Saara Welin
Naapureiden nykynimiä
Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden nimet eivät kaikki ole vielä asultaan vakiintuneet suomen kieleen. Sen tähden seuraavassa luettelossa esitetään muutamien maiden nimistä vaihtoehtoiset asut. Ensin mainittua niistä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimisto pitää tätä nykyä luontevimpana.Kaikista Neuvostoliiton Keski-Aasian stan-päätteisistä valtioiden nimistä on Suomessa jonkin verran käytetty ia-loppuisia muotoja, mutta kaukaisimmat niistä maista ovat olleet nimeltäänkin niin tuntemattomia, että nyt voidaan hyvin omaksua paikallisessa muodossaan esimerkiksi nimet Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Sen sijaan Kirgisia-nimi on meillä ollut niin paljon käytössä, että aika vain voi näyttää, häviääkö se kilvan maan omakielistä asua lähinnä vastaavalle Kirgistan- tai kansainvälisessä käytössä tavallisemmalle Kirgisistan- tai Kyrgyzstan-muodolle.
Maan itsenäistymisvaiheessa myös Moldavian nimi vaihtui omakieliseksi nimeksi Moldova, johon Suomessakin on jo totuttu. Aiemman, venäjän mukaisen Kazahstan-asun sijasta käytetään nykyisin kazakin kielen mukaista nimeä Kazakstan.
Meillä vakiintuneena pidetty nimi Gruusia haluttiin valtion virallisen tunnustamisen yhteydessä vaihtaa kansainväliseen nimeen Georgia. On syytä vakiinnuttaa se nyt myös suomalaiseen käyttöön.
Lähimmistä naapurimaistamme käytetään tietysti edelleen totunnaisia nimiä Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina sekä Viro, Latvia ja Liettua.
Seuraavan luettelon oikeanpuoleisessa sarakkeessa ovat mukana tunnistamista helpottamassa nimien englanninkieliset asut.
| suomeksi | englanniksi |
| Armenia | Armenija |
| Azerbaidžan | Azerbaijan |
| Kazakstan | Kazakhstan |
| Kirgisia (Kirgistan, Kirgisistan) | Kyrgyzstan |
| Moldova | Moldova |
| Venäjä | Russia |
| Tadžikistan | Tajikistan |
| Turkmenistan (Turkmenia) | Turkmenistan |
| Uzbekistan | Uzbekistan |
| Valko-Venäjä | Belarus |
| Ukraina | Ukraine |
| Georgia (Gruusia) | Georgia |
| Viro | Estonia |
| Latvia | Latvia |
| Liettua | Lithuania |
Maiden nimien mukaiset asukkaannimitykset ovat suomessa ongelmattomia: konsonanttiloppuisen maan nimen perään liitetään pääte -ilainen, esimerkiksi uzbekistanilainen, vokaaliloppuisen perään -lainen, esimerkiksi moldovalainen. Poikkeuksena venäläinen, ei ”venäjäläinen”.
Kokonaan eri asia ovat ns. etnisten ryhmien nimitykset, esimerkiksi kirgiisit, azerit, turkmeenit, jotka myös ovat maan nimen kanssa samaa alkuperää. Näiden väestöryhmien asuma-alueiden rajat eivät nykyisin kuitenkaan ole valtioiden rajojen mukaisia, eikä näitä etnisiä nimityksiä siis ole asianmukaista käyttää, jos tarkoitetaan tietyn valtion asukkaita.
Kielikello 4/1992
Alkuun
