Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1985

Taru Kolehmainen

Sanastokysymyksiä

Nimetä – nimittää

Erään osakeyhtiön hallituksen kokouksesta tiedotettiin seuraavasti: ”Hallitus nimesi kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi syyskuun alusta lukien toimittaja N. N:n.” Muutamaa riviä myöhemmin on vastaava henkilöstöasia ilmaistu näin: ”– – toimitussihteerin toimeen nimitettiin elokuun alusta lukien toimittaja S. S.” Lukija jää ihmettelemään, eikö näissä tapauksissa kenties olekaan kysymys samasta asiasta, toisin sanoen virallisesta vakinaiseen virkaan tai toimeen asettamisesta. Kun molemmilla ilmauksilla tarkoitetaan juuri sitä, herää kysymys, kumpi verbeistä on tässä paikallaan, kumpi ei.

Tällaisten lähiasuisten ja merkityksisten sanojen merkitysrajoja on yleensäkin vaikea pitää selvinä, niin kuin esimerkiksi tallettamisen, tallentamisen ja taltioimisen käytöstä on nähty. Luotettavan ohjeen nimeämisen ja nimittämisen käytön erosta edellä esitetyssä tapauksessa löytää edelleenkin Nykysuomen sanakirjasta. Sen mukaan kyseinen merkitys kuuluu nimittää-verbille. Samalla kannalla ovat uusimmatkin kielioppaat. Ensiksi mainitun esimerkin olisi siten pitänyt olla näin: ”Hallitus nimitti kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi – – N. N:n.” Tosin myös nimetä-verbi voi tarkoittaa perusmerkityksensä ’mainita nimeltä’ (esim. ”nimetä polkupyörän osat”) lisäksi ’johonkin tehtävään ehdottamista tai valitsemista’, mutta se on aina epävirallisempaa kuin nimittäminen. Nimetä-verbiä voi siten käyttää mm. näin: ”nimetä todistajaksi”; ”ehdokkaiden nimeäminen”; ”Suomen olympiajoukkue nimettiin tänään”.

Nimetä ja nimittää -verbien eräissä muissa merkitysryhmissä on sitä vastoin tapahtunut Nykysuomen sanakirjan toimittamisen jälkeen niin selviä muutoksia, että ne on otettava huomioon tulevassa sanakirjassa. Tärkein muutos on se, että Nykysuomen sanakirjan nimittää-artikkelissa ensimmäisenä mainittu merkitys ’antaa jollekulle tai jollekin jokin nimi’ ei päde enää alkuunkaan ihmisistä puhuttaessa, ja muukin nimenanto on lähestulkoon siirtynyt nimetä-verbille. Enää ei siis tunnu luontevalta eikä edes mahdolliselta sanakirjan esimerkki ”Poika nimitettiin Pentiksi”. Tähän esimerkkiin ei käy myöskään nimetä-verbi, vaan ainoa luonteva ilmaus on ”Pojalle annettiin nimi Pentti”. Kirjan esimerkki ”Linnoitus nimitettiin Pyhän Olavin linnaksi” vaikuttaa edellistä esimerkkiä hieman mahdollisemmalta, mutta siinä on nimetä-verbi selvästi luontevampi. Nimetä-verbi on siis saanut nimittää-verbiltä merkityksen ’antaa nimi paikalle tms.’, esim. ”Uusi lähiö nimettiin Ilomäeksi” tai ”Diana nimesi laivan Royal Princessiksi”. Nimittää-verbillä on kuitenkin edelleen merkitys ’käyttää jostakusta tai jostakin jotakin nimeä, kutsua tai sanoa joksikin’, joskin sellaisissa nimityksissä on usein epävirallinen sävy: ”Tyttöä nimitettiin Lissuksi (vaikka oikea nimi on Liisa)”; ”Lapsi nimitti isäpuolta isäkseen”; ”Vadelmaa nimitetään toisaalla vatuksi, toisaalla vaaraimeksi.”




Kielikello 4/1985
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »