Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1988

Anneli Räikkälä

”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia

Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.

---

Potentiaali eli mahtotapa ilmoittaa tekemisen olevan puhujan tai kirjoittajan mielestä todennäköistä tai mahdollista, esimerkiksi: ”Hän joutunee käymään tutkimuksissa useasti.” ”Perhe halunnee palata takaisin mahdollisimman pian.” Potentiaalia käytetään myös, kun esitetään varovaisen kohteliaasti jotakin: ”Ilmoittanette asiasta heti, kun liput järjestyvät.” ”Laskuttanette tämän suoraan tililtäni.”

Potentiaalin muodostus

Potentiaalilla on kaksi aikamuotoa: preesens eli kestämä (sanonen) ja perfekti eli päättymä (lienen sanonut).

Potentiaalin preesens muodostetaan useimmissa tapauksissa tunnuksen ne avulla:

Toukokuun puoluekokous saanee käsiteltäväkseen sääntömuutosehdotuksen.

Hän lähtenee mukaan.

Asiasta päätettäneen jo seuraavassa kokouksessa.

Nähneekö kukaan sitä päivää.

Potentiaalin muodostus on selvä juuri tällaisissa tapauksissa, joissa edellä lähtömuodossa, verbinvartalossa, on vokaali tai h; potentiaalin lähtömuoto löydetään 3. persoonan käskymuodosta: saa/koon, lähte/köön, päättä/köön, näh/köön.

Kaikissa verbeissä ei potentiaalin tunnus ne jää näkyviin. Kun n:n edellä olisi l, r tai s, potentiaalin n muuttuu edellä olevan konsonantin kaltaiseksi (assimiloituu): In > ll, rn > rr ja sn > ss. Oikean lähtömuodon löytää taas käskymuodosta: tulla : tul/koon : tullee; purra : pur/koon : purree; juosta : juos/koon : juossee.

Näiden verbien oikean potentiaalimuodon löytyminen tuntuu joskus olevan vaikeaa, ainakin niitä kysytään usein kielitoimiston neuvontapuhelimessa. Oikeita muotoja ovat esimerkiksi seuraavat:

Puolueiden vuoro tullee aikanaan. (Ei: tulenee.)

Omasta linjastani suhteessa Korhosen linjaan en olisi viimeisen päälle varma. Tulleeko viimein uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön? (Ei: tulleneeko.)

Hiihtojoukkue päässee lähtemään lumileirille jo ensi viikolla. (Ei: päässenee eikä pääsenee.)

Vainio juossee taas ensi kesänä. (Ei: juoksenee.)

Toiseen suuntaan konsonantti mukautuu, jos n:n edessä on t: tn > nn, esimerkiksi hakata : hakat/koon : hakannee; haluta : halutkoon : halunnee. Tällaisen potentiaalin muodostamisessa ei juuri tunnu ongelmia olevan.

Potentiaalin perfekti muodostetaan verbin lienen, lienet, lienee jne. avulla. Esimerkiksi sanotaan: ”Hallitus lienee käsitellyt asiaa jo aiemminkin.”

Päätettäneen. Passiivin muodostus

Passiivin potentiaalissa on sama n-pääte kuin muissakin passiivimuodoissa. Käytetään siis muotoja päätetään, päätettiin, päätettäisiin ja samalla tapaa n-päätteistä potentiaalia päätettäneen. Kieltomuodoissa ei n:ää ole, ei myöskään potentiaalissa: ei päätettäne, ei liene päätetty. Samoin n puuttuu passiivin liittomuodoista: on päätetty, oli päätetty, olisi päätetty, lienee päätetty.

Jostain syystä tuo passiivin n tuntuu helposti unohtuvan potentiaalimuodosta samoin kuin konditionaalistakin. Pitäisi kuitenkin kirjoittaa:

Asiassa noudatettaneen seuraavaa käsittelyjärjestystä. (Ei: noudatettanee.)

Uusi kaava hyväksyttäneen jo seuraavassa kokouksessa. (Ei: hyväksyttänee.)

Syynä n:n unohtumiseen saattaa olla se, että passiivi sotkeutuu helposti yksikön 3. persoonan muotoon, jossa n:ää ei ole, esimerkiksi (kokous) päättänee mutta passiivissa (kokouksessa) päätettäneen, (hallitus) noudattanee mutta noudatettaneen, hyväksynee mutta hyväksyttäneen.

Lienee

Muodostukseltaan poikkeuksellinen on olla-verbin potentiaali. Se pohjautuu kokonaan eri sanaan: lienen, lienet, lienee jne., runokielessä lien, liet, lie jne. Juuri tästä potentiaalin poikkeuksellisesta muodostumistavasta saattaa johtua se, että lienee-sanaa on ruvettu käyttämään väärin. Puheesta ja kirjoitetusta tekstistä on voinut viime vuosina kirjata seuraavanlaisia esimerkkejä:

Väliaikana lienee valmistellaan jo seuraavaa kokousta.

Muuta yhteistä ei sitten liene olekaan.

Imatra on kai nyt hankintansa hankkinut. Se on lienee Seinäjoen ja Kiteen kanssa ainoa, joka ei enää haavejaan levittele.

Kuitenkin nykyaikainen kuluttaja on lienee vähitellen ymmärtämässä ja tiedostamassa alennusmyyntien hyvät ja huonot puolet.

Suoliston tavallisimmat ärtymykset ja tulehdukset ovat lienee edellä mainittujen sairauksien ilmentymiä.

Tänne tultiin halki Suomen. Missä lienee koittaa huomen.

Näissä kaikissa on käytetty lienee, ei liene -sanoja luonnehtimassa tekemisen tapaa samalla tavalla kuin käytetään sanoja kai, ehkä, luultavasti, mahdollisesti, tuskin tai varmaankin, siis kuten partikkeleita. Mutta lienee ei ole näiden tapainen sana. Se on olla-verbin muoto, sen potentiaali, niin kuin äsken huomasimme. Koska se on verbinmuoto, sitä pitäisi taivuttaa kuin verbiä. Eikä sen rinnalle enää panna samaa olla-verbiä. Sanotaan siis:

Väliaikana valmisteltaneen jo seuraavaa kokousta.

Muuta yhteistä ei sitten lienekään.

Se lienee Seinäjoen ja Kiteen kanssa ainoa, joka ei enää haavejaan levittele.

Kuitenkin nykyaikainen kuluttaja varmaankin ymmärtää ja tiedostaa vähitellen alennusmyyntien hyvät ja huonot puolet.

Suoliston tavallisimmat ärtymykset ja tulehdukset ilmentänevät (tai luultavasti ilmentävät) edellä mainittuja sairauksia.

Tänne tultiin halki Suomen. Missähän koittaa huomen?

Toiseen suuntaan on erehdytty seuraavanlaisissa virkkeissä:

Tämä lienee vaatisi uusia menetelmiä.

Miten lienee olisi käynyt vaaleissa.

Liekö vaikka jotakuta ärsyttäisi, tiedä häntä.

Näissä on kaksi verbien tapaluokkaa: lienee on potentiaali ja vaatisi on konditionaali. Yhtaikaa niitä ei voi käyttää. Ensimmäisessä lauseessa olisi ollut luontevaa käyttää esimerkiksi kai- tai ehkä-sanaa:

Tämä vaatisi ehkä uusia menetelmiä.

Toisessa on kaiketi tavoiteltu tapaa ilmaisevaa mahtaa-verbiä:

Miten olisi mahtanut käydä vaaleissa.

Kolmannessa epävarmuutta osoittavaksi verbiksi kävisi saattaa:

Jotakuta saattaisi ärsyttääkin, tiedä häntä.

Lienee on oikeassa käytössä silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi. Sitä on oikein käyttää esimerkiksi näin: ”Jarmo lienee (vrt. on) jo tähän aikaan kotona.” ”Ilmeistä päätellen esiintyjä lienee tehnyt (vrt. on tehnyt) suuren vaikutuksen.” ”Varmaa ei liene (vrt. ei ole), saadaanko hallitusta lähiviikkoina aikaan.”

Muita ilmaisukeinoja

Potentiaalin käytön vaikeudet saattavat johtua siitä, että tämä tapaluokka ei ole vanhastaan tuttu kaikkialla kansankielessä. Sitä on käytetty vain itämurteissa, eniten savolais- ja kaakkoismurteissa. Muiden murteiden puhujista se saattaa tuntua paperinmakuiselta.

Potentiaali varmaan pysyykin vieraana, koska kielessä on muita, puhujille luontevampia keinoja ilmaista epävarmaa tai mahdollista tekemistä. Yksi keino on käyttää edellä mainittuja pikku sanoja kai, ehkä, ilmeisesti, luultavasti, kaiketi, varmaankin jne.

Toinen keino ilmaista luultavaa tai mahdollista tekemistä on käyttää teonsanoja, joiden merkitys jo ilmaisee epävarmaa tekemistä, esimerkiksi mahtaa, taitaa, saattaa: ”Mahtaako tänä iltana tulla uutisia lainkaan.” ”Tämä taitaa olla jo Espoon puolta.” ”Se on saattanut olla lainsäätäjän tarkoituksena.”

Samaan ilmaukseen ei kuitenkaan ole syytä kerätä erilaisia epävarmuutta osoittavia ilmauksia. Jompikumpi ehkä tai korjaantunee riittää seuraavassa ilmauksessa: ”Asia on joka tapauksessa jollain tavalla arka. Ehkä se korjaantunee vasta seuraavan sukupolven astuessa remmiin.”


Kielikello 4/1988
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »