Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1985

Antti Hakala

Murteiden jäljittely

Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” (ks. Lue myös) on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti Hakalan kertomaan omia havaintojaan murteen muuttumisesta.

Kielikello julkaisee toimittaja Hakalan kirjeen muistuttaakseen siitä, että Kielikelloon voi lähettää myös kielikysymyksiä. Niihin vastataan joko yksityisesti tai Kielikellossa.

---

Pulkkinen kirjoittaa ansiokkaasti peräpohjalaismurteiden h:n käytöstä, esim. jalkahan, silmähän vai jalkhaan, silmhään. Kaksi ensimmäistä on tyypillistä Kemijärven murteelle, kaksi viimeistä Rovaniemen ja Tornion sekä Länsipohjan murteille. Sen lisäksi Länsipohjassa sanotaan: jalkhan, silmhän jne. Sanoisin, että tämä on yleisin tapa Länsipohjassa, mutta voihan tutkija tietää tämän asian paremmin. Sanonta ”Menthin Pelhon mylhyn” voi esiintyä myös muodossa ”Menthiin Pelhon mylhyn” jne. Toisesta yhteydestä silmiini sattunut otsikko ”Pellon murtheella” kuulostaa minusta vieraalta. En usko, että alun perin on näin sanottu, nimittäin tuo kahdentunut l viittaa kirjakieleen.

Edellä mainitusta Kemijärven murteesta Länsipohjan kylissä on hieman pilkallinen hokema: Se on sieltä Kemijärven Oinahaisen rannalta sen tavallisen miehen poika, juu. Lieneekö tuttu? Ounasjokivarressa taas sanotaan: tuosa, täsä eikä tuossa, tässä, niin kuin Länsipohjassa.

Mitä itse näihin murteisiin tulee, niin niissä tapahtuu vaihteluja hyvin lyhyellä säteellä, esimerkiksi jo peninkulman päässä puhutaan samaakin murretta eri lailla: leveämmin, äänteiden paikat vaihtelevat, värikkyyttä tavoitellaan, kun taas toisessa paikassa kieli on kuivaa, yksitotista, huumoritonta, väritöntä ja joskus myös melko passiivista.

Itse kuulun länsipohjalaisen murteen puhujiin, mutta en enää pellolaiseen kielenkäyttöryhmään. Meillä on aivan eri intonaatio, erilainen tapa käsitellä asioita ja ilmaista niitä. Kun länsipohjalainen sanoo: pimeä, Ounasjokivarren asukas sanoo: pimiä jne. Myös Länsipohjan kuntien ns. järvikylissä puheenparsi on aivan erilainen kuin muualla. Heille on kehittynyt aivan omia ilmaisuja. Ja tunnetteko ilmiön Ounasjokivarresta, että leviämisestä käytetään nimitystä laantuu? Minusta se tuntuu aika omituiselta.

Lopuksi sananen Kettusen–Vaulan kieliopista, josta olen suomen kieltä oppinut. Se oli hyvä kirja, ja parasta siinä olivat ne kielihistorialliset alaviitteet. Ehkä ne innostivat minua siihen, että olen myöhemminkin perehtynyt eniten kielihistoriaan ja eri kielten syntyhistorioihin enemmän kuin itse kieleen ja sen rakenteeseen. Luen vieläkin harrastuksekseni niitä.




Kielikello 4/1985
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Murteiden jäljittelyn salakareista (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »