Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1988

Teuvo Ahti

Keskustelua

Venäjän kansainvälisestä siirrekirjoituksesta

Kielikellon numerossa 4/1987 (Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät, ks Lue myös) Eeva Maria Närhi kertoi YK:n maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssin 1987 hyväksyneen Neuvostoliiton ehdotuksen venäjän kyrillisen kirjaimiston kansainväliseksi latinaistamisjärjestelmäksi. Hyväksytty järjestelmä on lähes sama kuin suomen kielen lautakunnassa 1977 hyväksytty ns. suomalainen tieteellinen kaava venäjän siirrekirjoitukseen. Tähän asti kaikki hyvin. Vasta kun Närhi kehottaa, että ”tästä lähtien kansainväliseen käyttöön tarkoitetuissa julkaisuissa, olivatpa ne sitten kieleltään suomea, englantia, ranskaa, espanjaa, saksaa tai mitä muuta kieltä tahansa, jota kirjoitetaan latinaisin kirjaimin, pitäisi venäläiset nimet siirtää” mainitun kaavan mukaisesti, niin tunnen tarvetta hillitä innostusta.

En nimittäin usko ollenkaan, että esim. englanninkielisen maailman luonnontieteet ja lääketieteet omaksuvat esitettyä käytäntöä, koska se mm. johtaa englannin ääntämisen harhaan, esim. Jalta (engl. Yalta), Hruščëv (engl. Khrushchev). Missään tapauksessa š, ž, č ja ë eivät tule käyttöön – yhtä vähän kuin Suomen sanomalehdissäkään – vaan korvautuvat merkinnöillä sh, zh, ch ja e, jotka ovat kaikille ymmärrettäviä ja tietokoneissa helppokäyttöisiä. Lisäksi englanninkielisissä maissa ja useissa muissakin länsimaissa on jo pitkään käytetty muita järjestelmiä, ja uuden käyttöönotto tuntuu turhalta. Ainakaan toistaiseksi en siis englanniksi kirjoittaville suosittaisi normaalistamiskonferenssin päätöstä, vaan odottaisin, ruvetaanko sitä todella noudattamaan vai käykö samoin kuin päiväyksiä tai rahayksikköjä koskevien merkintöjen ja lyhenteiden standardoinnissa: niitä käytetään vain Pohjoismaissa ja eräissä muissa pienissä maissa.

Uusi ”kansainvälinen” järjestelmä on kuitenkin niin lähellä suomen ääntämystä, että kernaasti suositan sitä käytettäväksi suomenkielisissä teksteissä; pahin on tietysti c = ts, jota ei kylmiltään voi millään arvata oikein (esim. cinik varmaan luetaan ”kinik” tai ”sinik” eikä ”tsinik”). Jo pitkään suomessa käytetty ns. tavallinen kaava on selvästi parempi venäjää taitamattomalle.

En siis odota, että nimikäytäntö selkiintyisi kansainvälisessä tiedonkulussa muuten kuin että järjestelmien määrä ehkä vähenee.

Englanninkielisen käytännön omaksumisen mielekkyys tieteellisissä yhteyksissä ei johdu vain englannin nykyisestä ylivoimaisesta asemasta useimmilla aloilla, vaan on huomattava, että kahden muun valtakielen, kiinan ja japanin, yleiset latinaistamisjärjestelmät ovat nekin lähellä englantia (esim. Yunnan, ei Jynnan; Fuji, ei Fudži; jälkimmäiset muodot suomea).

Käytettäessä venäjän siirrekirjoitusta ranskan- tai saksankielisessä tekstissä on myös parasta ottaa selvää, miten kulloinkin tehdään Ranskassa ja Saksassa eikä hyväksyä suositusta muka ainoana oikeana ja muka kansainvälisenä, vaikka suosituksen takana onkin kaunis yhtenäisyyden tavoittelu. On syytä muistaa, että valintaan voi liittyä myös poliittisia kytkentöjä, niin että mikä on hyvä yhdessä maassa ei ehkä kelpaakaan toisessa.

Teuvo Ahti
kasvitieteen professori




Kielikello 1/1988
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »