Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1992

Raija Lehtinen

Ehtoja, poikkeuksia ja erityisehtoja reunaehtojen tilalle

Suomen mahdollinen Euroopan yhteisön jäsenyyden hakeminen on vuoden 1992 alussa tuonut lähes jokaiseen tätä asiaa koskevaan puheenvuoroon, uutislähetykseen ja lehtikirjoitukseen samalla myös sanan reunaehdot. Käsitykset sanan merkityksestä ja asiasisällöstä kuitenkin vaihtelevat.

Joidenkin mielestä Suomen EY-jäsenyyden reunaehdot ovat keskeisiä, ratkaisevan tärkeitä ehtoja, suoranaisia liittymisen kynnyskysymyksiä. Jonkun toisen mielestä kysymyksessä ovat vähän epäolennaisemmat lisätoiveet. Reunaehdot-sana houkutteleekin helposti tulkintaan ’marginaaliset, vähämerkityksiset ehdot, joista ehkä tarvittaessa voidaan luopua’. On kuultu sellainenkin selitys, että kun Suomi on täällä EY:n reunalla, niin meidän esittämämme tai meitä koskevat ehdot ovat tietenkin reunaehtoja. Kelpo kansanetymologia; tässä tapauksessa koululaisen suusta.

EY:n jäsenhakemukseen tai lopulliseen jäsenyyteen liitettäviksi aiottuja ehtoja – siis esimerkiksi Suomen puolueettomuutta, kansallista päätäntävaltaa, maataloutta ja aluepolitiikkaa koskevia ehtoja – sopisi mieluiten nimittää vain ehdoiksi. Myös erityisehdot ja poikkeusehdot, joita sanoja on jonkin verran käytetty, kuvaavat hyvin asiaa. Erillisehdot, ennakkoehdot ja lisäehdot voivat nekin olla joissain yhteyksissä sopivia sanoja. Ulkoasiainhallinnossa käytössä oleva varauma on yksi vaihtoehto. Käypiä sanoja ovat myös vaatimukset, vähimmäisvaatimukset ja hiukan eri näkökulmasta asiaa katsottaessa neuvottelutavoitteet. Valinnanvaraa siis on, kaikkien ei ole pakko toistella reunaehtoja.

Reunaehto on alkuaan matematiikan termi. Se on peräisin matematiikan fysikaalisia sovelluksia palvelevista differentiaaliyhtälöistä, joita on ratkottu maailmassa jo pari sataa vuotta. Omalta alaltaan sana on siirtynyt yleiskieleen suunnilleen merkitykseen ’toiminnalle sen ulkopuolelta asetetut ehdot’. Sentapaisesta kuvallisesta käytöstä kuin ”tuotteen suunnittelutehtävän biologiset reunaehdot” on esimerkkejä jo 1960-luvulta. Nyt 80- ja 90-luvuilla reunaehdoista on alettu puhua yhä enemmän – ja monesti kaiketi edes miettimättä, onko tämän sanan käyttöön mitään syytä.

Myös ruotsin kielessä on matematiikan termi randvillkor. Sitä ei kuitenkaan käytetä puhuttaessa EY:hyn liittymisen ehdoista. Tähän tehtävään ruotsin kielen toimisto suosittaa muun muassa sellaisia sanoja kuin förbehåll ’ehto’ ja specialvillkor ’erityisehto’. Myös me suomenkieliset voimme esittää vaatimuksemme ehtoja tai erityisehtoja asettaen.




Kielikello 1/1992
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »