Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1992

Matti Punttila

Baltian maiden uudet rahayksiköt

Tärkeä vaihe Baltian maiden tiellä kohti täydellistä itsenäisyyttä on ollut oman talouselämän luominen, mihin yhtenä osana kuuluu myös oman rahayksikön perustaminen. Ensimmäisenä tähän vaiheeseen ehti Viro, joka otti oman rahayksikön käyttöön viime kesäkuussa. Latvialaiset ja liettualaiset saavat oman rahan ensi vuoden alkupuolella.

Viro otti käyttöön saman rahayksikön, joka sillä oli 1928–940, eli kruunun (viroksi kroon) ja sentin (viroksi sent). Suomenkieliset nimitykset ehtivät vakiintua jo 1930-luvulla, ja esimerkiksi suurimmissa tietosanakirjoissa itsenäisen Viron rahayksikön nimityksenä näyttää olleen säännöllisesti kruunu ja vaihtorahana sentti. Eteläisen naapurimaamme rahayksikön nimi siis suomennettiin samalla lailla kuin esimerkiksi Ruotsin krona tai Norjan ja Tanskan krone (toisin kuin vaikkapa Tšekkoslovakian koruna, joka myös on kielihistoriallisesti meidän kruunu-sanamme sukulainen).

Latviassa oli 1922–940 käytössä rahayksikkö, jonka omakielinen nimi oli lats. Sen vaihtorahan latviankielinen nimi oli santims (toisen tavun i ääntyy pitkänä). Sama rahayksikkö otetaan ensi vuoden puolella jälleen käyttöön korvaamaan tilapäiskäytössä ollutta Latvian ruplaa. Latvian itsenäisyyden ajan rahayksiköstä on suomalaisissa tietosanakirjoissa käytetty erilaisia nimityksiä sen mukaan, onko perusmuoto otettu latvian monikko- vai yksikkömuodosta ja onko jälkimmäisessä tapauksessa sanavartaloon otettu mukaan myös maskuliinimuodon merkkinä oleva s. Suomenkielisissä teksteissä on ollut ainakin seuraavanlaisia muotoja: lat, lati ja lats. Aivan samalla lailla on vaihtorahasta käytetty asuja santim, santimi ja santims. Koska nämä rahat epäilemättä tulevat lähivuosina suomalaisillekin tutuiksi, tuntuu järkevältä käyttää niistä jo nyt varsin pitkälle suomalaistettuja muotoja lati (genetiivi latin) ja santiimi.

Liettuassa 1924–1939 käytetyn ja pian uudelleen rahamarkkinoille tulevan rahayksikön omakielinen nimitys on litas ja sen vaihtorahan nimi centas (c ääntyy ts:nä). Nämäkin ovat maskuliinimuotoja, ja niiden taivutus vaihtelee liettuan kielessä lukusanan mukaan, esimerkiksi 20 litu, 21 litas, 22 litai jne. Tästä syystä myös Liettuan rahayksiköiden nimitykset ovat suuresti vaihdelleet suomenkielisissä teksteissä (lit, litas, centai jne.). Varmasti Liettuankin rahat tulevat meillä niin tutuiksi, että on paikallaan ottaa käyttöön suomen kieleen mukautetut nimitykset liti (genetiivi litin) ja sentti.

Suomen kielen lautakunta käsitteli Baltian maiden rahayksiköiden nimityksiä kokouksessaan 9.11.1992 ja päätyi suosittamaan edellä esitettyjä suomenkielisiä nimityksiä (sulkeissa omakielinen nimitys):

Viro:

1 kruunu (kroon) = 100 senttiä
1 sentti (sent) = 1/100 kruunua

Latvia:

1 lati (lats) = 100 santiimia
1 santiimi (santims) = 1/100 latia

Liettua:

1 liti (litas) = 100 senttiä
1 sentti (centas) = 1/100 litiä.



Kielikello 4/1992
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »