Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1998

Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen

Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti

Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun — ja ruuhkaisen — puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.

alkuun

Kielitoimisto on antanut puhelimitse vastauksia kielenkäytön ongelmiin kesäkuun 1945 alusta lähtien. Lokakuun 1996 lopulla aloitettiin kielineuvonta myös sähköpostin välityksellä, ja kielenkäyttöongelmien parissa kamppailevat ovatkin löytäneet tämän palvelun kiitettävän hyvin. Tammi-toukokuussa 1997 kielitoimistoon tuli yli kaksisataa kielineuvontaan liittyvää sähköpostiviestiä. Viesteissä esitettiin yhteensä 300 kysymystä. Tänä samana aikana puhelinneuvontaan tuli vastaavasti
7 706 puhelua.

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakaskuntaa ja heidän kysymyksiään on tutkinut 1980-luvulla Raija Lehtinen, joka on esitellyt tuloksiaan Kielikellossa 4/86 (Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa, ks. Lue myös). Tarkastelemme sähköpostitse tulleita kysymyksiä samaan tapaan. Vertailussa näkyy selvästi, että vaikka kielenhuoltaja saa nyt eteensä paljon uutta tekniikkaa koskevia kysymyksiä, tuttuja kielenkäytön ongelmia esitetään sähköpostiviesteissäkin.

Ketkä sähköpostia lähettivät?

Tammi-toukokuussa 1997 sähköpostikysymyksiä kielitoimistolle lähettivät pääasiassa eri firmojen ja julkisten laitosten palveluksessa olevat henkilöt. Etenkin tiedottajat ja toimittajat käyttivät sähköpostipalvelua hyväkseen, samoin opiskelijat. Kysymykset koskivat usein kieliongelmaa, joka oli tullut työssä vastaan esimerkiksi tekstiä kirjoitettaessa. Myös yksityisiin kieliongelmiin haettiin apua. Neuvoa tarvittiin esimerkiksi hääkutsukortin tekstin muotoilussa.

Joidenkin käsitysten mukaan miehet käyttävät sähköpostia enemmän kuin naiset. Olisi voinut siten olettaa, että sähköpostikysymyksiä lähettäisivät enimmäkseen miehet, mutta he lähettivät vain muutaman viestin enemmän kuin naiset.

Mitä kielitoimistolta kysyttiin?

Jaoimme kysymykset 12 luokkaan aiheen perusteella. Seuraavasta taulukosta selviävät kysymysten aiheryhmät ja eri aiheitten määrän jakautuminen.

Kysymysten aiheet Kysymysten määrä
1. Oikeinkirjoitus 91
2. Sanan merkitys 40
3. Nimityksen etsintä 40
4. Sananvalinta 26
5. Taivutus 23
6. Lauseopilliset kysymykset 21
7. Tekstin muotoilu 12
8. Sananmuodostus 10
9. Muu kieliseikka 26
10. Kielitoimistolle kuulumattomat kysymykset 5
11. Mistä saa tietoa? 4
12. Ääntäminen 2
Yhteensä 300

Ongelmia oikeinkirjoituksessa

Eniten sähköpostitse kysyttiin oikeinkirjoituksesta, joka on puhelinneuvonnassakin kysytyin aihe.

Ison ja pienen kirjaimen käyttöä kysyttiin monessa viestissä: ”TV-uutiset vai tv-uutiset? WWW-sivu vai www-sivu?” Näissä tapauksissa ovat sekä isot että pienet kirjaimet mahdollisia. ”kirjoitetaanko Taiteiden yö näin eli isolla alkukirjaimella?” Yleisnimen ja erisnimen ero ei ole aina selvä. Taiteiden yö on kuitenkin tapahtuman nimi, joten se voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Sekaannusta aiheuttavat kaksiosaiset yritysten tai yhteisöjen nimet. Usein niiden molemmat osat halutaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella, esimerkiksi Kuopion Etäosuuskunta. Kirjoitustapa Kuopion etäosuuskunta olisi kuitenkin oikeinkirjoitusnormien mukainen.

Yhdyssanakysymykset olivat myös oikeinkirjoitusongelmien kärjessä. ”Välimeren ilmasto vai välimerenilmasto? Miksi Aku Ankka -lehdessä tervetuloa kirjoitetaan aina terve tuloa?” Esimerkeissä molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia, joskin jälkimmäisen kysymyksen yhdyssana tervetuloa on nykyään tavallisempi. Joitakin kysyjiä ärsytti angloamerikkalaisten yhdyssanamuotojen maihinnousu suomen kieleen: ”Asioinko minä tosiaan Merita Pankissa enkä Merita-pankissa? Miksi tietokoneen nimi on Mikro Mikko?”

Opastusta pyydettiin jonkin verran myös lyhenteiden ja merkkien kirjoitusongelmiin. ”Onko lyhenteen ry perässä pistettä?” (voidaan kirjoittaa ry tai ry.). ”Käytetäänkö enää pilkkua mutta-sanan edellä? Jatketaanko nykyisin isolla alkukirjaimella kaksoispisteen jälkeen, vaikka jäljessä tulisikin vain yhden virkkeen pituinen selitys?” Oikeinkirjoitusta koskevissa kysymyksissä kysyjät saattoivat siis epäillä sääntöjen muuttuneen ja olivat epävarmoja nykyisestä käytännöstä. Jotkin ohjeet ovatkin voineet muuttua. Esimerkiksi mutta-sanan edellä ei tarvita aina pilkkua (Kielikello 3/95: Pilkku, ks. Lue myös). Kaksoispiste-kysymyksen esittäjä puolestaan etsi uutta sääntöä turhaan. Isot ja pienet kirjaimet tulevat kaksoispisteen jälkeen vanhaan malliin: pieni kirjain, jos kaksoispisteen jäljessä tuleva selitys on yhden virkkeen mittainen, iso kirjain jos selitetään useamman virkkeen verran.

Kysymyksiä sanan merkityksestä

Oikeinkirjoituskysymysten jälkeen eniten kysyttiin sanojen merkityksistä. Kysytty sana voi olla kysyjälle ennestään aivan outo: ”Mitä tarkoittaa sana kelastaa? Mikä on nörtti?” Toisaalta sana voi olla ennestään tuttu, mutta kysyjä kaipaa sanan täsmällistä merkitystä tai käyttöalaa: ”Voiko perhe-sanaa käyttää, jos pariskunnalla ei ole lapsia? Mikä on sanojen tiedotus ja viestintä merkitysero?”

Useissa viesteissä kyseltiin Internetiin liittyvien sanojen merkityksiä. ”Mitkä ovat sanojen Internet, tietoverkko, intranet, ekstranet, multimedia ja verkostotalous määritelmät? Mikä merkitys on sanoilla verkko, verkottua, verkottautua, verkottaa, verkosto, verkostautua ja verkostoitua?” Verkko-sanan ja sen johdannaisten käyttö on lisääntynyt rönsyilevästi ja niitä käytetään kirjavasti. Suomen kielen perussanakirja mainitsee rinnakkaisina muodot verkottua, verkkoutua, verkostua, verkostoitua.

Kysymyksissä, jotka käsittelivät sanojen merkitystä, kysyttiin usein samalla myös sanojen historiasta, esimerkiksi ”Mikä on huru-sanan etymologia?”

Nimityksen etsintää

Internet on myös tuonut mukanaan vierasperäisiä sanoja, joiden suomalaiset vastineet eivät ole kovin tuttuja – jos niitä onkaan. Esimerkiksi eräs sähköpostiviestijä kaipasi suomalaisempaa nimitystä sanoille flame, bug, smile ja site. Nämä ovat ATK-alan erikoistermejä, mutta niitä käytetään joskus yleiskielessäkin. Alan sanakirjoista näille sanoille löytyivät vastineet herja, virhe, hymiö (joka on myös CD-Perussanakirjassa) ja sivu. Myös yleisesti käytetyille sanoille mail ja surffata etsittiin hyviä vastineita suomen kielestä. Sana mail on suomeksi sähköposti, mutta surffailulle ei ole kunnollista vastinetta. Useassa viestissä ihmeteltiin sähköpostiosoitteissa käytettävän @-merkin nimeä, jolle on ehdotettu vanhan taksamerkki-sanan lisäksi ainakin nimeä at-merkki ja miuku (Kielikello 4/96, 1/97 ja 2/97, ks. Lue myös). ATK-alan lisäksi muidenkin tekniikan alojen kehitys vaatii uusien nimityksien keksimistä. Kielitoimistolta muun muassa kysyttiin ytimekästä nimitystä imurille, joka imee paitsi pölyn myös veden.

Kielitoimisto sai miettiä nimityksiä muillekin asioille kuin vain tekniikan uusimmille keksinnöille. Eräs sähköpostiviestijä aprikoi vastakohtaa penninvenyttäjälle. Hevostietoutta taas vaati kysymys ”Mikä on teaser-orin suomenkielinen nimi?” Teaser tarkoittaa oria, jolla tarkastetaan tamman kiima ja mieliala. Selvisi, että varsinainen termi on kiimanosoittaja, mutta arkikielessä teaseria kutsutaan osuvasti härnääjäoriksi.

Valinnan vaikeutta sanojen välillä

Sananvalintakysymyksissä pohdittiin esimerkiksi, onko asiatekstissä parempi käyttää sanaa sabloni kuin sapluuna merkityksessä ’kaavain, malline’. Suomen kielen perussanakirja toteaa sapluunan arkiseksi ja pitää asua sabloni yleiskielisessä tekstissä parempana. Perussanakirjan CD-versioon tukeuduttiin kysymyksessä ”Onko suositeltavampaa käyttää sanaa monimedia vai multimedia?” Perussanakirja ei tuntenut kotoisempaa monimediaa, ainoastaan multimedian, jota sitten suositettiin. Joskus vakiintuneiden sanojen rinnalle tarjottiin uusia muodosteita: ”Voiko kulutustavara-sanan korvata nykyaikaisemmalla sanalla kulutustuote?” Sanassa kulutustavara ei kuitenkaan ole mitään vikaa.

Taivutuksen kiemuroita

Sanojen taivutuksessa eniten päänvaivaa aiheutti monikon genetiivi. Tyypillinen kysymys oli esimerkiksi ”Kumpi on oikeampi muoto, kilpailijoitten vai kilpailijoiden?” Molemmat genetiivimuodot ovat oikein. Erästä kysyjää häiritsivät sellaiset monikon genetiivin muodot kuin Helsingin Sanomain, poikain. Muoto on nykykielessä harvinainen, mutta mahdollinen.

Muita taivutusongelmia tuottivat yhdyssanat (pitkäperjantaina vai pitkänäperjantaina) ja lukusanat (42:sella vai 42:nnella). Pitkäperjantai kuuluu niihin yhdyssanoihin, joiden alkuosa voi taipua tai olla taipumaton. 42:sella ja 42:nnella ovat molemmat oikeita muotoja. Järjestysluku 42. voidaan lukea joko neljäskymmeneskahdes (taipuu 42:nnella) tai neljäskymmenestoinen (taipuu 42:sella), ja siten sillä voi olla kahdenlaiset taivutuspäätteet. Nykyään on yleisempää käyttää muotoa -toinen ja -ensimmäinen -yhdes- ja -kahdes-muotojen asemesta.

Hankalat lauserakenteet

Lauseopin yksi ongelmakohta on oikean sijamuodon valinta: ”Tulostetaanko näyttöön vai näytölle? Saako koeputkilapsi alkunsa koeputkihedelmöityksellä vai koeputkihedelmöityksessä?” Näissä molemmissa kysymyksissä kumpikin vaihtoehto on käypä. Tosin ulkopaikallissija jälkimmäisessä kysymyksessä korostaa ehkä enemmän toimenpiteen tekniikkaa.

Lausetyyppi matot on tamppaamatta – ovat tamppaamatta oli saanut erään kysyjän hämmentyneeksi. Opettaja oli kieltänyt monikollisen olla-verbin käytön, mutta oppikirja taas salli sen. Kyseessä on lause, joka muistuttaa passiivilausetta, mutta muodollisesti se on aktiivissa: passiivinen merkitys tuntuu vetävän yksikköön, mutta matot ovat tamppaamatta on oikea vaihtoehto. Tämä rakenne ja todellinen passiivirakenne matot on tampattu luultavasti menivät opettajalta sekaisin.

Puhekielen käytön yleisyys tiedotusvälineissä on saanut jotkin selvästi puhekieliset muodot tuntumaan sopivilta yleiskieleenkin. ”Hyväksyykö kielenhuolto nykyisin alkaa tekemään -rakenteen?” eräs sähköpostin lähettäjä ihmettelee. Yleiskielessä suositetaan yhä käytettäväksi alkaa-verbin kanssa ensimmäistä infinitiiviä, siis alkaa tehdä -rakennetta.

Muut kysymysten aiheet

Sananmuodostuksesta sähköpostitse kysyttiin esimerkiksi: ”Voiko tuubansoittajasta muodostaa sanan tuubisti?” Tuubansoittaja on yleisempi nimitys, mutta kyllä soittaja voi itseään tuubistiksikin sanoa.

Tekstin muotoilua koskevissa kysymyksissä haluttiin tolkkua vaikeisiin ja epäselviin tekstikohtiin. ”Merellä vallitsi vajaa solmuinen virta vai vajaat solmuinen virta vai mitä ihmettä? Miten sanotaan paremmin ’hän sekä osasi ranskaa että opettaa sitä’?”

Muihin kieliseikkoihin luokiteltuja kysymyksiä oli melko runsaasti. Esimerkiksi nimistöä koskeneet kysymykset ohjattiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöasiantuntijoiden vastattavaksi. Suomen kielestä haluttiin myös yleisiä tietoja: ”Mainitkaa joitakin suomen kielen pisimpiä sanoja. Mitkä ovat suomen kielen l-loppuiset substantiivit?”

Omaksi ryhmäkseen olemme lajitelleet mistä saa tietoa -tyyppiset kysymykset. Kielitoimistolta kysyttiin esimerkiksi ”Mistä löytäisin tietoa sukukansastamme ostjakeista?”

Ääntämisohjeita ei kielitoimistolta paljon kysytä. Suomen kielessä ääntämisongelmat eivät ole niin yleisiä kuin monissa muissa kielissä.

Kielitoimistolle kuulumattomiin kysymyksiin laskettiin ne viestit, joissa pyydettiin kääntämään vieraalle kielelle tai vieraasta kielestä jokin termi. Varsinaisesti asiattomia kysymyksiä ei juuri ollut.

Ajankohtaisia ja kysymyksiä

Kielenhuoltajalle esitetään paljon ajankohtaisia kysymyksiä. Sähköpostikysymysten ajankohtaisiksi aiheiksi nousivat Internetiin liittyvät kysymykset. Ensinnäkin sanan Internet kirjoitusasu askarrutti toistuvasti sähköpostin käyttäjiä. Kielitoimisto on suosittanut Internetin kirjoittamista isolla alkukirjaimella, mutta esimerkiksi monissa lehdissä se kirjoitetaan pienellä, mikä aiheuttaa paljon epätietoisuutta.Tavallinen kysymys oli myös ”Taivutetaanko Internetiin vai Internettiin?” Oikea vastaus on tässä Internetiin: sanan perusmuodossa on vain yksi t, eikä t-kirjainten määrä lisäänny taivutusmuodoissa. Myös muita Internetiin liittyviä oikeinkirjoituskysymyksiä oli paljon, esimerkiksi ”surfata vai surffata netissä?” Suomen kielen perussanakirjan painetussa laitoksessa (1994) on kirjoitusasu surfata (merkityksenä vain ’lainelautailla’), mutta CD-Perussanakirjaan on lisätty toinen f: surffata. Molempia kirjoitusasuja on pidettävä tätä nykyä hyväksyttävinä.

Monet Internetiin liittyvistä kysymyksistä olivat toistuvia. Tästä näkyy selvästi uusien termien käytön hankaluus: asioista on yleistä epätietoisuutta. Toisentyyppinen ajankohtainen kysymys oli ”Kuinka ecu pitäisi kirjoittaa ja kuinka sitä pitäisi taivuttaa?” Ecusta voidaan käyttää sekä isokirjaimista asua (ECU) että asua, jossa kaikki kirjaimet ovat pieniä (ecu). Molempiin lisätään taivutuspäätteet perään ilman kaksoispistettä: ECUn tai ecun, ECUa tai ecua jne.

Sähköpostineuvonnan erityispiirteet

Puhelimen ja sähköpostin erilaisuus vaikuttaa myös neuvonnan luonteeseen. Kirjoitettu muoto aiheuttaa esimerkiksi sen, että joissakin tapauksissa kysyjä tulee jo tehdessään kysymyksensä ilmaisseeksi, mitä kantaa hän itse pitää oikeana: ”Kuinka tulisi kirjoittaa tuotantotekninen henkilökunta (yhteen vai erikseen)? Sähköpostiviesti on myös kirje, ja viesteistä näkyy selvästi normaali kirjemuoto. Niinpä sähköpostikyselijät liittävät usein viestiin kiitoksensa vastauksesta etukäteen, mutta osa kysyjistä myös ottaa uudelleen yhteyttä vastaajaan kiittääkseen. Sähköpostitse kysyminen pakottaa kysyjän myös uuteen yhteydenottoon, jos hän haluaa vastaukseen selvennystä. Kysyjät pitävät sähköpostineuvontaa kuitenkin miellyttävänä ja vaivattomana tapana selvittää kielenhuollon ongelmia. Palvelun nopeutta kehuttiin ja sähköpostin käyttömahdollisuuteen oltiin tyytyväisiä siksikin, että puhelinneuvontanumero tuntui olevan liikaa varattu. Ilmeisesti sähköpostia pidettiin siis myös nopeampana kuin puhelinta! (Vastauksen voi saada samana päivänä, mutta on varauduttava myös odottamaan päivä pari.)

Sähköpostineuvonta on ehkä tuonut kielitoimistolle uusia asiakkaitakin: jotkut innostuivat kokeilemaan sähköpostineuvontaa, kun huomasivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internet-sivuilta palvelun olemassaolon. Kommenttejakin on helppo lähettää. Joissakin viesteissä nimittäin vain kommentoitiin jotakin kieliseikkaa, ja haluttiin kielitoimisto mukaan keskustelemaan.

Sähköisen kielineuvonnan yhteystiedot

Kielineuvonnan sähköpostiosoitteeseen voi lähettää kysymyksiä joko suoraan tai Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen WWW-sivujen kautta. Ensimmäistä kertaa sähköistä kielineuvontaa käytettäessä kannattaa mennä ensin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulle (http://www.kotus.fi). Sieltä löytyvät kysymyksenteko-ohjeet ja tutkimuskeskuksen esittely. Kielineuvonnan suoraa sähköpostiosoitetta (kielineuvonta@kotus.fi) käytettäessä ohjeet eivät näy. Kielitoimiston puhelinneuvonnan numero on (09) 701 4991. Kielineuvontaa annetaan puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–15. Nimineuvonta vastaa nimistöön liittyviin kysymyksiin samoina päivinä klo 10–14 numerossa (09) 701 9365.

Kielineuvonnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kotus.fi → Palvelut → Neuvontapuhelimet (päivitetty 21.11.2016).



Kielikello 1/1998
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa (Vapaasti luettavissa)

Pilkku (Vapaasti luettavissa)

Outoja merkkejä (Vapaasti luettavissa)

Erään merkin nimestä (Vapaasti luettavissa)

Vielä erään merkin nimestä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »