Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1990

Esko Koivusalo

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. Kumpi on oikeaa suomea?

Kysymys on väärin muotoiltu. Parempi olisi kysyä, kumpi kuuluu kirjakieleen. Oikeaa suomea voi näet olla myös se, mikä ei kuulu kirjakieleen mutta on käytäntönä jossakin murteessa.

Kysytään sitten, mikä olisi perusmuoto, jos lähdetään sana-asusta rypäänä. Perusmuoto on tällöin ryväs. Taivutus on tyyppiä seiväs : seipään ja varvas : varpaan, siis ryväs : rypään. Tällainen hakusana on myös Nykysuomen sanakirjassa: ryväs ’rykelmä, kasa, sekava joukko’ (esim. ”Kylä oli rakennettu yhteen rypääseen”). Tilastomatematiikassa sana tarkoittaa eräänlaista joukkoa. Tilastomatematiikassa on käytössä myös teonsana ryvästyä, joka tarkoittaa tapausten kasautumista.

Sama rypä-aines on kantana tutussa sanassa rypäle. Tämäkin rypä-alku viittaa vaihteluun p : v. Jos kantamuodossa olisi kaksi p:tä, odottaisi muotoa ”ryppäle” (kuten leikkele, koska kantasanasssa leikkaan on kaksi k:ta). Samaa tyyppiä kuin rypäle on repale (vrt. revetä : repeää).

Jos sitten lähdetään sana-asusta ryppäänä, perusmuoto eli nominatiivi on rypäs. Elias Lönnrot mainitseekin sanakirjassaan myös tämän asun, mutta ilmoittaa sen murteelliseksi. Normaalimuodoksi hän katsoo asun ryväs (rypään). Koska kirjakielessä ovat nykyisinkin käytössä rypäle ja ryvästyä, on Lönnrotin ratkaisulle edelleen perusteet: kirjakieleen sopii näiden äänneasujen perusteella ryväs : rypään.

Mutta miksi niin monet taivuttavat ”ryppäässä”, ”ryppääseen”? Ensinnäkin siksi, että tämä sana-asu tunnetaan murteissa laajalla alueella Turun seudulta Hämeeseen, Keski-Suomeen, Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolaan. Samalla alueella tunnetaan ns. yleisgeminaatio ja lausutaan ”tuppaan”, kun kirjakielessä sanotaan tupaan. Ryväs-sanan vahva-asteinen muoto rypään on siis ”geminoitu” asuun ryppään, ja tästä on johdettu uusi perusmuoto rypäs. Toinen syy ryppään suosioon on se, että tällä astevaihtelutyypillä p : pp on monia malleja yleiskielessä: lipas : lippaan, opas : oppaan, reipas : reippaan, saapas : saappaan. Tyypin ryväs : rypään tuttuja malleja ovat oikeastaan vain seiväs ja varvas.

Sellaiseen lopputulokseen ei toivottavasti tulla, että käytetään perusmuotoa ryväs mutta taivutusmuotoja ryppään, ryppäässä, ryppääseen jne. Olisi varminta pysyä sillä linjalla, että kirjakieleen kuuluu ryväs : rypään. Sillä voimme myöntää, että myös rypäs : ryppään on oikeaa suomea, toistaiseksi kuitenkin lähinnä murretta.

¹ Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 47/1988.




Kielikello 2/1990
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »