Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1991

Anneli Räikkälä

Taipuuko titteli?

Vuonna 1979 Kielikellossa 2 käsiteltiin henkilönnimen edessä olevan määritteen, ammatti- tai arvonimen (”tittelin”), taivuttamista. Taipumisen ja taipumattomuuden periaate ei näytä kielen rakenteessa olevan kovin vahva, koska asiaa usein kysytään kielitoimistosta. Korva ei siis aina toimi. Seuraavassa kerrataan tittelin taipumisen pääperiaatteet.

---

Pitäisikö henkilönnimen edessä olevaa ammatti- tai arvonimeä taivuttaa samoissa muodoissa kuin itse nimeä, vai säilyykö titteli aina taipumattomana nimen edessä? Sanotaanko siis oikeusasiamies Olavi Heinoselle vai oikeusasiamiehelle Olavi Heinoselle, toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen vai toimitusjohtajan Eino Petäjäniemen?

Puhuessaan henkilönnimen edessä olevasta ammattia, arvonimeä tai oppiarvoa tarkoittavasta määritteestä eli appositioattribuutista useat kielioppaat ovat sanoneet kielitajun horjuvan, kun joudutaan valitsemaan taipuvan ja taipumattoman muodon välillä:

E. A. Saarimaa, Kielenopas (8. painos 1971, s. 175): Appositioattribuutin taivutuksessa,josta eri kieliopeissa on yhtäpitävät, joskin hiukan vaillinaiset säännöt, on nykyään kirjavuutta. Usein unohdetaan, että appositioattribuutti on pääsanansa kanssa kongruentti (ts. taipuu samoin kuin pääsana), aina silloin, kun attribuutilla on itsellään attribuutti.

Matti Sadeniemi, Arvonimien taivutuksesta (Kielivartio, 1963, s. 33): Kun arvonimellä on määräys, se taipuu. – – Tätä vastaan näkee paljon rikottavan.

Miten sanomalehdissä?

Edelleenkin kielessä tuntuu olevan tittelin taivutuksessa horjuntaa enemmän kuin monessa muussa taivutusseikassa, mutta yleislinja on jokseenkin yhtenäinen. Sanomalehtien kirjoitustavat vaihtelevat jonkin verran:

1) Korkeimman oikeuden presidentin Curt Olssonin mukaan KKO antaa ennakkopäätöksensä eduskunnan säätämän lain mukaisesti lainsäädännön puitteissa ja sitä täydentäen.

2) Valtioneuvosto myönsi torstaina keskustan entiselle puoluesihteerille kansanedustaja Seppo Kääriäiselle eron parlamentaarisen puolustuspoliittisen neuvottelukunnan jäsenyydestä.

3) Oulun yliopiston vararehtori Juhani Oksmanin mielestä Suomen korkeakoululaitoksesta tulisi kehittää vapaaehtoisen yhteistyön pohjalla eräänlainen Suomen yliopisto, jonka yksiköitä olisivat eri puolilla maatamme sijaitsevat korkeakoulut.

4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkäri Juhani Lähdevirran mukaan Espoo on toistaiseksi suostunut maksamaan vain vuoden alussa potilaina olleiden hoidon.

5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Pentti Mäki-Hakolan (kok) mielestä ensimmäinen säästökohde on juuri kehitysvarat.

6) Seppo Heikinheimo vastaa yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan apulaisprofessori Torsten Petterssonille, joka otsikolla ”Kritiikkiä vai pakinoita” käsitteli suomalaisen musiikkiväen laatimaa julkilausumaa Heikinheimosta.

Näissä esimerkeissä titteli näyttää toisinaan taipuvan (esimerkit 1 ja 2), toisinaan jäävän perusmuotoon, nominatiiviin (esimerkit 3–6), vaikka itse nimi taipuukin. Kielessä on tittelien taivutusta varten melko selvä ja yksinkertainen järjestelmä. Sen periaatteet ovat seuraavat.

Yksinäinen titteli

Arvo- tai ammattinimi, jolla ei itsellään ole määritettä, ei taivu. Sanotaan siis:

7) Oikeusasiamies Olavi Heinoselle tulleet valitukset.

8) Toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen mukaan summa on täsmälleen ennakkosuunnitelmien ja annettujen valtuuksien mukainen.

9) Viimeksi eilen he kävivät tapaamassa apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojaa.

10) Ratkaisun teko siirtyy nyt valtakunnansovittelija Jorma Reinille.

11) Pankit ovat neuvotelleet valtiovarainministeri Matti Louekosken kanssa Helsingin arvopaperipörssin alamäestä.

Taipumisen suhteen näihin yksinäisiin titteleihin rinnastuvat eräät moniosaisetkin tittelit, nimittäin sellaiset, joiden moniosaisuus on niin kiinteä, ettei osien väliin voi lisätä mitään. Samoin kuin sanotaan tohtori Pekka Mäkisen, sanotaan myös filosofian tohtori Pekka Mäkisen. Kuten sanotaan valtiovarainministeri Matti Louekosken, sanotaan myös maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjalan. Esimerkkejä:

12) Tasavallan presidentti nimitti perjantaina kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston vanhemman hallitussihteerin virkaan oikeustieteen kandidaatti Timo Pekkarisen.

13) Tutkija, valtiotieteen lisensiaatti Kari Hietalan mukaan Kantvikin sataman rakentaminen olisi liiketaloudellisesti, aluepoliittisesti ja työpoliittisesti huono ratkaisu.

Käytäntö yhtenäistyy

Kieliopeissa esitettiin aikaisemmin määritteettömän tittelin taivutuksesta kaksi poikkeustapausta:

1) nen-loppuiset attribuutit

Poikkeuksena on esitetty, että nen-loppuista titteliä tavallisesti taivutetaan. Kielenkäytön kysymyksiä -teoksessa (1963, s. 48) Matti Sadeniemi tiivistää: ”Kaikki kieliopit mainitsevat, että nen-loppuinen titteli poikkeuksena muista taipuu: Kirjoitin kirjeen talolliselle Hänniselle on jo Janssonin lauseopista periytyvä esimerkki.”

Kielenkäyttö näyttää kuitenkin kulkeneen tämän ohjeen ohi. Ammattia osoittavat nen-loppuiset attribuutit rinnastuvat taivutukseltaan melko selvästi muihin ammattia osoittaviin sanoihin, joten niitä pyritään taivuttamaan muiden tittelien tavoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli tätä kysymystä alustukseni pohjalta syksyllä 1979 ja hyväksyi seuraavan suosituksen (Kielikello 2/1979 s. 3–5):

Määritteetön nen-loppuinen ammatin- tai arvonimi voi nimen edessä joko taipua tai säilyä taipumattomana:

”Jaosto päättää myöntää seuraavat ikälisät anomusten ja virkaehtosopimusten perusteella: kirjastoapulaiselle/kirjastoapulainen Liisa Vainiolle 3. ikälisä 1.12.1977 lukien.”
”Mäki ja Pirhonen olivat yksissä tuumin anastaneet koululaisen/koululainen Marja Pohjolan laukun.”

Kaikissa lehdistä ja tämän asian selvittämistä varten läpikäymistäni asiakirjoista tapaamissani esimerkeissä nen-loppuiset appositioattribuutit ovat taivutukseltaan muiden attribuuttien kaltaisia. Selvästi ammattia tarkoittaessaan ne määritteettöminä jäävät taipumatta. Kaikkiaan niiden määrä on suhteellisen pieni (1986 ilmestyneessä Ammattiluokitus-kirjassa 49 nimikettä: koululainen, taidekäsityöläinen ja 47 apulainen-loppuista yhdyssanaa), ja pieni poikkeusryhmä mukautuu helposti suuremman kaltaiseksi.

2) Muut henkilönnimen appositioattribuutit kuin arvonimet

Kieliopit ovat pitäneet nen-loppuisten lisäksi poikkeuksellisesti taipuvina sellaisia tilapäistä asemaa osoittavia henkilönnimen attribuutteja, jotka eivät ole arvonimiä. E. N. Setälän Suomen kielen lauseopissa (Matti Sadeniemen tarkistama laitos 1973, s. 33) esitetään nen-loppuisten tittelien taivuttamisen yhteydessä: ”Samoin [taipuu pääsanansa mukaan] henkilönnimen attribuutti, joka ei ole titteli: Vastaajan Hokkasen vaatimuksesta kanne hylättiin. Alustajan maisteri K: n sanat herättivät huomiota.” Kieliopit ovat sanoneet erityisesti partisiippien taipuvan pääsanansa mukaan: Syytettyä Järvistä kuulusteltiin kaksi tuntia (ei ”syytetty Järvistä”). Asiaa tiedusteltiin valtuutetulta Koskiselta. Tilapäistä asemaa osoittavia nimityksiä ovat mm. hakija, edustaja, valtuutettu, kuulusteltava, pidätetty, syytetty, asianomistaja, alustaja, anoja.

Tilapäistä asemaa osoittavista attribuuteista monet kuitenkin pyrkivät nykykielessä taipumaan; nekin siis tajutaan tittelien tavoin pääsanaansa luonnehtiviksi. Suomen kielen lautakunta väljensi syksyllä 1979 tältäkin osin aikaisempaa kieliopin sääntöä. Suositus kuuluu:

Ammatin- ja arvonimiin voivat rinnastua myös eräät pysyvät asemaa osoittavat sanat, sellaiset kuin puheenjohtaja, sihteeri ja valtuutettu, kun on kysymys esimerkiksi puolueen puheenjohtajan tai kunnanvaltuutetun asemasta:

”Valtuutettu Liisa Tommilan ehdotuksesta valtuusto päätti, että yksityiskouluissa lukiota käyville oppilaille korvataan lukukausimaksuista – – enintään 1 600 markkaa.”

”Puheenjohtaja Oso Laakson mielestä olisi aika herättää tämä toimikunta uudelleen henkiin.”

Näiden tittelinomaisuutta osoittaa mm. se, että niitä usein käytetään pelkän sukunimen ohella:

”SDP vaatii puheenjohtaja Sorsan johdolla muutosta.”

Oikeus- tai hallintoasioihin liittyvää tilapäistä asemaa osoittavia sanoja voidaan käyttää tittelin tavoin pelkän sukunimen ohella: anoja, asianomistaja, hakija, kantaja, kuulustelija, kuulusteltava, pidätetty, syytetty, tuomittu, vakuutettu ja velkoja. Tällaiset joko taipuvat

tai jäävät taipumatta:

”Hakijalta/hakija Virtaselta puuttui kielitodistus.”

”Raastuvanoikeus on tutkinut kantajan/kantaja Pekka Mäkisen maksuttoman oikeudenkäynnin saamista koskevan pyynnön.”

Useimmat muut tilapäistä asemaa tarkoittavat sanat eivät kovin luontevasti esiinny pelkän sukunimen seurassa. Sellaisia ovat puheenjohtaja ja sihteeri silloin, kun ne tarkoittavat jonkin yhdistyksen, johtokunnan tms. tai pelkän kokouksen puheenjohtajaa ja sihteeriä.

– – Varsinaisista titteleistä tällaiset nimitykset poikkeavat siinäkin, että ne tavallisesti taipuvat erisnimen mukaan:

”Puheenjohtajan Kalle Mäkisen ehdotuksesta asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen.”

”Juhlapuhujan rehtori Oker-Blomin mielestä lukioissa olisi tarpeen tähdentää itsenäistä työskentelyä ja omaaloitteista tiedonhankintaa.”

Käytäntö ei ole kuitenkaan ehdottoman jyrkkärajaista; juuri tittelinomaisen ja muun määritteen raja on jossain määrin liukuva.

Kymmenessä vuodessa käytäntö on entistä enemmän vienyt siihen, että nimen edessä oleva tehtävää tai toimintaa kuvaava sana rinnastuu titteliin myös taivutukseltaan: yksinäinen määrite jää taipumatta. Esimerkiksi yhteiskuntaelämässä esiintyvät tiheään sellaiset sanat kuin jäsen, puheenjohtaja, sihteeri, edustaja ja valtuutettu, jotka eivät läheskään aina osoita varsinaista ammattia mutta jotka kuitenkin aina jonkin aikaa liittyvät melko kiinteästi samaan henkilönnimeen. Kielitoimistoon viime vuosina kertyneessä aineistossa ne ovat aina taipumattomia, esimerkiksi

14) Kokoomuksen korkeimpaan johtoon kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Ilkka Suomisen lisäksi varapuheenjohtajat – –.

15) Tällä Perälä mitä ilmeisimmin viittasi puheenjohtaja Väyrysen saamaan maineeseen yön yli nukkujana.

Tätä yksinäisen, tilapäisenkin, tittelin taipumattomuutta voi pitää sääntöekonomian kannalta tervetulleena kehityksenä – poikkeukset vähenevät.

Määritteellinen titteli

Taipuvia ovat sellaiset tittelit, joita itseäänkin määrittää jokin attribuutti. Vaikka sanotaankin oikeusasiamies Olavi Heinoselle, niin pitäisi sanoa eduskunnan oikeusasiamiehelle Olavi Heinoselle. Vaikka sanotaankin toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen, sanotaan toisaalta Kehitysaluerahaston toimitusjohtajan Eino Petäjäniemen.

Titteliä määrittävänä sanana on tavallisesti omistusmuoto. Sitä tarvitaan usein sijoittamaan ammattinimike oikeisiin yhteyksiinsä. Lehtikielen esimerkkejä:

16) Verohallituksen pääjohtajan Jukka Tammen mukaan myöhästyneiden maksujen sitominen markkinakorkoon on käytännössä liian monimutkaista.

17) Säteilyturvakeskuksen johtajan Antti Vuorisen mukaan neuvostovoimaloiden yksityiskohtainen tarkastaminen olisi kova urakka ja laitos tarvitsisi siihen lisää henkilökuntaa.

18) SDP:n, kokoomuksen ja RKP:n ryhmien edustajat sulkeutuivat perjantaina kokoomuksen ryhmäjohtajan Iiro Viinasen työhuoneeseen hieromaan sopua SDP:n vaatimista budjettilisäyksistä.

19) Ulkoministeriön oikeudellisen osaston osastopäällikköä Eero Kekomäkeä kaavaillaan suojelupoliisin uudeksi päälliköksi.

Huomaamme, että tämän kirjoituksen alkupuolen esimerkeistä olisi korjattava tämän periaatteen mukaisesti seuraavat:

3) Oulun yliopiston vararehtorin Juhani Oksmanin mielestä Suomen koululaitoksesta – –.

4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkärin Juhani Lähdevirran mukaan – –.

5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Pentti Mäki-Hakolan mielestä – –.

6) Seppo Heikinheimo vastaa yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan apulaisprofessorille Torsten Petterssonille – –.

Joidenkin ammattinimien virallisissa muodoissa on tarkasti määritelty, onko nimitys ylemmän vai alemman palkkausluokan virka. Yleiskielisessä viestinnässä ei tavallisesti tarvita näin tarkkaa määrittelyä, mutta jos sitä käytetään, olisi määritteellistä titteliä taivutettava lauserakenteen vaatimusten mukaan. Yksi esimerkki tästä:

20) Korkein oikeus on nimittänyt Iitin tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaan alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen Matti Heikkilän (ei siis: alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvos Matti Heikkilän).

Titteliä voi luonnehtia myös jokin laatusana, adjektiivi, tai adjektiivin tavoin käytetty sana:

21) Savonlinnan kaupunginhallitus ei ole teknisen apulaiskaupunginjohtajan Jouko Juntusen mukaan vielä päättänyt, alennetaanko Olavinlinnan katumaksua vai ei.

22) Valtioneuvosto ei myöntänyt nykyiselle suurlähettiläälle Björn-Olof Alholmille jatkoaikaa ulkoasiainneuvoksen virassa.

23) Lääketehdas Orionin viennistä vastaavan varatoimitusjohtajan Jukka Hyppölän mukaan EY-maa Tanska on Orionille tietoisesti valittu portti Eurooppaan.

Paljon on lehtikielessä horjuvuutta seuraavantyyppisten määritteellisten ammattinimikkeiden taivutuksessa, joiden oikeat taivutusmuodot näkyvät esimerkeistä:

24) Valtioneuvosto nimitti Helsingin tullipiirin tullijohtajan virkaan virkaa toimittavan tullijohtajan Ensio Lönnqvistin.

25) Sisäasiainministeriön vanhemman hallitussihteerin Lauri Nordbergin mukaan – –.

26) Valtioneuvosto on puolestaan määrännyt ylimääräisen kehitysyhteistyöneuvoksen Kaija Kahilaisen Kairon suurlähetystöön.

Sellaiset sanat tai sanaliitot kuin virkaa toimittava, nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen määrittävät yleensä ammattinimikettä, joten ne taipuvat henkilönnimen edessä samassa muodossa kuin itse nimikin. Samoin sellaiset yleisiksi käyneet tittelin edessä olevat lyhenteet kuin ap., yp., vt., vs. ja tp. määrittävät juuri titteliä, joka siis tällaisen lyhenteen yhteydessä taipuu, esimerkiksi

27) Lainsäädäntöneuvoksen tehtävään valtioneuvosto määräsi vs. lainsäädäntöneuvoksen Antero Ignatiuksen.

Jokin adjektiivi voisi kyllä määrittää ammattinimikkeen sijasta myös nimen ja ammatin kokonaisuutta. Silloin taivuttamisella ja taivuttamattomuudella osoitetaan merkityseroa. Jos sanon: ”Näin vanhemman konstaapelin Reinikaisen”, olen nähnyt poliisimiehen, jonka virkanimi on vanhempi konstaapeli. Jos taas kerron nähneeni ”Tampereella vanhemman konstaapeli Reinikaisen”, on Tampereella kaksi konstaapeli Reinikaista, joista nyt olen nähnyt ikävuosiltaan vanhemman. Jos lehti kertoo ”entisestä pääluottamusmiehestä Pekka Seppälästä”, on työpaikan pääluottamusmies vaihtunut. Jos se taas puhuu ”entisestä pääluottamusmies Pekka Seppälästä”, on mainittu henkilö kaikkineen entinen, ilmeisesti kuollut.

Joissakin tapauksissa on samantekevää, määritetäänkö vain ammattinimitystä vai koko ihmistä titteleineen. Ilmaisutapa porilaisella toimitusjohtajalla Matti Mäkisellä tähdentää sitä, että Matti Mäkinen on nimenomaan toimitusjohtajana porilainen. Tavallisempaa olisi kai luonnehtia koko ihminen nimineen ammatteineen porilaiseksi ja taivuttaa silloin porilaisella toimitusjohtaja Matti Mäkisellä.

Titteliin liittyvä ja sitä siis määrittävä omistusliite saa tittelin taipumaan. Tässä ei ongelmia olekaan:

28) Hier, bitte, sanoo Hanna ojentaessaan opettajalleen Pirkko-Liisa Pakariselle penaalia.

Samoin taivutamme luonnostaan usean nimen monikollista määritettä:

29) Presidenttien George Bushin ja Mihail Gorbatsovin huipputapaamisesta odotetaan valtaisaa mediatapahtumaa.

30) Teokseen sisältyvät oikeusneuvosten Juhana Leivosen, Martti Miettisen ja Paavo Salervon kirjoitukset.

Hyvin pitkissä luetteloissa voivat erisnimet tällaisissa tapauksissa jäädä taipumattomiksikin:

31) Assistenteille Kuusela, Lehto, Leivo, Mäkinen, Puranen ja Pöllänen myönnettiin jatkoaikaa esityksen täydentämistä varten.

Muiden kuin henkilönnimien määritteet

Henkilönnimiä määrittävien arvo- tai ammattinimitysten taivuttamisperiaatteita sovelletaan myös muita erisnimiä edeltävien määritteiden taivuttamiseen, jos nämä ovat suhteellisen pysyviä. Yksinäinen määritesana on näissäkin tapauksissa taipumaton: ”Kysymystä käsiteltiin aikoinaan aikakauslehti Kanavassa.” Määritteellinen sana taipuu: ”Kirjoitus on julkaistu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa.”

Erityisen vaikeaa näyttää olevan vakuutusyhtiöiden nimien taivutus. Niissäkin yksinäinen määritesana on taipumaton: ”Minulla on vakuutus vakuutusyhtiö Finlandiassa.” Mutta vakuutusyhtiöiden nimissä on yleensä tarkka luonnehdinta yhtiön tyypistä. Tyyppiä ilmaiseva sana määrittää juuri sanaa vakuutusyhtiö, mistä seuraa taivutus ”Minulla on vakuutus keskinäisessä vakuutusyhtiössä Finlandiassa.”

Pilkutus

Peräkkäiset taipumattomat tittelit ovat rinnasteisia, joten niiden väliin tutee pilkku: rehtori, professori Jussi Hyypälle. Tämä näkyy myös esimerkistä 11: Tutkija, valtiotieteen lisensiaatti Kari Hietalan mukaan. Taipuvan ja taipumattoman tittelin väliin taas ei tule pilkkua: Teknillisen korkeakoulun rehtorille professori Jussi Hyypälle.




Kielikello 1/1991
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »