiva vertailuryhmä puuttuu, hankkeiden edullisuutta ei voi selvittää luotettavasti.

= 2) Koska sopiva vertailuryhmä puuttuu, hankkeiden edullisuutta ei voi selvittää luotettavasti.

Varainhankintakeinojen vähentäminen merkitsee rahaston likviditeetin heikkenemistä.

= 1) Jos varainhankintakeinoja vähennetään, rahaston likviditeetti heikkenee.

= 2) Kun varainhankintakeinoja vähennetään, rahaston likviditeetti heikkenee.

= 3) Koska varainhankintakeinoja vähennetään, rahaston likviditeetti heikkenee.

Niin edellyttää kuin monet muutkin suhdeverbit voivat siis tarkoittaa monia eri suhteita. Suhdeverbin tarkan merkityksen selvittämiseen ei aina riitä edes tekstiyhteys, vaan lukijan tai tekstin muokkaajan on lisäksi tunnettava asiaa ja sen taustoja.

Millä edellytyksin voi edellyttää?

Edellyttää on sävyltään jäykähkö, mutta sinänsä hyväksyttävä sana. Ellei epäselvyyden tai häiritsevän toiston vaaraa ole, edellyttää kuitenkin sopii moniin teksteihin oikein hyvin. Esimerkiksi seuraavaan lauseeseen se käy:

Useissa tehtävissä edellytetään myös viestintäalan tuntemusta.

Sen sijaan teonnimien yhteydessä edellyttää tuottaa vaikean rakenteen. Teonnimen ja edellyttää-verbin sijasta onkin monesti selkeämpää käyttää kahta lausetta ja yhdistää ne yksiselitteisellä konjunktiolla.

 

¹ Tällaista ilmiötä nimitetään kieliopilliseksi metaforaksi, ja sitä on suomen kielessä tutkinut etenkin Pirjo Karvonen.


Kielikello 3/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »