Kalevi Hölttä
Lukijoilta
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Suomen kielen tuntijat, jotka on valittu arvokkaaseen tehtävään kielitoimistossa ja suomen kielen lautakunnassa, ovat jo pitkään laiminlyöneet velvollisuutensa. Tavaksi on tullut hokea sanomalehdissä, että kielenhuollon tehtävä ei ole määrätä, mikä sana on oikein, mikä väärin.
En minäkään vaadi virkamiehiltä kielipoliisiksi ryhtymistä, mutta joku raja luopumisessa ja alistumisessakin pitää olla. Ei joka kysymykseen tarvitse vastata, että molemmat tai kaikki muodot ovat ”yhtä oikein”. Huono oire on esimerkiksi seuraava väärien muotojen hyväksyminen: ”pöytäkirjan tarkastaminen”, ”alkaa satamaan”, jopa ”viiveen” ja ”entisöidä”.
Surullisinta on kuitenkin alistuminen vieraalle vaikutukselle. Eikö toimiston tehtäväksi sovi puuttua valtionhallinnon kielivirheisiin ja anglismeihin, kuten esimerkiksi että tunnin lyhenteenä käytetään h-kirjainta ja että työvoimatoimiston ovessa lukee Jobs. Ikävä loukkaus paitsi äidinkieltä myös isänmaata kohtaan on Suomen rajavartijoitten tunnuksissa ja laivoissa oleva englanninkielinen kirjoitus frontier guard. Suomalaisethan heidän asiakkainaan eniten ovat. Britannia ei ole edes naapurimaa, joten jos luullaan, että rajavartijat ovat vain tänne tulevia ulkomaalaisia varten, teksti pitäisi muuttaa osalla rajaa venäjäksi, osalla ruotsiksi, osalla norjaksi ja osalla viroksi. Koulut ja monet valtion laitokset esiintyvät tiheään englanninkielisin nimin – ja antavat ulkomaillekin viestin Suomesta epäitsenäisenä satelliittivaltiona.
Kielitoimiston suositus Gruusian itsenäistyttyä oli peräti outo. Tuli kiire julistaa tuon maan nimi Georgiaksi, joka gruusialaisille on yhtä vieraskielinen kuin Gruusiakin. Mutta kun USA:ssa käytetään Georgiaa niin sitä pienet perässä. Suositus on haitallinen, koska ennestään on samanniminen valtio USA:ssa ja koska Gruusia oli jo vakiintunut. Jos Gruusiasta oli ”pakko” luopua, olisi voitu valita maan omaa kieltä vastaava Kartvelia tms.
Jopa lakitekstien kieli on huonontunut ja etenkin sosiaali- ja terveysministeriön säädökset. Tässäkin kielitoimisto ja lautakunta voisivat olla aloitteellisia pelkän seurannan sijasta.
Kalevi Hölttä
osastopäällikkö
Kielikello 1/1998
Alkuun
