Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1992

Anneli Räikkälä

Tähdenvälejä

Prepositiolla af, van, von, de, de la jne. alkavien nimien oikeinkirjoitus virkkeen alussa näyttää edelleen horjuvan, vaikka suomen kielen käytäntöä on tässä asiassa pyritty vakiinnuttamaan parikymmentä vuotta. Suomen Akatemian kielilautakunnan pöytäkirjassa 8.5.1972 sanotaan: ”– –päätettiin suositella vieraiden aatelis- ym. nimien alussa esiintyvä prepositio de, von, af yms. kirjoitettavaksi virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, kuten menetellään ranskassa ja saksassa. Lyhenne v. (= von) kirjoitetaan kuitenkin aina pienellä alkukirjaimella.”

Horjuntaa aiheuttaa varmaankin se, että ruotsissa tässä asemassa on pieni alkukirjain. Ruotsin kielilautakunnan julkaisemassa, vuonna 1991 ilmestyneessä Svenska skrivregler -oppaassa, jota suomenruotsissakin noudatetaan, annetaan edelleen tämä ohje mutta kehotetaan välttämään virkkeen aloittamista tällaisella nimellä. Toisensuuntaisen sekaannuksen aiheuttaja saattaa olla taas se, että englannissa kaikki etuliitteet, esimerkiksi A’, D’, Mac, Mc, Van, kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.

*

”Aapisen on toimittanut Viron tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva Viivi Luik”, sanottiin radion aamu-uutisissa lokakuun lopulla. Tuntuu vähän oudolta. Onko tässä oikein puhua lukeutumisesta?

Suomen kielen perussanakirjan mukaan lukeutua tarkoittaa ’pitää itseään johonkin kuuluvana’. Uutinen siis sanoo myös, että Viivi Luik katsoo olevansa Viron tunnetuimpia kirjailijoita. Tuskin hän itse niin sanoisi, vaikka olisi aihettakin. Lukeutua kuuluu refleksiiviverbeihin eli itsekohtaisiin teonsanoihin, joilla on yleensä itseen kohdistuvan tai itselle tapahtuvan tekemisen merkitys, esimerkiksi pukeutua, sanoutua (irti), jakautua, kolhiutua. Voidaan kyllä sanoa, että joku lukeutuu penkkiurheilijoihin tai lastenkirjallisuuden kannattajiin, oikeistoon tai vasemmistoon, jolloin ajatellaan, että joku on omasta mielestään penkkiurheilija jne. Uutisten ajatus taas oli toimittajan väite, joten olisi loogisempaa sanoa, että Viivi Luik kuuluu Viron tunnetuimpiin kirjailijoihin.

*

Sanojen voima on suuri. Olisiko kysymyksessä jo sanamagia, kun marraskuun alkupuolella lehtiuutinen kertoi (nimien osalta lyhennettynä) näin: ”Avustaja kiisti päämiehensä syyllistyneen rahaväärennykseen. Hän viittasi 20 dollarin seteleiden heikkoon laatuun ja katsoi päämiehensä syyllistyneen rahajäljitelmien hallussapitoon. Väärien rahojen nimellisarvo oli 1,75 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 8,5 miljoonaa Suomen markkaa.” Paljon oli pojilla leikkirahaa, vai olisiko tämä näköisrahaa?


Kielikello 4/1992
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »