Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1988

Marja Lehtinen

Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa

Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.

---

Seuraavassa tarkastelen esimerkkien valossa monikon käyttöä erilaisissa attribuuttirakenteissa sekä sitä, noudattaako yksikön ja monikon vaihtelu mitään sääntöjä. Esimerkkini perustuvat suurehkoon pääasiassa sanoma- ja aikakauslehdistä koottuun aineistoon. Se heijastelee siis viime vuosien kirjoitettua yleiskieltä.¹ Aineiston perusteella voi sanoa sen, että numeruksen valintaa näyttävät lauseyhteydessä ohjaavan niin monenlaiset seikat, että kaikki tapaukset kattavia tiukkoja normeja ei kielenhuoltajan ole aiheellista antaa. Jos tämä kirjoitus rohkaisee lukijoita kuuntelemaan omaa kielitajuaan ja luottamaan siihen, se on täyttänyt tehtävänsä.

Mikä yksikössä poikkeuksellista?

Tarkasteltavana ovat ilmaukset²

a) Suomen ja Ruotsin pääministeri (vai pääministerit?)

b) Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa (vai -katujen?)

c) Toukokuun 1. ja 2. päivänä (vai päivinä?).

Kielenhuolto on tähän asti pitänyt yksikkömuotoista pääsanaa ensisijaisena. Rakenteita on ollut tapana esitellä sellaisissa yhteyksissä, joissa käsitellään suomen kielen poikkeuksellista numerusten käyttöä. Tässä tapauksessa poikkeuksellista on se, että yksikkömuodolla (pääministeri, kadun, päivänä) voidaan viitata useampaan kuin yhteen tarkoitteeseen. Jos numeruksia käytettäisiin aivan tavalliseen tapaan, pääsanat olisivat monikkomuotoisia (pääministerit, katujen, päivinä).

Numerusten käytön yleisperiaatehan on se, että yhteen tarkoitteeseen (olemassa olevaan tai kuviteltuun olioon, asiaan, tapahtumaan tms.) viitataan yksikkömuodolla ja useampaan kuin yhteen tarkoitteeseen monikkomuodolla.

Kielenhuoltokirjallisuudessa on markkinoitu yksikköä nyt puheena olevissa tapauksissa ikään kuin suomalaisempana, aitona muotona. Sitä on sanottu käytettävän ”usein” ja sitä on luonnehdittu ”luontevammaksi” ja tapauksittain ”ainoaksi suositeltavaksi”. Esimerkkiaineistoni osoittaa kuitenkin kiistattomasti, että ”oikeampi” numerus on monesti nykykielitajun mukaan monikko.

Yksikkö selittyy toisinkin

Kieliopillisesti näiden rakenteiden yksikköä voidaan perustella muullakin lailla kuin vetoamalla ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen kieliperinteeseen. Ilmaukset a–c voidaan palauttaa seuraavanlaisiin täydellisiin (vaikka kielenkäyttötapojemme kannalta kömpelömpiin) rakenteisiin:

aa) Suomen pääministeri ja Ruotsin pääministeri

bb) Kalevankadun ja Yrjönkadun kulmassa

cc) Toukokuun 1. päivänä ja toukokuun 2. päivänä.

Näissä ”täydellisissä” rakenteissa aa–cc tulee sanojen pääministeri, kadun ja päivänä tietysti olla yksikössä: puhutaan erikseen Suomen pääministeristä ja Ruotsin pääministeristä, Kalevankadusta ja Mikonkadusta, toukokuun 1. päivästä ja toukokuun 2. päivästä. Jos pääsanat olisivat nyt monikkomuotoisia, ajatukseksi tulisi se, että Suomella ja Ruotsilla olisi kummallakin useita pääministereitä, että puhuttaisiin useista Kalevankaduista ja useista Mikonkaduista jne.

Lauseita tyyppiä a—c, joissa attribuuttien samana pysyvä pääsana pääministeri, kadun ja päivänä on jätetty edellisestä rinnasteisesta ilmauksesta pois, sanotaan elliptisiksi. Mutta jos lauseet a–c ovat lauseista aa–cc ellipsin tietä syntyneitä, ei mitenkään odottaisi, että jälkimmäinen pääsana voisi edellisen pois heityttyä olla monikossa. Mutta niin vain usein on laita. Ja-sanan yhdistämät määritteet ”lasketaan yhteen”, jolloin ne rinnastuvat sellaisiin tyyppeihin, joissa monikkomuotoista pääsanaa edeltää yksi monikkomuotoinen attribuutti. Ilmaus

Suomen ja Ruotsin pääministerit

rinnastuu siis esimerkiksi ilmaukseen

Pohjoismaiden pääministerit.

Merkityksen täsmentää yhteinen tieto

Monikko on tällaisissa rinnastusrakenteissa siksi tavallinen, että ilmaukset

aaa) Suomen ja Ruotsin pääministerit

bbb) Kalevan- ja Mikonkatujen kulmassa

ccc) Toukokuun 1. ja 2. päivinä

eivät sisällä kielellisiä viitteitä siitä, onko mailla yksi vai useampi pääministeri, onko kyse yhdestä vai useammasta Kalevankadusta ja Mikonkadusta jne. Merkitysero on tasoittunut: sama ilmaisu edustaa kumpaakin merkitystä. Se, että yleensä kuitenkin ymmärrämme asiat oikein – tässä tapauksessa siten, että Suomella ja Ruotsilla on kummallakin kerrallaan yksi pääministeri eikä useita, että Kalevankadun ja Mikonkadun kulmassa toisiaan leikkaavat vain yksi Kalevankatu ja yksi Mikonkatu ja että kunakin vuonna toukokuun ensimmäisiä ja toisia päiviä on vain yksi kumpaakin – perustuu oikeastaan muuhun kuin ilmaustemme varsinaiseen kielelliseen merkitykseen. Se perustuu ennen muuta siihen, mitä tiedämme Suomen ja Ruotsin valtiojärjestyksestä, risteävistä kaduista ja kalenterista.

On selvää, että tietomme kielenulkoisesta maailmasta ohjaa ymmärtämystämme silloinkin, kun kielelliset rakenteet sallivat useampia kuin yhden tulkinnan. Tästä syystä kielen itsessään ei tarvitse olla tiukasti ”looginen”, niin että yhdellä ilmauksella olisi välttämättä vain yksi merkitys. Ihmisyhteisöjen luonnollista tietä kehittyneet kielet eivät yleensä olekaan tässä mielessä yksitulkintaisia. Kun otamme huomioon tietonme maailmasta, jossa elämme, olisi pelkkää viisastelua väittää, että ilmaukset aaa–ccc ovat epäselviä. Ihmiskieltä ei hallitse pelkkä kielioppi ja sen mukainen logiikka, vaan kielen käytössä ja viestien tulkinnassa tarvitaan aina myös ymmärrystä.

Kaikki sanat eivät ole monikkosanoja

Heti alkuun on tehtävä tarkennus. Yksikön ja monikon välillä ei tietenkään esiinny horjuntaa, jos substantiivista, jonka numerusta tarkastellaan, ei yleensäkään käytetä monikkomuotoja. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi runous, haluttomuus, grafiikka, liha, särky, teollisuus, tekniikka, mainonta, politiikka, kehitys, liikenne, vastuu, bisnes, koulutus, tuonti, temperamentti ym. Päämerkityksensä mukaisesti ne tarkoittavat asioita, jotka ovat jaollisia, eivät laskettavia, niin että ei ole järkevää puhua ”useasta” runoudesta tai haluttomuudesta, ”kolmesta” grafiikasta tai särystä jne. Näiden jaollisten sanojen yksikkömuodolla voi viitata tarvittaessa niin yhteen kuin moneenkin tarkoitteeseen. Tämäntapaisten sanojen sanoisiko looginen monikottomuus onkin riittävä syy siihen, että ne attribuuttirakenteiden pääsanana esiintyessään ovat yksikössä: niissä ei siis tarvitse nähdä minkäänlaista supisuomalaisen yksikköperinteen vaikutusta.

Kyseisenlaiset ”ei-monikkosanan” sisältävät rakenteet ovat lehtitekstissä varsin tavallisia, eivätkä ne näy tuottavan sen enempää kirjoittajille kuin lukijoillekaan ongelmia. Joitakin esimerkkejä erinäisistä genetiiviattribuutti- ja yhdyssanarakenteista:

Genetiiviattribuuttirakenteita:

Bo Carpelan: Marginalia. Runoilijan merkintöjä Kreikan ja Rooman runoutta lukiessa. HS 28.3.87.

Nuorta suomalaista taidetta edustavat mm. – – Tuula Lehtisen, Kirsi Neuvosen, Lauri Rankan ja Riitta Uusitalon grafiikka. HS 26.2.87.

Harri Kirvesniemen ja Jari Laukkasen hiihto oli alusta lähtien tahmeaa. HS 22.2.87.

SKDL huomauttaa, että yritykset käyttävät yhä enemmän rahaa urheilun ja kulttuurin sponsorointiin. HS 26.2.87.

Yhdyssanarakenteita:

Lento- ja rautatieliikenne eivät ole viikkokausiin toimineet normaalisti. HS 10.4.86.

Ohutseinäputkia käyttää erityisesti huonekalu-, auto- ja vapaa-ajanteollisuus. HS 24.2.87.

Huhtamäki liikkuu kypsähkössä karamelli- ja purukumibisneksessä. TE 2/87 s. 28.

Minulla on hyvä tapahtuma- ja eläytymismuisti. Anna 5/87 s. 40.

Jaottomat sanat

Monikkoon pyrkivät sen sijaan attribuuttirakenteiden pääsanat silloin kun ne ovat ns. jaottomia, laskettavia sanoja. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi juuri pääministeri, katu ja päivä. On luonnollista käyttää monikkomuotoja ja puhua moneen tarkoitteeseen viitattaessa monista pääministereistä, kaduista ja päivistä, toisin kuin monista ”runouksista”, ”teollisuuksista” jne. On myös luonnollista, että pääsanat attribuuttirakenteissamme pyrkivät monikkoon, koska on tarkoitus viitata moneen kielenulkoiseen tarkoitteeseen.

Jaan seuraavassa attribuuttirakenteet kolmeen eri ryhmään, genetiiviattribuutti-, yhdyssana- ja adjektiiviattribuuttirakenteisiin, koska näillä kullakin on omat erikoispiirteensä.

Genetiiviattribuuttirakenteet

On hyvin tavallista, että jaoton pääsana on monikossa, jos sen edellä on useita yksilöiviä genetiiviattribuutteja. Tällainen monikko on niin yleinen, että tuskin on mitään mahdollisuutta leimata yksikköä tavallisemmaksi numerukseksi:

Heikki Herlinin seinillä ovat hänen poikansa Pekka Herlinin ja hänen isänsä Harald Herlinin muotokuvat. HS 22.2.87.

Pernon ja Naviren telakat rakennettiin tankkereiden sarjatuotantoon. HS 24.2.87.

Myöhemmin tänä vuonna hän [kauppaneuvos E. P.] astelee myös Union-öljyn ja Finnoilin hallituksiin. TE 1/87 s. 89.

Neuvostoliittolaisista paikalla olivat öljyntorjuntatöiden johtaja sekä Gorunovin ja Jasnyin päälliköt. HS 26.2.87.

Ainakin Paloheinän ja Pukinmäen terveysasemat suljetaan juhannuksen jälkeen 4–5 viikoksi. HS 16.4.87.

Tavallisimpia genetiiviattribuuttirakenteita lehtikielessä ovatkin juuri edellä lueteltujen kaltaiset: pääsana on jaoton sana, ja sitä edeltävät erisnimen genetiivimuodot. Kielitajun mukaista on käyttää monikkoa juuri tällaisessa, selvästi useampaan kuin yhteen tarkoitteeseen viittaavassa rakenteessa: ellipsisääntö, joka tuottaisi pääsanan yksikköön, ei näissä tapauksissa ”pure”.


Seuraava luettelo valaiskoon sitä, minkä tyyppisiä attribuutteja ja minkä tyyppisiä monikollisia pääsanoja attribuuttirakenteissa nykyisin lehtikielessä esiintyy:

Pernajan, Porvoon mlk:n ja Sipoon kunnat / Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltiot / Helsingin ja Tukholman pörssit / Helsingin, Joensuun, Tampereen ja Turun yliopistot / Oulun ja Kainuun kesäyliopistot / Forumin ja Annankadun Askot / Jyväskylän ja Kuopion raastuvat / Chelsean ja Fulhamin stadionit / Gert Skytten ja Sigurd Steniuksen puistot / J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen leposijat / Matti Pellonpään ja Johnny Lee Michaelsin mittatilausmutsit / Ruotsin, Norjan ja Tanskan ympäristöministerit Birgitta Dahl, Sissel Rönnbäck ja Christen Christensen / Suomen ja Japanin hallitukset / Kokoomuksen ja Kepun eduskuntaryhmät / Meksikon, Taiwanin, Korean ja Hongkongin valuutat / Yhdysvaltain, Englannin, Saksan liittotasavallan ja Itävallan rikoslait / Avun, Avotakan, Makasiinin ja Meidän talon volyymit / Helinä Marjamaan 100 metrin ja Mona-Lisa Pursiaisen 200 metrin Suomen ennätykset / Satu Marttilan ja Juha Virkkusen radioäänet / Rooman ja Kaarle Suuren imperiumit.

Mahdollisia ovat attribuutteina myös muut kuin erisnimen genetiivimuodot. Seuraavissakin esimerkeissä attribuuttirakenteet viittaavat selvästi useampaan kuin yhteen kielenulkoiseen tarkoitteeseen, ja monikko on tällöin luonnollinen numerus:

Tamminiemen hallinta on juuri siirretty pois presidentin ja valtioneuvoston kanslioilta opetusministeriölle, joka puolestaan siirtää lähipäivinä hallinnan museovirastolle. HS 3.4.87.

Taidehistorian, suomen kielen ja sen lähisukukielien, kotimaisen kirjallisuuden, kansatieteen ja kansanrunouden laitokset säilyvät päärakennuksessa. HS 26.2.87.

Ampumahiihdon MM-kilpailut alkavat keskiviikkona naisten 10 ja nuorten 15 kilometrin matkoilla. HS 25.2.87.

Kokoomuksen tavoitelistan kärjessä olivat pääministerin lisäksi muun muassa kauppa- ja teollisuusministerin, sosiaali- ja toisen valtiovarainministerin salkut. HS 25.4.87.

Hänen [Harri Holkerin] panoksensa kammettaessa kokoomusta Urho Kekkosen taakse oli keskeinen ja hallituksen muodostajan ja pääministerin roolit kertovat, että suhteet ovat kunnossa myös presidentti Mauno Koivistoon. Suomen Kuvalehti 18/87 s. 8.

Näillä perusteilla KHO harkitsi oikeaksi purkaa kanslerin ja konsistorin päätökset ja palauttaa asian konsistorille uudelleen käsiteltäväksi. HS 9.4.87.

Muu lauseympäristö tukee monikkoa

Usein genetiiviattribuuttien pääsanan monikollisuus tuntuu välttämättömältä lauseyhteyden takia: jokin muu monikollinen lauseenjäsen ikään kuin pakottaa pääsanan monikkoon. Sanotaan esimerkiksi

Talvimaatalousnäyttelyn kunniavieraita olivat Norjan ja Suomen maatalousministerit. Etelä-Pohjanmaa 19.3.87

eikä

Talvimaatalousnäyttelyn kunniavieras oli Norjan ja Suomen maatalousministeri

koska jälkimmäinen lause ilmaisisi, että kunniavieraita oli vain yksi. Vastaavanlainen esimerkki on seuraava:

Raumalla Rauma-Repolan ja Hollmingin telakat, jotka sijaitsevat vieri vieressä, ovat perinteisesti tehneet toisilleen alihankintaa ja tasanneet työvaiheiden huippuja – –. TE 4/87 s. 8.

Tässä tapauksessa virkerakenne vaatii monikollista telakat-sanaa, koska sitä seuraa monikollinen jotka-sivulause. Olisi luonnotonta sanoa:

Raumalla Rauma-Repolan ja Hollmingin telakka, joka sijaitsee vieri vieressä, on – –.

Seuraavissa esimerkeissä pääsanojen monikollisuutta korostavat erilaiset adverbit kuten yhdessä, välissä, erillään, eroon, substantiivi liitos, yhdistämisestä puhuminen jne.:

Tässä puhuvat yhdessä Gerbnerin ja Michael Foucaultin äänet Postmanin lainatamineissa. HS 25.2.87.

[Lontoo] on Tokion ja New Yorkin aikavyöhykkeiden välissä. TE 3/87 s. 23.

Uusi puhemies Ilkka Suominen ilmoitti valintansa jälkeen pyrkivänsä pitämään puhemiehen ja puoluejohtajan roolit tiukasti erillään. HS 3.4.87.

Kalliovarastojen toiminta perustuu öljyn ja veden ominaispainojen eroon. HS 22.2.87.

Kirkkoneuvos Timo Rusama pitää epätavallisena opetusministeri Gustav Björkstrandin päätöstä palauttaa Helsingin Agricolan ja Johanneksen seurakuntien liitos kirkkohallitukseen ”mahdollista uutta käsittelyä varten” . HS 4.4.87.

[Neste Oy:n] ilma- ja meriliikenteen markkinointiyksiköt on yhdistetty Neste Bunkkeriksi – –. HS 26.2.87.

Monikko tuntuu oikealta numerukselta myös silloin, kun jaoton pääsana on lauseessa subjektina:

Sipoon, Porvoon mlk:n ja Pernajan kunnanjohtajat arvostelevat myös talvimerenkulun kehittämistä – –. HS 24.2.87.

Suomen ja Ruotsin pääministerit olivat yhtä mieltä, että yksi tärkeä osa rotusorron vastaisen politiikan harjoittamisessa on Etelä-Afrikan naapureiden, ns. SADOC-maiden tukeminen. HS 24.2.87.

RKP:n ja SKL:n ryhmät joutuvat etsimään uudet johtajat [eduskuntaryhmilleen]. HS 1.4.87.

Monikko tulee automaattisesti myös sellaisten rakenteiden pääsanaan, joita edeltää monikollinen adjektiiviattribuutti:

Hiljattain pidetyissä Helsingin ja Porvoon hiippakuntakokouksissa ehdotettiin pikareihin siirtymistä yleisen tartuntariskin vuoksi. HS 28.3.87.

Suomen puolueista vain sosiaalidemokraatit olivat tyytyväisiä Tarton rauhaan. Siinä Suomi luopui miehittämistään Repolan ja Porajärven pitäjistä Petsamoa vastaan. HS 26.2.87.

Lähde mukaan Reinin ja Moselin romanttisiin jokilaaksoihin. HS 23.4.87 (mainos).

Kielenhuoltokirjallisuudessa on ollut tapana tehdä myönnytyksiä monikon käytölle attribuuttirakenteissa. Sitä on sanottu voitavan käyttää selvyyssyistä. Edellä kuvatun kaltaisissa esimerkkivirkkeissä, joissa muu lauseympäristö selvästi tukee pääsanan monikkomuotoa, ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että kirjoittaja tekee valinnan ”epäselvemmän” yksikön ja ”selvemmän” monikon välillä; yksikkö on monesti täysin mahdoton numerus. Monikkomuodot eivät niissä ole mitään satunnaisia poikkeuksia vaan edustavat nykyisen suomen tavallisinta käytäntöä.

Jaolliset sanat tarvittaessa monikossa

Paine monikon suuntaan on attribuuttirakenteissa yleensäkin vahva. Monikkoon pyrkivät hakeutumaan jopa sellaiset sanat, joista monikkomuotoja ei juuri käytetä, esimerkiksi imu ja kemia:

Miksi meillä ei oteta todesta 750 miljoonan intialaisen kysyntävoimaa? Siksi, että Intia ei ole muotia. Idän jätti putoaa Lähi- ja Kaukoidän imujen väliin. TE 5/87 s. 56.

”Sitä minä pelkään, että joku käyttää lähtöäni Hankkijan lyömiseen. Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, etteivät minun ja Pertti Tuomalan kemiat olisi sopineet yhteen – –”, Harra sanoo ja katsoo silmiin. TE 3/87 s. 14.

Nämä esimerkit ovat tyyliltään hieman normaalista poikkeavia, mutta seuraavien esimerkkien monikkomuodot muotoilujen ja talouksia osoittavat, että asiatyylisessäkin esityksessä monikko on tyypillisestä ei-monikkosanasta mahdollinen (vaikkakaan ei kovin luonteva), jos halutaan viitata selvästi useampaan kuin yhteen tarkoitteeseen:

[Timo Sarpanevan] Näyttely antaa tilaisuuden vertailla Suomen ja Italian muotoilujen tilaa. Televisiouutiset 25.9.87.

Dollarin putoaminen ulkomaisilla valuuttamarkkinoilla on alkanut haitata muiden maiden, erityisesti Japanin ja Länsi-Saksan talouksia. HS 23.2.87.

Täysin luontevia ovat sen sijaan seuraavien esimerkkien monikkomuodot:

Nämä verotuksen ja työelämän uudistukset tullaan yhdistämään presidentinvaaleihin. Televisiouutiset 19.5.87.

Mörttisen ja Särkijärven valintoja pidetään varmoina, mutta Pesolan paikasta jouduttaneen äänestämään. HS 23.4.87.

Pettymyksiin [ravi]kilpailuissa on laskettava Ogorekin ja Grades Singingin esitykset. HS 23.3.87.

Jos virkkeissä käytettäisiin monikkomuotojen sijasta yksikkömuotoja verotuksen ja työelämän uudistus, Mörttisen ja Särkijärven valinta ja Ogorekin ja Grades Singingin esitys, rakenteilla ei viitattaisi kussakin kahteen erilliseen tapahtumaan kuten edellä, vaan yhteen yhteiseen uudistusprosessiin, yhteen valintaprosessiin ja yhteiseen esiintymiseen. Näin verbeistä johdettujen substantiivien kuten uudistus, valinta ja esitys yksikön ja monikon vaihteluun kytkeytyy toisinaan merkitysvivahteen ero, ja kirjoittaja voi valita numeruksen aina sen mukaan, kumman vivahteen hän haluaa tuoda esiin.

Yksikkö jaottoman sanan numeruksena harvinainen

Monikko on jaottomien sanojen ollessa genetiiviattribuuttirakenteiden pääsanana niin yleinen, että korva voi jo suorastaan vieroksua seuraavanlaisia ”suomalaisia” yksikkömuotoja:

Ovatko nyt päättäjien silmät sokeutuneet, kun he suunnittelevat hiihtokeskusta, joka täysin tärvelee ainutlaatuisen Espoon ja Helsingin kaupungin omistaman alueen? HS 23.2.87.

Ruotsalaisten ensiarviot näyttelystä ovat olleet kiittäviä. Voyage-nimen saanut katselmus jatkaa Trollhättanin ja Sundsvallin taidemuseoon. HS 26.2:87.

Vaihtokin [pörssissä] oli melko runsasta: erät olivat pieniä, enin osa meni Kansallispankin, Bensowin ja Baltic Bankersin meklarin salkkuihin. HS 28.2.87.

Näissä tapauksissahan attribuuttien jälkeinen substantiivi on jaoton, laskettava sana, sellainen, josta monikon käyttö on semanttisesti luonnollista. Yksiköllä on kyllä kolmannessa esimerkissä selvä tehtävä: rakenteella Kansallispankin, Bensowin ja Baltic Bankersin meklarin on haluttu ilmaista se, että kullakin yhtiöllä on vain yksi meklari: monikollinen meklareiden saattaisi viitata siihen, että meklareita on kullakin yhtiöllä useita. Yksikköäkin voi siis joskus joutua käyttämään selvyyssyistä. Tosin yksikönkin tulkinnassa tarvitaan taas tietoa ”maailmanjärjestyksestä”: rakenteella Kansallispankin, Bensowin ja Baltic Bankersin meklarin voitaisiin yhtä hyvin viitata puheena olevien yhtiöiden yhteiseen pörssimeklariin, mutta se tulkinta on epätodennäköisempi kuin tulkinta, jonka mukaan kullakin yhtiöllä on oma meklari.

Kaiken kaikkiaan yksikkö on pääsanan numeruksena nykyisessä lehtikielessä perin harvinainen tapauksissa, joissa attribuuttirakenteen pääsanaa edeltävät erisnimien genetiivimuodot ja pääsana on selvästi kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaava jaoton sana: 150:stä kevään 87 aikana lehtitekstistä poimimastani rakenteesta 139 oli monikollisia, yksiköllisiä vain 11. Näistä yksiköllisistä rakenteista on edellä lueteltu muutama. Yksiköllisistä rakenteista vielä 4 oli sellaisia, joiden rinnalle oli aineistooni osunut myös vastaavantyyppinen monikollisen pääsanan sisältävä rakenne:

suku ~ suvut

Fiskarsia hallitsevat Ehrnroothien ja von Julinien suvut. TE 1/87 s. 81.

Rosenlewin ja von Frenckellin suvun jäsenet saavat haltuunsa myös pikkuhiljaa kasvattelemansa Terrasilvanan. TE 5/87 s. 51.

hinta ~ hinnat

Yhtiöille tärkeimpien metallien hinnoista kuparin ja sinkin keskihinnat alenivat viidenneksen, nikkelin 36 ja koboltin 50 prosenttia. HS 25.2.87.

Sinkin ja lyijyn hinnat laskivat Lontoossa heti, kun [kaivos]lakko loppui Kanadassa. HS 2.6.87.

Kuka lypsää kuluttajaa maidon ja voin hinnassa?Anna 4/87 s. 80.

Öljyn ja dollarin hinnan viimetalvinen romahtaminen oli markkinašokki, joka vei pohjan monelta suomalaiseltakin yritysostolta. TE 2/ 87 s. 33.

murha ~ murhat

[Syytetty sanoi, että] hän ei ”saanut kunniaa” olla mukana amerikkalaisen sotilasasiamiehen Charles Robert Reyn ja israelilaisen diplomaatin Yacov Barsimentovin murhissa 1982 – –. HS 24.2.87.

Ettekö sanoneet, että voisitte nimetä jonkun, joka on syyllinen Boonen ja Guntherin murhaan [viittaa kahteen eri aikana tapahtuneeseen murhaan]? Rex Stout, Kadonnut ääni s. 182. 2. painos. Juva 1987. Suom. Eero Ahmavaara.

Yksikkö fraasiutunut

Rinnasteisten genetiiviattribuuttien monikollisia pääsanatapauksia on nykysuomalaisista teksteistä helppo poimia. Huoletta voi sanoa, että monikko on tällaisissa rakenteissa odotuksenmukainen, ”tuntomerkitön” muoto; yksikkö sen sijaan epätavallinen, ”tuntomerkkinen”. Seuraavat esimerkit osoittavat, että yksikkömuotoisilla pääsanoilla on nykysuomessa kuitenkin eräs linnake, fraasi-ilmaukset. Yksikön esiintyminen näissä viittaa siihen, että yksikkö on käymässä harvinaiseksi. Se tarjoutuu numerukseksi silloin, kun fraasi on muistissa valmiina:

Mutta nyt tuntuu kuin osa Evelle kuuluvasta kunniasta olisi kiillottanut minun ja Hessun kilpeä. Anna 3/87 s. 15.

Museoviraston edustaja valvoo, että saneeraukset toteutetaan talon suunnittelijoiden Engelin ja J. S. Sirenin hengessä. HS 26.2.87.

Muu kuin ja-konjunktio attribuutteja yhdistämässä

Tähän asti puheena olleissa attribuuttirakenteissa on kaikissa ollut attribuutteja yhdistämässä konjunktio ja. Attribuutteja voivat tietenkin yhdistää myös muut rinnastuskonjunktiot. Aineistoni osoittaa, että jopa perinteisesti ”erottelevana” pidetyn rinnastuskonjunktion kuten sekä – että tai niin – kuin sisältävissä rakenteissa vallitsee sama monikollistumistendenssi kuin ja-sanalla rinnastetuissa rakenteissa. Ellipsiä ei konjunktioiden ”erottelevuudesta” huolimatta useinkaan tapahdu, vaan jaottoman sanan ollessa pääsanana määritteet ”lasketaan yhteen” ja niitä seuraa monikollinen pääsana:

Itä-Uudellamaalla ovat kaupunginjohtajat nousseet vahvasti julkisuuteen. Sekä Loviisan että Porvoon kaupunginjohtajien edesottamukset ja tulevaisuuden tekemiset ovat saattaneet kaupunkilaiset uuden ajattelun eteen. Itäväylä 27.3.87.

Robert laati sekä Ednan että Alicen jälkisäädökset ja hoiti myös Alicen asuntokaupan hänen muuttaessaan tähän uuteen rivitaloon. Anna 5/87 s. 68.

Kun nyt lopultakin pohja ilmeisesti paistaa sekä Agatha Christien että Dorothy Sayersin jäämistöissä, on äkkiä muistettu, että – –. Arvosteleva kirjaluettelo 6/87 s. 103.

[Jari Puikkonen] hyppää sekä P 90 että P 70 metrin mäistä. HS 24.2.87.

Yhdyspankki julkisti maanantaina viime vuoden tuloksensa. Sekä konsernin että emopankin tulokset olivat ”tyydyttäviä”. HS 24.2.87.

Tietysti niin sosiaalidemokraattien kuin kokoomuksenkin puoluesihteerit joutuvat kulkemaan selittämässä hallituksen politiikkaa. HS 3.5.87.

Tätä asiaa [presidenttiehdokkaiden herättämiä mielikuvia] on tutkittu niin Helsingin kuin Jyväskylänkin yliopistoissa. TV l:n vaaliohjelma 22.1.88.

Edes konjunktion tai sisältävät attribuuttirakenteet eivät ole olleet turvassa monikollistumiselta:

Eikä omalaatuisuus edes vaadi ensimmäisen asteen luovuutta: kriitikon työssäkin on joukko elementtejä, jotka lähentävät sitä hullun profeetan tai narrin rooleihin. HS huhtikuu 87.

Tällaisia erosijankäyttötapauksia ei – yllättävää kyllä – ole nähdäkseni lainkaan tuotu esiin Setälän, Penttilän tai Siron lauseopeissa. Alho Alhoniemi, Sananjalka 17 s. 11—12. Turku 1975.

Yhdyssanarakenteet

Kun yhdyssanarakenteen (Kalevan- ja Yrjönkatu ~ kadut) perusosana on jaoton sana, perusosan numeruksena vaihtelee nykykielessä yksikkö ja monikko. Monikko on näissäkin rakenteissa tavallinen, mutta ei aivan yhtä yleinen kuin genetiiviattribuuttirakenteiden yhteydessä. On myös huomattava, että lehtitekstissä kaikkein tavallisimpia ovat seuraavantyyppiset yhdyssanarakenteet, joissa perusosana on jaollinen, abstraktiin käsitteeseen viittaava sana; näiden yhteydessähän numerus on yleensä yksikkö, kuten edellä oli jo puhetta:

metsä- ja metalliteollisuus / korkeakoulu- ja tiedepolitiikka / komitea-, valiokunta- ja hallintotyöskentely / lehti- ja televisiomainonta / tuonti- ja tukkukauppa / maa- ja metsätalous / ilma- ja meriliikenne / omistus- ja määräysvalta / pankki- ja vakuutusmaailma / työnantaja- ja työntekijäpuoli / öljy- ja kaasubisnes / tutkimus- ja kokemustieto / kori-, vesi- ja käsipalloilu / voima- ja painonnosto / perus- ja täydennyskoulutus / maa- ja metsätalouskäyttö / kone- ja laitetuonti / loma- ja kuntoutustoiminta / keittiö- ja varastotyö.

Se, että jaottoman sanan ollessa perusosana yksikköä esiintyy enemmän kuin genetiiviattribuuttirakenteiden yhteydessä, saattaa johtua itse yhdyssanarakenteen hahmosta: ellipsisäännön toteutumista – ja pääsanan yksiköllisyyttä – saattaa vahvistaa se, että ellipsistä on tekstissä jäänyt jäljelle selvä merkki, yhdysmerkki. Lisäksi yhdyssanojen määriteosat ovat toisinaan paitsi muodoltaan myös merkitykseltään selvästi täydennystä vaativia (etu- ja takapää, mies- ja naistyöntekijä). Ellipsi on näissä tapauksissa siksi ilmeinen, että perusosan yksikkö on luonnollinen.

Milloin monikko tavallinen?

On kuitenkin varsin tavallista, että yhdyssanarakenteen jaoton perusosa on monikossa sellaisissa tapauksissa, joissa määriteosat ovat erisnimiä. Tällöin määriteosat ovat syntaktiselta funktioltaan adjektiiviattribuutteja: ilmauksen Matisse- ja Chagall-näyttelyt merkitys on siis ’Matissen töitä esittelevä näyttely ja Chagallin töitä esittelevä näyttely’ jne.:

Nyt kulttuuriturismi suuntautuu Suomesta poispäin. Tukholman Matisse- ja Chagall-näyttelyissä kävi noin 40 000 suomalaista. HS 17.4.87.

Bulgakov- ja Pasternak-museoilla on jo vaikutusvaltaiset puolestapuhujansa: ehkä Ahmatova, Mandelstam, Babel, Pilnjak ja monet muut ovat hekin joskus vuorossa. HS 18.4.87.

KWH-konserni koostuu Keppo- ja Wiik & Höglund -yhtiöistä. TE 15/87 s. 18.

Passion mestarina pidetään juuri J. S. Bachia, jonka viidestä passiosta ovat täydellisinä säilyneet Matteus- ja Johannes-passiot. Uusimaa 13.4.87.

Mies ja ääni- ja markka ja ääni -periaatteet toimivat nykyisin rinnakkain, enemmän tai vähemmän sopusoinnussa. TE 3/87 s. 7.

Lauantaitarjoukset: Kulta- ja Special-Katriina-kahvit 16,90. Uusimaa 1.5.87 (ilmoitus).

Ranualle siirtyvät Pihlaja-, Vihreä kuula- ja Finlandia-marmeladien valmistus. TE 25/87 s. 12.

Tarvittaessa jopa ainesanat hakeutuvat monikkoon, kuten kahdesta viimeisestä esimerkistä ilmenee.

Monikkoa käytetään kuitenkin muunkinlaisissa rakenteissa kuin vain erisnimiaineksen sisältävässä. Seuraavissa esimerkeissä perusosana on jaoton sana; monikkoa on käytetty, koska on haluttu viitata selvästi kahteen eri tarkoitteeseen:

Neule [puserossa] on melko kireää etu- ja takakappaleissa, hihassa löyhempää. Anna 2/ 87 s. 93.

Nurmon kunnan kulttuuri- ja liikuntalautakunnat sekä Nurmoo-seura ovat yhdessä painattaneet kesätapahtumaesitteen – –. EteläPohjanmaa 11.5.87.

Heidin mielestä tytön oikea kasvuympäristö on kuitenkin Suomi, ja siksi hän toi kesällä vauvan tänne. Aviomies seuraa perässä, kunhan saa työ- ja oleskeluluvat. Anna 1/87 s. 52.

MIT perustelee markkinaraha- ja velkakirjaoperaatioitaan pitkän aikavälin turvallisuudella. TE 4/87 s. 49.

Terveydenhuoltoalan lakosta on kulunut jo yli kaksi vuotta. Lääkäri- ja opettajalakoistakin yli vuosi. HS 20.7.85.

Jaottomana esiintyy tarvittaessa myös abstrakti sana näkökulma, jos on haluttu korostaa useamman näkökulman eroa:

Elämännälkä, uskallus, rakkaus ja syyllisyydentuntojen unohtaminen ovat voimia, jotka saavat teoksen naiset etsimään paikkaansa maailmassa, jossa mies- ja naisnäkökulmien ero on valtava. HS 26.2.87.

Jaoton pääsana yksikössä

Jaoton pääsana on yhdyssanarakenteissa yksikössä useammin kuin genetiiviattribuuttirakenteissa. Seuraavissa esimerkeissä pääsanan yksikkömuotoisuus ja pääsanaa seuraavan predikaattiverbin monikkomuotoisuus ei tunnu mitenkään häiritsevältä. Genetiiviattribuuttirakenteissa tällaista epäsuhtaa ei tapaa:

Myynti- ja käyttökateprosentti pyrkivät tiiviissä muodossa ilmaisemaan yrityksen kehityksen. TE 1/87 s. 69.

Toimeentulo- ja työttömyystuki ovat muodostuneet niin kalliiksi vaihtoehdoiksi, että uskon kansalaispalkkasysteemiin siirryttävän viidentoista vuoden sisällä. Anna 3/87 s. 43.

Vain yksikkömuotoisena on aineistooni osunut myös seuraava yhdyssanailmaus, jolla viitataan kahteen lähes erisnimen luonteiseen tarkoitteeseen:

M. H. osallistui talvi- ja jatkosotaan joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. HS 24.2.87.

Seuraavantyyppiset ilmaukset, joissa alkuosana on kirjainmerkki, muistuttavat aiemmin puheena olleita erisnimialkuisia rakenteita. Kuitenkin niissä yksikkö tuntuu täysin luontevalta numerukselta:

– – uuden teknologian myötä ihmiset jakautuvat A- ja B-luokan kansalaisiin: toiset pärjäävät ja toisia ei tarvita ollenkaan. Anna 3/87 s. 42.

K- ja T-ryhmän nimikkovaipoilla on neljännes markkinoista. TE 18/86 s. 15.

Perusosan numerus vaihtelee

Aineistossani on myös yhdyssanarakenteita, joissa sama yhdyssanan perusosa on eri lauseissa vuoroin yksikössä, vuoroin monikossa. Samanlaista vaihteluahan esiintyi myös genetiiviattribuuttirakenteiden pääsanoissa:

osasto ~ osastot

Olimme jo pitkään olleet tyytymättömiä Ekmanin [paperitehtaan] tapaan hoitaa massa- ja paperiosastoja – – [tekstissä viitataan kahteen osastoon]. TE 2/87 s. 49.

Vuodesta 1960 Litma toimi paperi- ja puuhiomakoneosaston suunnittelukonttorin johtajana sekä myöhemmin mainittujen osastojen johtajana. HS 22.2.87.

valiokunta ~ valiokunnat

Perustuslaki-, ulkoasiain- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnissa voimasuhteet muuttuivat numeroiksi 11–6 ei-sosialististen ryhmien hyväksi – –. HS 10.4.87.

Deva saanee edustajat sosiaali-, liikenne-, puolustus- ja toiseen lakivaliokuntaan. HS 4.4.87.

(maa)ottelu ~ (maa)ottelut

Tieto kertoo, että Länsi-Saksalle olisi palautettu pisteet sen voittamista Suomi- ja Kanada-otteluista. Kymmenen Uutiset 26.4.87.

Se [Jääkiekosta päättävä direktoraatti] pysyy kannassaan Sikoran pelikelvottomuudesta ja tuomitsee äänestyksellä uudestaan Länsi-Saksan tappiot Suomi- ja Kanada-otteluista. HS 28.4.87.

Helsingin Ruotsi- ja Lahden DDR-maaottelussa katsojaluvut eivät nousseet edes puoleen ennakkoon odotetusta määrästä. HS 25.2.87.

Paikannimet

Oma erikoisryhmänsä yhdyssanarakenteiden joukossa ovat ne, jotka koostuvat useasta yhdysperäisestä paikannimestä (siis tyyppiä Yrjön- ja Kalevankadun ~ katujen). Yhdyssanojen perusosana on tällöin jaoton, laskettava sana, esimerkiksi katu, tie, joki ja järvi. Kielenhuollon suositusten mukaan on perusosan numeruksena yksikkö ollut ”luontevin”. Lehtikielessä vaihtelua esiintyy kuitenkin runsaasti. Syy monikon verraten yleiseen käyttöön saattaa piillä erisnimien erityisluonteessa: erisnimet, vahvemmin kuin mitkään muut substantiivit, viittaavat yksiselitteisesti identifioiden tarkoitteisiinsa. Kun tarkoitteita kielenulkoisessa maailmassa on selvästi useampia kuin yksi, monikon käyttö on perusteltua. Monikkoa esiintyy sekä nominatiivi- että genetiivialkuisten rakenteiden pääsanoissa:

He [babylonialaiset ja assyrialaiset] loivat jo vuonna 3000 ennen Kristusta Kaksoisvirran maahan, Eufrat- ja Tigrisjokien tienoille maailman ensimmäisen korkeakulttuurin. HS 16.6.86.

Lappa- ja Evijärville uusi säännöstelysuunnitelma. HS 5.12.85 (otsikko).

Sitten [Vantaan] kartalla onkin sinistä vain Kuusi- ja Bisajärvinä, joille istuisi paremmin nimi lampi samoin kuin parille läntiselle lätäkölle. HS 30.12.87.

– – pankki on sijainnut Helsingin Aleksanterin- ja Mikonkatujen kulmassa vuodesta 1926. HS 29.3.86.

Kiinteistölautakunta on – – vuokrannut palan puistoa Westendin- ja Haukilahdenteiden risteyksestä kahden tenniskentän pohjaksi. HS 24.5.87.

Loviisan- ja Taasianjokia jouduttiin viikonvaihteessa räjäyttämään auki – –. Uusimaa 17.4.84.

– – Pasilanväylä tarvitaan yhdistämään Turun- ja Lahdenväylät toisiinsa. HS 30.6.86.

Luontevimmalta monikko tuntuu viimeisessä esimerkissä: onhan siinä puhe kahden väylän yhdistämisestä.

Monikko ei ole kuitenkaan yksinomainen, myös yksikköä esiintyy:

Liisan- ja Snellmaninkadun risteykseen liikennevalot. HS 5.5.87 (otsikko).

Etelä-Pohjanmaan kuulu lakeus Lapuan- ja Kyrönjoen varrella on ihmisen ja joen yhteistyön voimannäyte. Tiede 2000 3/87 s. 54.

Säännöllisesti yksikössä ovat seuraavantyyppiset yhdyssanarakenteet:

Lisäksi Suomen Parketti pyrkii viemään parkettia Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. TE 3/87 s. 18.

Maaennuste: Etelä- ja Keski-Suomessa: yöllä etelän ja lännen välistä tuulta, pilvistä ja lumisadetta. HS 26.2.87.

Jos maakuljetuksiin siirrytään, Keski- ja Ylä-Lapin metsänomistajat kärsivät. HS 22.2.87.

Näissä erisnimiperusosaa edeltävät määriteosat ovat siis tyyppiä pohjois-, etelä-, itä-, länsi-, keski-, ylä- jne. Nämä rakenteet ovat selvästi elliptisiä, ja niiden perusosana on erisnimi, joka ei esiinny monikollisena muissakaan yhteyksissä.

Tavallista näyttää kuitenkin paikannimirakenteissa olevan sekin, että yhteinen perusosa toistetaan. Tällöin numerusongelma luonnollisesti poistuu. Maantieteelliset nimet ovat aineistossani ainoa ryhmä, jossa myös täyteläiset, perusosan toistavat rakenteet ovat tavallisia. Tapa on ehkä paikannimissä lukijan kannalta silmää miellyttävin; näin nimet myös säilyttävät oman itsenäisen hahmonsa:

Vesi on vahingoittanut yliopistoa Fabianinkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. HS 26.2.87.

Pahiten lammikkoja syntyi Mäntsäläntielle ja Loviisantielle. Uusimaa 3.4.84.

Näiden tilauslentopohjaisten, lähinnä Välimerelle ja Mustallemerelle suuntautuvien lomien lisäksi – –. HS 31.3.84.

1800- ja 1900-luku ~ luvut

1800- ja 1900-1uku ~ luvut -tyyppisissä ilmauksissa on perusosan numeruksena kielenhuollon suositusten mukaan voinut olla yksikkö tai monikko. Monikkomuoto on kuitenkin mainittu ohjeissa yleensä toissijaisena vaihtoehtona, sulkeissa yksikkömuotoisen jälkeen. Käytännössä kielentarkistajat myös lienevät korjanneet monikon ”oikeammaksi” yksiköksi. Omassa kevään 87 aikana keräämässäni aineistossa tällaisten ilmausten numerus jakautuu siten, että monikkomuotoisia pääsanoja on 13 ja yksikkömuotoisia 5. Molempia numeruksia esiintyy samantyyppisissä lauseasemissa, kuten seuraavista esimerkeistä ilmenee:

Klubin historiaan liittyy monia vaiheita: alkuaikojen viattomien lehtimajojen jälkeen seurasi 60- ja 70-luvun seksuaalinen vapaus – –. Anna 3/87 s. 62.

Nyt ei diversifioida 1960- ja 1970-lukujen malliin, vaan keskitytään perusbisneksiin. TE 2/87 s. 27.

Hallin lihakauppiaitten kulta-aikaa elettiin 60-ja 70-luvun vaihteessa, jolloin lihan hinta oli Suomessa huomattavasti halvempi kuin Ruotsissa. HS 28.3.87.

70- ja 80-lukujen vaihteen ongelma, ammattitaitoisen työvoiman puute, on korjaantunut. TE 3/87 s. 26.

Suomalaiset jumalanpalvelussaarnat ja puoluekokouspuheet näyttävät aiheuttavan kuulijoissa ensi sijassa muutosvihamielisiä asenteita ja käyttäytymistä 1970- ja 1980-luvulla. HS 18.4.87.

Laurio oli 1960- ja 70-luvuilla Jyväskylän huoneteatterin kantavia voimia. HS 24.2.87.

Kielenhuollon ei tulisi näissä tapauksissa asettaa kumpaakaan muotoa ensisijaiseksi: molemmat ovat yhtä oikein. – Numerusten vaihtelulla saadaan sitä paitsi aikaan pieni vivahde-erokin. Yksikköä käytettäessä syntyy mielikuva ajanjaksosta, joka alkaa ensiksi mainitun luvun alusta ja päättyy toisen lopussa; monikkoa käytettäessä korostuu kummankin luvun itsenäinen asema.

Adjektiiviattribuuttirakenteet

Jos perusosa yhdyssanarakenteissa onkin verraten yleisesti monikossa, niin sellaisissa rinnasteisten adjektiiviattribuuttien ja niiden yhteisen pääsanan muodostamissa rakenteissa, jotka eivät ole tiivistyneet yhdyssanoiksi, pääsanan monikollisuus on hyvin harvinaista. Syynä on se, että adjektiiviattribuutti ja sen pääsana ovat normaalisti samassa sijassa ja luvussa, ts. ne kongruoivat keskenään. Jos adjektiiviattribuutit eivät ole monikossa, niin monikossa ei voi olla niiden yhteinen pääsanakaan. Sanotaan siis esimerkiksi

Uudelle ja vanhalle hallitukselle torstaina pitämissään puheissa Koivisto perusteli laajasti toimiaan hallituksen muodostamisessa. HS 1.5.87.

– – kaksia palkkaneuvotteluja perustellaan sillä, että on entistä vaikeampaa löytää yhteinen linja julkiselle ja yksityiselle sektorille. HS 25.2.87.

Tällaiset rakenteet eivät aiheuta kirjoittajille ongelmia. Painetta monikon suuntaan ei ole, vaikka tekstissä on vihjeitä siitä, että puhutaan useammasta kuin yhdestä tarkoitteesta:

[Ravintolan] Keittiön linja sijoittuu klassisen ja uuden ranskalaisen keittotaidon välimaille. Anna 3/87 s. 50.

Suomeen avioliiton kautta siirtyneellä bakulaispianistilla Aleksandr Bagdasarovilla on tuskin syytä olla huolissaan suomalaisen ja neuvostoliittolaisen temperamentin erilaisuudesta. HS 23.2.87.

Adjektiiviattribuutin ja sen pääsanan numeruksen samuus näyttää kielitajussa olevan vahva sääntö: sekamuodostelmia tyyppiä ”uudelle ja vanhalle hallituksille” ; jollaisista kielenhuoltajat ovat joskus katsoneet aiheelliseksi varoittaa, ei aineistooni ole osunut yhtään.

Määritteet numeroilmauksia

On kuitenkin yksi ryhmä, jossa adjektiiviattribuuttien ja niitä seuraavan pääsanan numeruskongruenssi on murtunut siten, että attribuutit ovat yksikössä mutta pääsana monikossa. Tämä ryhmä on sellainen, jossa attribuuttirakenteen jaotonta pääsanaa edeltää kaksi tai useampia numeroin merkittyjä järjestyslukuja. Harvinaisia eivät lehtikielessä ole seuraavanlaiset rakenteet, joissa siis yksikön sijasta esiintyy virheellisesti monikko:

Jos olet syntynyt joulukuun 25. ja tammikuun 4. päivien välisenä aikana, elät psyykkisen muutoksen aikaa ja se voi johtaa ulkoisiinkin muutoksiin. Anna 1/87 s. 9.

Kunnallisvaalit pidetään lokakuun 21. ja 22. päivinä. Uusimaa 8.5.84.

Porvoon kaupungin 2. ja 5. kaupunginosien kortteleiden 65, 116, 126–130, 146–151 ja 701 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutos. Uusimaa 19.6.87.

Ilmaukset on nähtävästi tarkoitettu luettavaksi näin: ”Joulukuun kahdennenkymmenennenviidennen ja tammikuun neljännen päivänpäivänä” välisenä aikana”, ”Kunnallisvaalit pidetään lokakuun kahdentenakymmenentenäyhdentenä ja kahdentenakymmenentenäkahdentena päivänä, vaikka kirjoitusasu näyttäisi vaativan luonnotonta lukutapaa ”Joulukuun kahdensienkymmenensienviidensien ja tammikuun neljänsien päivien välisenä aikana”, ”Lokakuun kahdensinakymmenenensinäyhdensinä ja kahdensinakymmenensinäkahdensina päivinä”. – Syynä tällaisiin kömmähdyksiin voi olla suomen järjestyslukujen monimutkainen taivutus, joka hämärtää lauserakenteen. Numeroin merkittyjä järjestyslukuja ei tunnisteta adjektiiviattribuuteiksi, joiden tulisi noudattaa pääsanansa numerusta, vaan numeroiden tulkitaan niin selvästi viittaavan useaan eri tarkoitteeseen, että pääsanan monikko tuntuu oikealta. – Erehdyksiä ei sen sijaan näy sattuvan sellaisissa rakenteissa, joissa pääsanaa edeltävät kirjaimin kirjoitetut järjestysluvut; ne tajutaan itsestään selvästi pääsanansa kanssa kongruoiviksi adjektiiviattribuuteiksi:

Toisesta, kolmannesta ja neljännestä tilasta pelataan [koripalloilun] runkosarjan päätöskierroksella tosissaan. HS 23.2.87.

Sekin [maitoallergia] yleensä helpottuu toisen ja kolmannen ikävuoden aikana. Anna 2/87 s. 19.

Numerusta osataan tietysti käyttää oikeinkin:

Libanonin armeijan muslimiosastot, 6. ja 12. prikaati, ottivat haltuunsa mm. pyssymiesten asemia Beirutia jakavalla ns. vihreällä linjalla. HS 26.2.87.

Erikoinen vuotias

Poikkeuksellisia ovat numerukseltaan myös sellaiset attribuuttirakenteet, joissa pääsanaa edeltävät vuotias-loppuiset attribuutit tai joissa sanaa vuotias on käytetty ilman varsinaista pääsanaa. Ilmaukset ovat siis tyyppiä 6- ja 4-vuotiaat tytöt. Tällaisen ilmauksen taustalle voi ajatella ilmauksen 6-vuotias tyttö ja 4-vuotias tyttö, josta sitten ensimmäisen numeroilmauksen jälkeiset sanat vuotias ja tyttö on jätetty pois. Tuloksena ei kuitenkaan ole elliptinen ilmaus 6- ja 4-vuotias tyttö vaan sekä attribuutit että niiden jälkeinen pääsana muuttuvat molemmat monikollisiksi. Näin syntyneellä ilmauksella

6- ja 4-vuotiaat tytöt

on teoriassa kaksi merkitystä:

1) ’6-vuotias tyttö ja 4-vuotias tyttö’ ja

2) ’6-vuotiaat tytöt ja 4-vuotiaat tytöt’.

Seuraavat esimerkit osoittavat kuitenkin, että tämäntyyppiset ilmaukset eivät tekstiyhteydessä ole kaksitulkintaisia. Tavallisesti niillä viitataan kulloinkin niin moneen yksilöön kuin edessä on määritteitä, ei tarkoitejoukkoihin:

Mukaan [maalle] lähtee tietysti koko perhe, tekstiiliopettajavaimo Sinikka ja 8- ja 6-vuotiaat isotveljet Janne ja Ville. Ilta-Sanomat 14.5.87.

Etsimme kotiimme Espoon Mankkaalle tupakoimatonta reipasta hoitajaa 6- ja 4-vuotiaille tytöille, mieluiten 22.7.87 alkaen. HS 31.5.87.

Poliisi on pidättänyt tekoon epäiltynä 26- ja 36-vuotiaat miehet sekä 38-vuotiaan naisen. Ilta-Sanomat 29.4.87.

Hämeenlinnan raastuvanoikeus passitti keskiviikkona syytetyt 18- ja 19-vuotiaat nuorukaiset mielentilatutkimukseen. HS 17.8.87.

[Vauvan] Leikittäjinä ovat usein velipuolet: äidin puolelta 17- ja 13-vuotiaat, isän puolelta kahdeksanvuotias. Anna 1/87 s. 53.

Hulkkojen lapset ovat tällä hetkellä 14-, 10-, 8- ja 4-vuotiaat. Anna 2/87 s. 7.

Kahden lapsen äitinä, 11- ja 14-vuotiaiden, hän kertoo käyneensä läpi tavallisimmat lastenhoito-ongelmat. Kotiliesi 10/87 s. 16.

Myös kirjaimin kirjoitetut lukusana-attribuutit voivat olla monikossa, kuten seuraava esimerkki osoittaa:

Yhdeksän- ja kolmivuotiaat pojat kiipeilevät huoneessa nurkkaan rakennetuilla telineillä [viittaa perheen kahteen poikaan]. HS Kuukausiliite 21, marraskuu 2/87, s. 26.

Muodollisesta kaksitulkintaisuudestaan huolimatta edellä olevat ilmaukset ovat siis asiayhteydessään yksitulkintaisia. On itsestään selvää esimerkiksi, että yhdessä perheessä on kaksi tyttöä, 6-vuotias ja 4-vuotias, joille haetaan hoitajaa; todennäköistä ei ole, että perheessä olisi kummankin ikäisiä tyttöjä useita. – Tulkintaa ei siis tässäkään tapauksessa tehdä pelkästään kielellisen ilmauksen ja sen numeruksen perusteella, tulkinnassa auttaa tieto ”maailmanjärjestyksestä”.

Aineistossani on yksi ainoa yksikkömuotoisen vuotias-sanan sisältävä rakenne:

Testiryhmämme, joka koostui 6-, 7- ja 11-vuotiaasta mäenlaskijasta, valitsi kaupungin parhaaksi mäeksi Paloheinän huipun. HS 6.3.84.

Yksikkö ei tunnu kovin luontevalta. Toisaalta monikkomuotoa 6-, 7- ja 11-vuotiaista mäenlaskijoista käytettäessä ei olisi itsestään selvää, että laskijoita on kolme. Kun ilmauksen merkitystä ei voi tulkita muun lauseyhteyden tai yleisen tiedon perusteella, ryhmätulkintakin on mahdollinen: monikolla voitaisiin viitata useisiin mainitun ikäisiin mäenlaskijoihin.

Lisää poikkeuksellisia monikkomuotoja

Samantyyppisestä poikkeuksellisesta numerusten käytöstä on kysymys seuraavissa esimerkkivirkkeissä:

Englannin-, ranskan-, saksan-, venäjän- ja espanjankielisistä kirjallisuuksista olemme ruotsalaisten tavoin erittäin kiinnostuneita. Jopa eestinkielisestä, koska tämä kieli on sukulaisuudestaan huolimatta riittävän kaukana suomen kielestä. Suomen Kuvalehti 19/86 s. 85.

Yllättäen Postipankki on oivaltanut ensimmäisenä pankkina yhdistää saumatta kotimaiset ja ulkomaiset rahamarkkinatoimet; kuin 100-vuotisjuhlan kunniaksi. TE 4/87 s. 34.

Postipankin oivallus rakentaa entistä tiiviimpi sidos koti- ja ulkomaisten rahaliikkeiden välille antaa tukea sille monien rahoitusjohtajien käsitykselle, että – –. TE 4/87 s. 34.

Erikoista esimerkeissä on ensinnä se, että pääsanat ovat hakeutuneet monikkoon. Monikkomuodot jaollisista sanoista kirjallisuus, toimi ’toimiala hallintokokonaisuutena’ ja rahaliike ’raha-asiat liiketoimintana’ ovat varmasti harvinaisia muissakin yhteyksissä. Toiseksi, monikkomuodot eivät – enempää kuin yllä vuotias-loppuiset rakenteetkaan – viittaa useisiin tarkoiteryhmiin, vaikka niiden muotonsa perusteella niin ”kuuluisi” tehdäkin. Jos ensimmäisen esimerkin rakenne muutettaisiin yksikkömuotoiseksi (englannin-, saksan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisestä kirjallisuudesta), korostuisi kirjallisuus kokonaisilmiönä, monikkomuotoinen pääsana monikollisine attribuutteineen taas korostaa kunkinkielisen kirjallisuuden omaa erillistä luonnetta. Silti ei voi väittää, että monikkomuotoisilla ilmauksilla viitattaisiin useisiin englanninkielisiin, useisiin ranskankielisiin jne. kirjallisuuksiin. Kahdessa jälkimmäisessä monikko tuntuu luontevalta luultavasti siksi, että lauseissa on muita monikollisuuden ilmaisimia, nimittäin sanat yhdistää ja välille.

Esimerkkien tapaiset rakenteet ovat kielessä perin harvinaisia, mutta oirearvo niillä kuitenkin on. Ne vahvistavat sitä oletusta, josta edellä on ollut puhetta: nykykielitajussa on vahvana olemassa tarve viitata moneen tarkoitteeseen monikolla. Väärinkäsityksiä ei näissä tapauksissa liene, vaikka pääsanat monikollistuessaan monikollistuttavat myös attribuuttinsa. Osaamme tulkita rakenteet oikein yhteisen tietämyksemme perusteella. – Mielenkiintoista on panna merkille, että tarkoitteeltaan häilyvärajaiset abstraktisanat kirjallisuus, toimi ja rahaliike eivät tilapäisesti monikollisina esiintyessään aiheuta näissä lauseissa merkityksenmuutosta. Konkreettisempiin tarkoitteisiin viittaavissa ilmauksissa monikko sen sijaan muuttaisi ilmauksen merkityksen: uusi ja vanha hallitus on selvästi eri asia kuin uudet ja vanhat hallitukset.

Ohjeet

Genetiiviattribuuttirakenteet

Genetiiviattribuuttirakenteissa pääsana on nykykielessä lähes poikkeuksetta monikossa, jos rakenteen pääsana on jaoton, selvästi kahteen tai useampaan tarkoitteeseen (olioon, asiaan, tapahtumaan tms.) viittaava sana. Tavallisimpia lehtikielen genetiiviattribuuttirakenteita ovat rakenteet, joissa pääsanaa edeltävät erisnimien genetiivimuodot: Suomen ja Ruotsin pääministerit tapasivat toisensa. Myös muunlaiset attribuutit tulevat kysymykseen: Kokoomuksen tavoitelistan kärjessä olivat pääministerin ja toisen valtiovarainministerin salkut.

Usein monikon valintaa tukevat lauseyhteydessä muut monikkomuotoiset lauseenjäsenet: Maatalousnäyttelyn kunniavieraita olivat Norjan ja Suomen maatalousministerit; Suomi luopui miehittämistään Repolan ja Porajärven pitäjistä.

Jaottoman pääsanan numeruksessa voi esiintyä vaihteluakin, mutta yksikkö on selvästi jäämässä pois käytöstä: Kuparin ja sinkin keskihinnat alenivat viidenneksen ~ Öljyn ja dollarin hinnan viimetalvinen romahtaminen oli markkinašokki.

Joskus yksikön ja monikon vaihtelulla saadaan aikaan merkitysero. Lause Hallitus käsittelee verotuksen ja työelämän uudistuksia viittaa siihen, että kumpaakin uudistusta katsotaan erillisenä kokonaisuutena. Lauseen Hallitus käsittelee verotuksen ja työelämän uudistusta voi tulkita viittaavan erittelemättömään tapahtumaan.

Yhdyssanarakenteet

Yhdyssanarakenteissa monikko on tavallinen, kun jaotonta yhdyssanaperusosaa edeltävät määriteosat ovat erisnimiä: Bachin viidestä passiosta ovat täydellisinä säilyneet Matteus- ja Johannes-passiot. Monikkoa käytetään myös muulloin, kun halutaan viitata selvästi useampaan kuin yhteen tarkoitteeseen: Lääkäri- ja opettajalakoista on kulunut jo kaksi vuotta.

Jaottomat perusosat voivat olla myös yksikössä: N. N. osallistui talvi- ja jatkosotaan komppanianpäällikkönä. Yksikölliset pääsanat ovat tavallisempia yhdyssanarakenteissa kuin genetiiviattribuuttirakenteissa.

Paikannimissä perusosan numeruksena vaihtelevat yksikkö ja monikko: Liisan- ja Snellmaninkadun risteykseen liikennevalot ~ Pankki on sijainnut Aleksanterin- ja Mikonkatujen kulmassa vuodesta 1926. Tavallista on myös, että paikannimirakenteissa yhteinen pääsana toistetaan: Pahiten lammikkoja syntyi Mäntsäläntielle ja Loviisantielle. Vain yksikkömuotoja käytetään rakenteissa, joissa perusosana on ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaava sana: Yritys vie parkettia Pohjois- ja Keski-Eurooppaan.

Sanaan luku päättyvissä ilmauksissa ovat pääsanan numeruksena mahdollisia sekä yksikkö että monikko: Hallin lihakauppiaitten kulta-aikaa elettiin 60- ja 70-luvun vaihteessa ~ 70- ja 80-lukujen vaihteen ongelma oli ammattitaitoisen työvoiman puute.

Adjektiiviattribuuttirakenteet

Adjektiiviattribuuttirakenteissa ovat pääsanat yleensä yksikössä, vaikka niillä viitataankin useaan eri tarkoitteeseen: Presidentti piti puheen uudelle ja vanhalle hallitukselle. Rakenteissa noudatetaan adjektiiviattribuutin ja sen pääsanan yleistä kongruenssisääntöä: ne ovat samassa luvussa.

Horjuvuutta esiintyy numeroilmauksissa: Kunnallisvaalit pidetään lokakuun 21. ja 22. päivinä. Tällaiset muodot ovat virheellisiä; ne edellyttäisivät lukutapaa ”kahdensinakymmenensinäensimmäisinä ja kahdensinakymmenensinätoisina päivinä”. Oikein on sanoa: Kunnallisvaalit pidetään 21. ja 22. päivänä.

Monikon käyttö on sen sijaan mahdollista vastoin yleissääntöä tapauksissa, joissa attribuutit muodostuvat ikää osoittavista vuotias-loppuisista adjektiiveista: Etsimme hoitajaa 6- ja 4-vuotiaille tytöille; Perheen lapset ovat tällä hetkellä 14-, 10-, 8- ja 4-vuotiaat. Ilmausten oikean tulkinnan varmistaa tekstiyhteys.

¹ Perusaineistonani ovat olleet Helsingin Sanomat (HS), Talouselämä (TE) ja Anna. Olen poiminut kunkin lehden viidestä numerosta kaikki attribuuttirakenteet. Esimerkkejä kertyi useita satoja. Rakenne on kirjoitetussa kielessä siis varsin tavallinen. Lisäksi olen poiminut satunnaisesti aineistoa myös muista lehdistä, radio- ja televisiouutisista sekä kirjoista.

² Käsiteltävät attribuuttirakenteet ovat enimmäkseen sellaisia, että samaa substantiivipääsanaa edeltää kaksi attribuuttia (kuten Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit), tai sellaisia, joissa samaa yhdyssanan perusosaa edeltää kaksi määriteosaa (Kalevan- ja Yrjönkatu ~ kadut). Kirjoituksessa ilmi tulevat säännönmukaisuudet koskevat kuitenkin myös attribuuttirakenteita, joissa attribuutteja tai määriteosia on saman pääsanan edessä useampia kuin kaksi (Tokion, New Yorkin ja Lontoon pörssi ~ pörssit jne.).




Kielikello 1/1988
Alkuun

Jaa

Lue myös:

”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »