Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1992

Silva Kiuru

Yksikkö vai monikko?

Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka sarjakuvan Helmi lähetti Heikin kauppaan ostamaan ”kaksi tusinaa kananmunaa”. Eräässä mainoksessa taas ilmoitetaan: ”Tällä lipulla 2 kpl ilmaista 10 markan pelilippua bingohalliin.” Sanoisin, jos nyt lainkaan käyttäisin sanoja tusina tai kappale: kaksi tusinaa kananmunia; kaksi kappaletta ilmaisia kymmenen markan pelilippuja. Miksi näissä tapauksissa monikko on oikeampi ja mikä aiheuttaa poikkeamat siitä?

Monet suomen kieltä opettelevat ulkomaalaiset hämmästyvät sitä, että suomessa lukusanaa seuraavat sanat ovat yksikössä; sanomme esimerkiksi kaksi miestä, kahden miehen, emme ”kaksi miehiä”, ”kahden miesten”. Samaan tapaan käytetään yksikköä pari-sanan yhteydessä, kun se merkitsee samaa kuin kaksi ja kuuluu lukusanoihin: tapasin pari tuttua, lainasin pari kymppiä.

Mutta sana pari voi olla substantiivikin. Tällaisena se on usein yhdyssanan perusosa, esimerkiksi aviopari, kihlapari, silmäpari, kenkäpari. Substantiivisen pari-sanan jäljessä oleva sana ei ole yksikössä vaan monikossa: pari käsineitä, kolme paria veitsiä ja haarukoita.

Samasta syystä käytetään tusina-sanan yhteydessä monikkoa: puoli tusinaa hopealusikoita, tusina nenäliinoja. Ei sanota ”puoli tusinaa hopealusikkaa”, ”tusina nenäliinaa”, vaikka sanotaan kuusi hopealusikkaa, kaksitoista nenäliinaa. Tusina merkitseekin pikemmin ’kaksitoista kappaletta’ kuin ’12’. Nykysuomen sanakirjassa kyllä mainitaan, että tusina-sanaa voi käyttää peruslukusanan tapaan ja annetaan näytekin: pari tusinaa ylioppilasta. Tällainen käyttö on kuitenkin ilmeisen harvinaista. Merkitystä saattaa olla sillä, että tusinasanaa edeltää sana pari. Ilman sitä yksikkö olisi vielä oudompi; emmehän sano ”tusina ylioppilasta”.

”Tusina kananmunaa” ei ole moitteetonta kieltä, ja yksikön partitiivin tekee oudoksi se, ettei edellä oleva sana ole lukusana.

Toinen alussa esittämäni lause on parhaiten korjattavissa jättämällä turha kpl pois: Tällä lipulla 2 ilmaista 10 markan pelilippua bingohalliin. Jos lukumäärän mittana olevaa substantiivia kappale käytetään, se vaatii jälkeensä monikkomuodon, esimerkiksi: miehen hallusta löydettiin 2 kpl kaarisahoja ja 1 kpl sorkkarautoja.

Ne määritteet, jotka ovat peruslukusanan edellä, ovat yleensä monikossa: nämä kolme tyttöä, samat viisi päivää, ensimmäiset kymmenen sivua. Myös sanoista vajaa, täysi, runsas, reilu käytetään tällaisissa tapauksissa useimmiten monikkoa, jos ne ovat perusmuodossa: vajaat kolme viikkoa, täydet sata pistettä, runsaat neljä tuntia, reilut kaksi vuotta. Mutta kun nämä adjektiivit ovat taivutusmuodossa, on yksikkö oikeampi: vajaassa (ei: vajaissa) kolmessa viikossa, täyteen (ei: täysiin) kolmeen metriin, runsaaseen (ei: runsaihin tai runsaisiin) neljään tuntiin, reilussa (ei: reiluissa) kahdessa vuodessa.




Kielikello 1/1992
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »