Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1992

Laila Lehikoinen

Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä

Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja ja esikuvia tarkkailemalla ja seuraamalla. Jo melko pieni lapsi tunnistaa ja hallitsee eri tyylien piirteitä. Kun susi hyökkää näyttämöllä Punahilkan kimppuun, katsomossa oleva nelivuotias kuiskaa kauhistuneena äidilleen: ”Syöks se sen nyt?” Mutta kun Punahilkan äiti hetkeä myöhemmin etsii tytärtään ja kyselee käsiään väännellen: ”Missä mahtaa olla rakas tyttäreni? Mitä hänelle on tapahtunut?”, sama nelivuotias huutaa näytelmän yleiskielisen ilmaisun vaikeuksitta tavoittaen: ”Hänet on syöty!”

Tyylin määräävät kirjoittajan tavoitteet ja tekstin funktio, ja lisäksi ilmaisua säätelee koko se sosiaalinen tilanne, johon se liittyy. Tyylejä on näin ollen oikeastaan lukemattomia, ja eri ihmiset hallitsevat niitä eri tavoin. Eri tyylien piirteitä ei ole helppoa määritellä ja rajat häilyvät, mutta joka tapauksessa on olemassa mielikuvia siitä, mitkä ilmaukset sopivat mihinkin tilanteeseen ja mihinkin tyyliin, ja kun kielenkäyttäjä valitsee tekstin funktioon ja tilanteeseen sopimattoman ilmauksen, hän rikkoo normia, hänen katsotaan syyllistyvän tyylivirheeseen.

Ylioppilasaineesta määrää asetus, että sen on oltava ”tyylillisesti ja asiallisesti hyväksyttävä esitys”. Tehtäviä annettaessa saatetaan lisäksi määritellä tekstilaji: kehotetaan kirjoittamaan pakina, artikkeli, kannanotto jne., ja näin vihjataan myös tyylin valintaan, mutta useimmiten teksti- ja tyylilaji jäävät kirjoittajan itsensä ratkaistaviksi. Tavallisesti kokelaat laativat lähinnä artikkeleiksi tai esseiksi luonnehdittavia kirjoitelmia ja heidän tavoitteenaan on neutraali asiatyyli. Tavoitteeseen eivät kaikki kuitenkaan joka kohdin aina yllä. Joskus kepeään pakinointiin pujahtaa vahingossa raskaita virkakielen ilmauksia, mutta paljon tavallisempaa on, että kirjoittajan asialliseksi tarkoittama ilmaus on opettajan ja sensorin normiston mukaan lipsahdus arkikielen suuntaan, ja punakynä heilahtaa.

Tarkastelen seuraavassa sanoja ja ilmauksia, jotka yleensä luokitellaan arkityylisiksi mutta joita ylioppilasainettaan kirjoittavat nuoret ovat pitäneet asiatyylisinä ainakin siitä päätellen, että he ovat käyttäneet niitä asiallisissa yhteyksissä, muuten asiatyylisen esityksen keskellä. Esimerkit olen poiminut syksyn 1991 ylioppilasaineista, ja kirjoittajat ovat eri puolilta Suomea.

Monet arkisiksi katsotuista sanoista ovat vierasta alkuperää, yleensä ruotsista lainattuja. Useat niistä ovat arkikielessä huomattavasti tavallisempia kuin suomenkieliset asiatyyliset vastineet; todennäköisesti juuri siksi nämä vierassanat pyrkivät myös asiallisiin yhteyksiin. Yleisimpiä tällaisia lienee verbi pärjätä ’tulla toimeen, menestyä’:

Kun Suomi oli sodassa Neuvostoliittoa vastaan, niin kaikkialla maailmassa ihmeteltiin, kuinka pieni Suomen valtio voi yksin pärjätä suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan.

Voidaan siis sanoa, että suomalaiset pärjäävät pienenä kansana isompien joukossa vähintäänkin kiitettävästi – vai voidaanko?

Tenavat-sarjakuvan pikkutytöt osaavat pitää puolensa poikien joukossa. He pärjäävät ilman poikia sekä pärjäävät pojille mahdollisissa riidoissa.

Jos vain itseluottamukseni kasvaisi, pärjäisin elämässäni paremmin.

Lainaa on myös sana kaveri: se on venäjästä lainatun toveri-sanan ja ruotsin sanan kamrat kontaminaatio eli risteymä. Koululaisten aineissa sana on tavallisin ystävän tai tuttavan nimitys ja tyyliltään täysin asiallinen, vaikka se yleisten normien mukaan kuuluukin arkikieleen. Tarjolla olevat vaihtoehdot tuntuvat ilmeisesti liian latautuneilta: toveri liittyy kommunismiin ja tiettyihin historiallisiin yhteyksiin, ja sanaa ystävä pidetään juhlavana ja ylätyylisenä ja se säästetään vain todella tärkeiden ihmissuhteiden ilmaisimeksi. Esimerkkejä:

Minulle riittää, että hyväksyn itse itseni tällaisena kuin olen ja parhaat kaverini hyväksyvät minut tällaisena.

Vanhemmat ovat kiinnostuneita lasten kaveripiiristä.

Poikakaverini mukaan olen joskus tunteeton ja poisssa olevan tuntuinen.

Muita ruotsalaislähtöisiä ilmauksia on kosolti. Esimerkkejä:

Jotkut sarjakuvanaiset edustavat hieman fiksumpaa naistyyppiä.

Naiset ovat sarjakuvissa aina kauniita ja hyväkroppaisia maskuliinisten miesten rinnalla.

Käskyistä minulle tärkein on neljäs. Todella noudatan tätä käskyä, vaikka se joskus meinaa unohtua.

Minua harmittaa kuunnella, kun ihmiset morkkaavat tuotteita ja valittavat niitä kalliiksi.

Tytöllä on ruskeat kiharat hiukset, suuret sinivihreät silmät ja sirot kasvonpiirteet. Sanalla sanoen: tyttö on nätti.

Matti petaa pedin, ennen kuin hän siirtyy sanomalehden kanssa keittiöön.

Mies tulee kotiinsa ja panee television päälle.

Nousen sytyttämään valot ja käännän patterin päälle.

Keittiössä hän laittaa kahvinkeittimen päälle, nostaa korppupussin pöydälle ja istuutuu kahvia odotellessaan silmäilemään päivän lehteä.

Matkalle lähteminen edellyttää tarkkaa suunnittelua. Huolellisesti suunniteltu reissu takaa paljon paremmat onnistumismahdollisuudet kuin sattumanvaraisen reitin ja ohjelman valitseminen.

Kuoron mukana pääsin myös jonkin verran reissaamaan mennessämme esiintymään.

Sanomattakin on selvää, etteivät suomalaiset voi pärjätä joka lajissa. Olisikin järkevää satsata niihin lajeihin, joissa meillä on perinteisesti ollut hyviä urheilijoita.

Perheet elelivät onnellisina pienissä torpissaan kaukana sivistyksestä, naisten hoitaessa kotiaskareitaan ja miesten tienatessa perheelle elantoa.

Epäonnistuttuaan hyvät häviäjät ajattelevat vain, että seuraavalla kerralla on parempi tuuri.

Tykkään vaatteista, ja minusta on hauska pukeutua tyylikkäästi.

Oli jouduttava. Linja-auto lähtisi vartin kuluttua.

Vaikka monet slangin ja arkikielen sanat nykyisin saadaan englannista, on ylioppilasaineissa varsin vähän esimerkkejä tällaisten ilmausten tunkeutumisesta asiatyylin joukkoon. Niiden slangimaisuus ja arkisuus on siis ilmeisesti tuntuvampi kuin vanhempien ruotsalaislainojen. Jalansijaa ovat kuitenkin raivaamassa esimerkiksi sanat korni ja fiilis:

15-vuotiaana aloin tehdä sanoituksia englanniksi. Mielestäni suomen kieli kuulosti kornilta ja englanti oli soljuvampaa.

Ilta-Sanomissa etusivun arvoinen uutinen voi olla Matti ja Pia Nykäsen uusi koira, kun taas esim. Helsingin Sanomissa vastaava ”uutinen” näyttäisi kornilta.

Välillä äänitys oli pelkkää tuskaa, kun mikään ei tuntunut onnistuvan. En pystynyt latautumaan ja fiilikset olivat matalalla.

Käännöslaina englannista on ilmaus ei ensimmäistäkään ’ei ainoatakaan’:

Alppilajit ovat Suomessa hyvin suosittuja, ja ainoa ongelma onkin se, ettei Suomessa ole ensimmäistäkään rinnettä tai vuorta, joka mahdollistaisi täyden harjoittelun.

Slangin ja koululaiskielen sanoja on aineissa runsaasti. Jo vuonna 1971 Jaakko Sivula kirjoitti Virittäjässä ylioppilasaineiden sanastoerikoisuuksista ja mainitsi slangisanoista mm. substantiivin töppäys. Yhä edelleenkin aineissa myös asiallisissa yhteyksissä töppäillään tai töpätään ja joskus myös tehdään mokia. Mellakat ovat usein mekkaloita ja laitteet vempaimia tai vehkeitä. Koulusta lintsataan ja kavereita haukutaan. Muita toistuvia koululaiskielen sanoja ovat esimerkiksi adjektiivi kiva sekä kouluaineiden, luokkien ja arvosanojen arkikieliset nimitykset.

Monet ihmiset pyrkivät ehdoin tahdoin lehtien palstoille luullen siten saavuttavansa mainetta ja kunniaa. Useimmiten käy kuitenkin päinvastoin. Lehdistö seuraa valppaana kärkkyen yhtä töppäystä, edes yhtä, pientä, ensimmäistä mokaa.

Naiset ajavat yleensä miehiä varovaisemmin ja vähemmän, mutta tilastot osoittavat, että onnettomuuksia aiheuttavat valtaosin alkoholin vaikutuksessa olevat nuoret miehet. Onnettomuudet ja töppäilyt ovat yksilöiden aiheuttamia.

Sotia käydään niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. Kansat sotivat keskenään. Maiden sisällä syntyy mekkaloita ja sisällissotia.

Sukupuolten välillä tulee aina olemaan tiettyjä eroja. Naiset synnyttävät lapsia ja hoitavat kotia, miehet korjaavat autoja ja muita vekottimia.

Rehellisyys maan perii. Perhe-elämässä se on A ja O. Ei ole kivaa, jos vanhemmat valehtelevat omille lapsilleen.

Kuvaamataito oli varmaankin ainoa aine, josta en lintsannut.

Pelon vallassa kasvanut lapsi elää paksun muurin suojassa. – Rohkaisun sijasta häntä on haukuttu ja peloteltu epäonnistumisilla.

Murrosiässä kuvataiteet menettivät merkityksensä elämässäni. Luokkakaverini kiusasivat kuviksen opea hänen erikoisuutensa vuoksi, enkä minä halunnut erottua joukosta.

Jatkoin musiikin opiskelua vielä käydessäni lukion ekaluokkaa.

Tyypillisimpiä slangijohtimia on ruotsalaislähtöinen -is. Sillä on kielenkäytössä tarpeellinen funktio: usein se korvaa yhdyssanan perusosaa tai sanaliiton pääsanaa ja palvelee näin taloudellisuusperiaatetta: korvarengas > korvis, koripallo > koris, julkisuuden henkilö > julkkis jne. -is-johdosten näppäryys ja lyhyys tekee niistä suosittuja. Yleiskieleen ovat vahvasti vakiintumassa ainakin johdokset julkkis ja roskis:

Suomalaiset haluavat lukea lehdistä, kuinka omat julkkiksemme käyttäytyvät maailmalla.

Monien talojen pihalla on roskiksen lisäksi laatikko paperille ja toinen lasille.

Useimmat ylioppilasaineiden arkityylisistä ilmauksista eivät kuitenkaan ole vain yksittäisiä sanoja vaan kielikuvia. Esimerkkejä:

Jonakin päivänä tuntuu siltä, että kaikki asiat ottavat päähän, ja kaikki näyttää menevän perusteellisesti pieleen.

Ei ketään kiinnosta, kun kaverilla menee hyvin, mutta kun hänellä alkaa mennä huonosti, kaikkien tuntemattomienkin uteliaisuus herää.

Oskari on kolmetoistavuotias miehenalku, jolla koulussa menee ihan kivasti.

Sodissa henkiin jääneet eivät ehkä pidä itseään sankareina. Selviytyminen on ollut kiinni onnesta ja ehkä sattumat ovat ohjailleet sotilaiden kohtaloita. Kun mikään ei suju, palaa pinna helposti.

Grafiikkakurssi jatkui, aika kului ja pinna venyi; koitti ensimmäisten koevedosten aika.

Tärkein häviämisen taito on kyky hyväksyä itse häviö. Hyvin harvoilla on kanttia myöntää oman häviönsä syyksi se, että vastustaja oli parempi.

Voimme tarkastella myös Saddam Husseinia ja todeta, että maapallolta löytyy ihmisiä joka lähtöön.

Suuret suomalaiset keihäänheittäjät ovat upeilla heitoillaan osoittaneet olevansa täyttä rautaa.

Arvojen muutos antoi potkua myös avarakatseisuudelle.

Koulutustason ja sosiaaliavustusten määrän kasvaessa meidän ei avioliitossa tarvitse enää olla riippuvaisia toisistamme vaan voimme lähteä lätkimään, ellei perhe enää miellytä.

Perheen koossapitäminen on hankalaa, jos perhe on toisella paikkakunnalla kuin työ, jonka vuoksi on asuttava osa-aikaisesti poissa kotoa. Tämä jättää perheen hoitamisen yhden ihmisen harteille, jolloin tympäännytään arkielämään, pakataan laukut ja vaihdetaan maisemaa.

Kun Raamatun Eeva tekee elämänsä munauksen houkutellessaan Aatamin syömään omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, ajaa Jumala heidät pois Paratiisista ja kiroaa Eevan ja kaikki hänen jälkeläisensä.

Naiselle saa helponkin asian vääntää rautalangasta, ja siltikin nainen tajuaa väärin.

Monilla ihmisillä on ennakkoluuloja musiikkiopistoa kohtaan. Sitä pidetään pakkolaitoksena, missä opettajat hengittävät niskaan koko ajan.

Tiettyjen teollisuusalojen työllisyys paranisi huomattavasti EY:hyn liityttäessä, mutta tavallisen suomalaisen tossunkuluttajan arjessa EY:n hyödyt olisivat kuitenkin näennäisiä.

Useimmat matkanteon vaikeuksista ovat minulle vielä kovin vieraita. Hotellini on ollut hyvä, palvelu on todella pelannut ja olen viihtynyt hyvin.

Katseeni näyttää värittömältä ja kuolleelta. Hätääntyneenä kelaan viime päivien tapahtumia.

Juuri nyt, kun kaikki tiedotusvälineet jauhavat lamasta, olisi sopiva hetki puhua säästämisestä ja kierrätyksestä.

Missä on vika, kun ylioppilaskokelaat eivät monen kouluvuoden kuluessa ole kyenneet omaksumaan yleisiä asiakielen normeja ja tyylitaju tuntuu horjuvan? Vai eikö vikaa olekaan? Koska eri tyylilajien väliset rajat eivät ole määriteltävissä vain kielellisin perustein, on luonnollista, että arki- ja asiatyylinkin rajaa on vaikea vetää. Niin sanotun asiatyylin piiri on tätä nykyä huomattavasti väljempi ja häilyvämpi kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten, vuosisadan alkukymmenistä puhumattakaan. Esimerkiksi nykyisten päivälehtitekstien tyylikirjo on varsin rikas jäykästä virkakielestä kepeään pakinointiin. Kaikki edellisten esimerkkien sanat ja fraasit voi vaivattomasti löytää päivälehtien sivuilta. Jos ne eivät vielä ehkä pääkirjoituksiin kuulukaan, ovat urheilu-uutiset, kolumnit, henkilöhaastattelut ja pakinat niille avoimia foorumeita. Oppilailla riittää siis tämänsuuntaisia malleja yllin kyllin. Jos urheilutoimittaja voi palstallaan kirjoittaa Toni Niemisen pärjäämisestä ja mäkihyppyyn satsaamisesta ja siitä, että hyppyjen pituus ei ole niinkään kiinni ponnistuksen voimasta kuin siitä, mitä on hyppääjän korvien välissä, voi aineenkirjoittajan olla vaikea ymmärtää, että hänen täytyisi ilmaista samat asiat toisin.

On myös selvää, että eri-ikäisten kielenkäyttäjien tyylinormisto on erilainen. Koululaisesta tuntuu luonnolliselta, että hän esimerkiksi omasta elämänpiiristään kirjoittaessaan käyttää niitä ilmauksia, joita hän on tottunut puheessaankin käyttämään. Miksi pärjätä tai kaveri olisivat sen arkisempia kuin menestyä tai ystävä?

Kielen perusominaisuuksiin kuuluu dynaamisuus: se on jatkuvassa muutostilassa. Tämä koskee myös tyyliä. Sanat saavat tyylisävynsä paljolti niistä yhteyksistä, joissa niitä käytetään. Mitä useammin tapaamme aiemmin vain arkikieleen kuuluneen ilmauksen asiatyylisessä esityksessä, sitä enemmän sen arkisuus kuluu ja asiatyylisyys vahvistuu. Näin käy, heiluttivatpa opettajat punakynää miten ahkerasti tahansa tai olipa virallinen kielenhuolto mitä mieltä tahansa. Ainakin eräät edellä olevien esimerkkien ilmauksista saisivat mielestäni saada jo virallisenkin hyväksymisen. Miksi ei saisi pärjätä?




Kielikello 2/1992
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »