Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1990

Anneli Räikkälä

Tähdenvälejä

Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche -tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt käyttöön hyvin. Nyt tamperelainen kielitoimiston asiakas Seppo Parviainen on ehdottanut myös ohukaisten ranskankielisen nimen crêpe, monikossa crêpes, kääntämistä saman mallin mukaan ranskanletuiksi tai ranskanohukaisiksi. Kielitoimisto on aiemmin suosittanut nimeksi ranskan nimityksen suomalaistettua muotoa kreppi : krepit. Seppo Parviaisen mielestä tuntuisi hurjalta syödä kreppejä (ovatkohan mielessä sukat?). Silloin lienee aivan tarpeellista pitää tarjolla sekä kreppejä että ranskanohukaisia ja mahdollisesti vielä ranskanlettuja kunkin maun mukaan.

*

Baltiasta puhutaan entistä enemmän. Välillä on puhuttu ehkä liiankin vähän, koska eräät perusasiat tuntuvat menevän sekaisin. Kerrattakoon siis: Baltiassa on äännettäessä vain yksi t. Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua, mutta balttilaisiin kieliin kuuluvat vain latvia (eli lätti) ja liettua. Sen sijaan viro eli eesti kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin. Baltian asukkaasta voidaan käyttää nimeä baltti. Baltian maihin kuuluvaa tarkoittava adjektiivi on balttilainen (ei: baltialainen).

*

Jotkut suomalaiset tuntuvat olevan hädissään siitä, että ”kun nyt Eurooppa yhdentyy”, me suomalaiset emme osaa käyttäytyä, emme osaa edes small talkia. Hätä on ollut siitäkin, ettei koko ilmaukselle ole suomessa vastinetta. Eiköhän vastineeksi kävisi rupattelu, juttelu, jutustelu tai puhelu. Joissakin lehdissä on käytetty vastinetta pienpuhe, mutta se tuntuu vähän väkinäiseltä mainittujen, jo vakiintuneiden sanojen rinnalla.

*

Tähän sopinee lainata Länsi-Uusimaa-lehdessä 4.5.90 julkaistu tarkennus.

Eiliseen Länsi-Uusimaan ratsastajien ja henkilöauton yhteentörmäystä käsitelleeseen juttuun oli puikahtanut virhe. Jutun otsikossa todettiin, että ratsukko jouduttiin lopettamaan, todellisuudessa vain ratsu jouduttiin lopettamaan.

Oikaista voisi vielä nimen taivutuksen: paikannimenä Uusimaa taipuu Uudenmaan, siis Länsi-Uudenmaan.




Kielikello 3/1990
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ranskankermaa ruokiin (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »