Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1988

Jorma T. Hartikainen

Lukijakirje

Suomen kielestä ja kansasta

Professori Lauri Seppänen puuttui Kielikello 3:ssa/1988 (ks. Lue myös) kielemme muuttumiseen ja peräsi humanisteja pelastamaan kielemme.

En malta olla puuttumatta professori Seppäsen kirjoitukseen, sillä mielestäni hän kykeni näkemään asian vain monokromaattisessa valossa.

On totta, että amerikkalainen elämäntapa on rantautunut Suomeen taloudellisen toiminnan vanavedessä. Kieli on saanut samalla paljon lainoja ja vaikutteita. Eritoten nämä kielen saamat vaikutteet olivat professorin hylkimisen kohteena.

Tieto-sana tuntui olevan professorille erityisen rakas, koska hän halusi mustasukkaisesti säilyttää tiedon vain luovien, henkisen työn tekijöiden piirissä (sivu 23, 2. palsta, 1. kappale).

Väitän, että kielemme ei ole erityisen uhkan alla mistään ilmansuunnasta. Kielenkäyttäjät – Suomen kansa – osaavat erotella kotimaiset jyvät ulkomaisista akanoista. Kansa käyttää kieltä kuitenkin elävästi: työssä AD:na jupitellaan amerikkalaisin vaikuttein ja vapaa-ajassa huastoo rötväytellään selekeesti savoks.

Vain tieteellinen yhteisö (tietiö ?) tuijottaa tiukasti muotoseikkoihin. Tiedon tuottamisessa – professorin mielestä tämä on ainoastaan älykkäiden ajattelemista – toki tarkkuus on välttämätöntä, mutta kauaksi on kansasta etäännytty, kun pilkun käyttöä opetetaan pro graduja tehtäessä. Onpa jokunen opinnäyte hylättykin pilkun väärän käytön takia.

Pilkku on toki yritysmaailmallekin tärkeä: oikea paikka pilkulle on löydyttävä ainakin tilinpäätöksen viimeisellä rivillä, muutoin toimitusjohtajan työnäyte hylätään. Mutta niin tärkeäksi pilkku ei saa kenellekään muodostua, että siihen yhdyttäisiin, kuten tietotalojen (yliopistot) tietotyönjohtajien tapana on.

Suomen kansa ei ole tyhmää. Ei kansaa, eikä sen kieltä uhkaa mikään sisäinen tai ulkoinen vaara. Norsunluutornilaisten on aika astua alas kansansa pariin, sillä aika ajoin tulee mieleen vanhojen savolaisten pohdinta – tokkopa ne nuo rohvessoorit ies paskantoo...

Kielikello kuluu kaikkien kieltä käyttävien käsissä – kiitos hyvästä lehdestä. Samoin parhaimmat kiitokset kaikille kielemme tutkijoille, mutta...

Jorma T. Hartikainen
toimitusjohtaja
Savo




Kielikello 4/1988
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Onko äidinkieli kauppatavaraa? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »