Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1988

Marja Lehtinen

”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina

Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88, ks. Lue myös) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹

---

Pääsana monikossa, predikaatti monikossa

Ongelmia ei predikaatin numeruksessa tule silloin, kun itse attribuuttirakenteen pääsanakin on monikossa. Sanotaan

Suomen ja Ruotsin pääministerit tapasivat toisensa

aivan kuten sanottaisiin

Pohjoismaiden pääministerit tapasivat toisensa.

Tällöin subjektipääsana ja predikaattiverbi kongruoivat keskenään, mukautuvat toistensa numerukseen.

Tällainen käytäntö on vallalla erityisesti genetiiviattribuuttirakenteen sisältävissä lauseissa. Vastaani ei ole lehtiteksteistä tullut ainuttakaan esimerkkiä, jossa selvästi kahteen tarkoitteeseen viittaava genetiiviattribuuttien pääsana olisi yksikössä mutta predikaatti monikossa (tyyppiä ”Suomen ja Ruotsin pääministerit olivat”). Silti sellainenkaan rakenne ei tuntuisi aivan kielenvastaiselta. Lehtitekstin esimerkkivirkkeet ovat kuitenkin järjestään sellaisia, että monikossa ovat niin pääsanat kuin predikaatitkin:

Ulkoministerin ja ulkomaankauppaministerin virkahuoneet sijoittuvat pilastereiden koristamaan keskirisaliittiin. HS 22.2.87.

Avajaisia juhlistivat myös Norjan ja Suomen maatalousministerit. Etelä-Pohjanmaa 19.3.87.

Konsistorin ja kanslerin päätökset ovat näin ollen perustuneet ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, joka on olennaisesti vaikuttanut päätöksiin. HS 9.4.87.

Fiskarsia vallitsevat Ehrnroothien ja von Julinien suvut. TE 1/87 s. 81.

Seppo Nuuttilan ja Martti Vainion ilmeet olivat synkät Suomen räpellettyä itsensä C-sarjaan. HS 29.6.87.

Mahdollista mutta harvinaista on, että monikossa ovat yhdyssanarakenteen perusosa ja predikaatti:

Puu- ja tekstiililiitot katkaisivat palkkaneuvottelut. HS 19.3.88.

Vero- ja työelämäuudistukset pelottivat [ja vauhdittivat yrityskauppaa; otsikko]. HS 16.4.88.

Pääsana yksikössä, predikaatti monikossa

Predikaatti voi kuitenkin olla monikossa myös lauseissa, joissa rakenteiden pääsana, toisin kuin edellä, on ellipsin tapahduttua yksikössä. Elliptiseksihän sanotaan esimerkiksi sellaista rakennetta kuin joulu- ja tammikuu, josta ensimmäisen määriteosan jälkeinen pääsana on jäänyt pois ilman että ilmauksen muu muoto tai merkitys muuttuu (ks. kirjoitustani Kielikellon numerossa 1/88). Varsinkin yhdyssanarakenteen sisältävissä lauseissa on tavallista, että perusosa on yksikössä mutta predikaatti monikossa.

Lento- ja rautatieliikenne eivät ole viikkokausiin toimineet normaalisti. HS 10.4.86.

Lisäksi teräs- ja kuparituoteteollisuus tekivät rahaa ennustettua enemmän. HS 25.2.87.

Kulutustavara- ja elintarviketeollisuus joutuvat vaikeuksiin itäviennin supistumisen ja kiristyneen kansainvälisen kilpailun takia. TE 40/87 s. 5.

Suomen Citibank ahkeroi pankkien välistä rahaa. Tulos tyydyttävä, korko- ja käyttökate pienenivät. HS 26.2.87.

70- ja 80-luku jakoivat kansan kahtia [”porkkananpurijoihin” ja ”herkuttelijoihin”]. Anna 49/87 s. 3.

Myös adjektiiviattribuuttirakenteissa yksikkömuotoista pääsanaa voi seurata monikkomuotoinen predikaatti:

Uusi ja vanha toimitusjohtaja vaihtavat tehtäviä liukuvasti. HS 5.5.87.

Kulunut huhtikuu on ollut tästä [sään epävakaisuudesta] oiva esimerkki. Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet. Sääkatsaus, Yleisradio 20.4.87.

Kreikkalainen ja turkkilainen keittiö ovat vuosisatojen kuluessa sulautuneet paljolti saman kaltaisiksi, jopa nimistöltään. Anna 13/84 s. 73.

Kun attribuuttirakenteen subjektisana on ellipsin tapahduttua yksikössä mutta predikaattiverbi monikossa, on itse asiassa kysymys inkongruenssista, siitä, että subjekti ja predikaatti eivät mukaudu toistensa numerukseen. Inkongruenssi on kuitenkin vain näennäistä. Muodollisesta yksiköllisyydestään huolimatta subjektisanat ovat merkitykseltään monikollisia: ne viittaavat moneen tarkoitteeseen.

Pääsana yksikössä, predikaatti yksikössä

Mahdollista on kuitenkin myös, että attribuuttirakenteen subjektipääsana ja predikaattiverbi ovat molemmat yksikössä. Kysymykseen tulevat tällöin rakenteet, joissa pääsanana on merkitykseltään hyvin abstrakti sana. Tällaisen sanan ei hevin ajatella viittaavan useaan selvärajaiseen tarkoitteeseen, ja siksi monikollinen predikaatti olisi esimerkiksi seuraavantyyppisissä lauseissa luonnoton:

Koiviston, Kivistön ja Kajanojan suosio on laskenut yhden prosenttiyksikön aiemmasta radiouutisten mielipidemittauksesta. HS 23.12.87.

– – tieteellinen ja mekaaninen tietous usein kuulostaa niin tylsältä ja varovaiselta. Robert Pirsing, Zen ja moottoripyörän kunnossapito s. 116. Juva 1986. Suom. Leena Tamminen.

Joskus tällaisten rakenteiden voi kyllä ajatella viittaavan kahteen tarkoitteeseen, mutta se ei ole välttämätöntä. Yhtä hyvin voi ajatella, että tarkoitus on puhua ”yhteisesiintymisestä”, ”tutkimukseen ja kehitystyöhön yhteisesti sijoitetusta rahasta” jne.:

Lizin ja Robert Wagnerin esiintyminen samassa elokuvassa nostatti Hollywoodissa huhujen aallon. Anna 1/87 s. 78.

Tutkimus-ja kehityspanostuksemme on edelleen alhainen. TE 4/87 s. 21.

Joka tapauksessa ulkomaan rahan määräinen otto- ja antolainaus on kasvava osa pankkibisnestä. TE 4/87 s. 35.

[Kabareen] Näyttämö- ja valaistustekniikka on Ekku Peltomäen hallussa. Anna 1/87 s. 20.

Osakasmaiden suora ja epäsuora tuki on [lentokoneyritykselle] – – on vuosien varrella noussut lähes 10 miljardiin dollariin eli 46 miljoonaan markkaan. HS 23.2.87.

– – hajautettujen [työnvälitys]organisaatioiden menestyminen ei ole itsestään selvä. Myöskään niiden työvoima- ja sosiaalipoliittinen linja ei ole ennustettavissa. TE 2/87 s. 45.

Seuraavien esimerkkien yksiköllinen predikaatti selittyy työmarkkinamaailman tavasta niputtaa yhteen tiettyjä ammattialoja. Joissakin yhteyksissä aloja saattaisi olla tarpeen käsitellä erillisinäkin, ja silloin predikaatti tulisi monikkoon.

Majoitus- ja ravitsemisala teki historiaa muutenkin kuin sopimuskauden pituudella. TE 4/87 s. 46.

Auto- ja kuljetusala päätti antaa lakkovaroituksen. HS 6.4.87.

Ohje

Kun attribuuttirakenne on lauseessa subjektina, predikaatti on monikossa, jos rakenteen pääsanakin on monikossa: Suomen ja Ruotsin pääministerit tapasivat toisensa. Monikossa on usein selvästi kahteen eri tarkoitteeseen viittaavan genetiiviattribuuttirakenteen, harvemmin yhdyssanarakenteen, pääsana.

Predikaatti voi olla monikossa myös yksiköllisen pääsanan yhteydessä, jos rakenteella viitataan selvästi kahteen eri tarkoitteeseen: Pankin korko- ja käyttökate pienenivät; Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet. Kysymykseen tulevat tällöin varsinkin yhdyssanarakenteet ja adjektiiviattribuuttirakenteet.

Predikaatti on yksikössä yksiköllisen pääsanan yhteydessä, jos ei ole itsestään seivää, että rakenteella viitataan useaan tarkoitteeseen: Naudanlihan ja sianlihan kulutus nousee; Yrityksen tutkimus- ja kehityspanos on liian alhainen; Urheilujoukkueen suora ja epäsuora tuki on noussut viimevuotisesta. Yksiköllistä predikaattia esiintyy genetiiviattribuuttirakenteiden, yhdyssanarakenteiden ja adjektiiviattribuuttirakenteiden yksiköllisen subjektipääsanan yhteydessä. Pääsanat ovat tällöin hyvin abstrakteihin tarkoitteisiin viittaavia sanoja.

Rajatapauksissa kannattaa miettiä, onko rakenteella tarkoitus viitata selvästi kahteen tarkoitteeseen (jolloin monikollinen predikaatti on paikallaan) vai onko mahdollista ajatella, että rakenteella viitataan eriytymättömään kokonaisuuteen (jolloin tulee kysymykseen yksiköllinen predikaatti). Selvästi kahteen eri tarkoitteeseen viittaavan pääsanan jälkeen ei ole mahdollista käyttää yksiköllistä predikaattia. On väärin sanoa: ”Tapiolan vanha ja uusi torni on varsin hyvää tasoa”.

¹Käsiteltävänä eivät ole sellaiset lauseet, joissa attribuuttirakenteen subjektipääsana on partitiivissa, eivätkä myöskään muut attribuuttirakenteen sisältävät ns. eksistentiaalilauseet. – Kirjoitus perustuu samaan aineistoon kuin Kielikellon numerossa 1/88 julkaistu kirjoitukseni: lähinnä Helsingin Sanomista (seuraavassa HS), Talouselämästä (TE) ja Annasta kevään 87 aikana kerättyyn esimerkistöön.




Kielikello 2/1988
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »