Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1985

Marja Lehtinen

Levikki lisääntyi 10 000:lla

Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.

---

Suositus perustuu siihen, että määrän ilmaukset (”Valtion tulot kasvoivat 18 prosenttia”, ”Kuluttajahintaindeksi nousi 10 pistettä”, ”Yhtiön osakkeet laskivat 50 penniä”) on kieliopissa luettu ns. objektinsukuisiin määritteisiin. Ne ovat siis ilmauksia, jotka olematta varsinaisia objekteja käyttäytyvät objektin tavoin eli esiintyvät samoissa sijamuodoissa kuin objekti. Tavallisimpia ovat ajan ja paikan ilmaukset. Sanotaan siis (aktiivissa) ”Mietin asiaa kokonaisen viikon”, ”Kuljin kilometrin” mutta (passiivissa) ”Asiaa mietittiin kokonainen viikko”, ”Kuljettiin kilometri”.

Kaikki määrän ilmaukset eivät kuitenkaan aivan luontevasti asetu objektin sijoihin, kuten seuraavat esimerkit osoittavat: ”Kaupungin väestömäärä kasvoi Tilastokeskuksen lopullisten tarkistettujen tulosten mukaan 195 asukasta vuonna 1983”, ”Hinta ylittää suosituksen 13 markkaa”. Näissä objektinsijaisia määritteitä ovat 195 asukasta ja 13 markkaa: Kirjoitetussa kielessä määrän ilmaukset ovatkin varsin yleisesti adessiivissa. Kielioppaat ovat tästä käytännöstä varoitelleet, mutta kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, osittain aiheettomasti.

”Hinta ylittää suosituksen 13 markalla”

Jos lauseessa on predikaattina enenemistä tai vähenemistä merkitsevä ns. translatiiviverbi, esim. aleta, halveta, kallistua, kasvaa, kohota, laskea, lisääntyä, nousta, pienetä tai vähetä, on objektin sijassa oleva määrite yleinen. On siis oikein sanoa ”Hinta kohosi 13 markkaa”, ”Indeksi nousi 10 pistettä”, ”Osakkeet laskivat 50 penniä” jne.

Horjuvuutta on sen sijaan lauseissa, joissa predikaattina on ns. kausatiiviverbi, aiheutusverbi. Tällaisia ovat esim. alentaa, kohottaa, korottaa, lisätä, nostaa ja vähentää. Ne poikkeavat edellä mainituista verbeistä siinä, että niihin liittyy usein ihan oikeakin objekti. Varsinkin silloin, kun lauseessa on akkusatiivimuotoinen oikea objekti, adessiivi tuntuu määrän ilmauksissa ainoalta mahdollisuudelta: ”Kustannukset alittivat budjetin 5 000 markalla”, ”Hinta ylittää suosituksen 13 markalla”, ”Markka on revalvoitu 2 prosentilla”. Epäaidoilta kuulostavatkin nyt puolestaan ”Kustannukset alittivat budjetin 5 000 markkaa”, ”Hinta ylittää suosituksen 13 markkaa”, ”Markka on revalvoitu 2 prosenttia”. Tällaisiin ilmauksiin adessiivin liian kaavamainen karttelu voi kuitenkin johtaa.

Syynä adessiivin suosimiseen akkusatiiviobjektillisten lauseiden määrän ilmauksissa on varmaan pyrkimys erottaa läheiset lauseenjäsenet, objekti ja objektinsijaiset määritteet, toisistaan muodollisestikin.

”Salassapitoaikaa pidennettiin 15 vuodella”

Entäpä sitten lauseet, joissa objekti on toisessa mahdollisessa sijassaan, partitiivissa? Tässä tyypissä, joka on edellä puheena ollutta paljon yleisempi, käytetään jokseenkin yhtä yleisesti objektinsijaista ja adessiivimuotoista määritettä. Selvää suositusta siitä, kumpaa sijaa näissä lauseissa olisi syytä käyttää, ei voi antaa: mahdollisia ovat sekä adessiivi että objektin sijat. On siis oikein sanoa ”Yhtiö korottaa osakepääomaansa 12 miljoonalla markalla”, ”Uusi tie lyhentäisi matkaa kahdella kilometrillä”, ”Hallitus päätti pidentää salassapitoaikaa vielä 15 vuodella” samoin kuin ”Hintoja korotettiin keskimäärin 6 prosenttia”, ”Eristysvirheet lisäävät lämpöhäviötä 20–30 prosenttia”.

”Väkiluku kasvoi 28 000 hengellä”

Eräissä tapauksissa adessiivi on luonteva määrän ilmauksen sija riippumatta siitä, onko lauseessa predikaattina translatiiviverbi (aleta, lisääntyä) vai kausatiiviverbi (alentaa, lisätä) ja onko lauseessa varsinaista objektia vai ei. Nämä tapaukset ovat niitä, joissa mittayksikkö on tavalla tai toisella epätavallinen. Silloin mittayksikkö hakeutuu adessiiviin.

Adessiivia ei kannata vaihtaa objektin sijaan esimerkiksi seuraavantyyppisissä lauseissa: ”Tällä vuosikymmenellä teolliset työpaikat vähenevät nettomääräisesti 30 000–50 000 työntekijällä”, ”Suomen väkiluku kasvoi vuoden 1984 aikana 28 000 hengellä”, ”Päivähoitopaikkoja lisätään sekä ensi vuonna että seuraavana vuonna 7 000 paikalla”. Ilmaukset työntekijä, henki ja paikka eivät ole perinnäisiä mittayksikköjä, kuten esimerkiksi markka tai prosentti, jotka esiintyvät numeraali-ilmausten yhteydessä partitiivissa muulloinkin kuin määrän ilmauksissa (”Palkankorotus on 4,1 prosenttia”, vrt. ”Palkkaa korotettiin 4,1 prosenttia”).

Se seikka, että juuri epätyypillinen mittayksikköilmaus hakeutuu adessiiviin, osoittaa, että adessiivi on määrän ilmauksissa muuttumassa produktiiviseksi, nykyisen kielitajun kannalta normaaliksi sijamuodoksi.

”Ehdotus tuloveron pienentämisestä 30 prosentilla”

Adessiivin käyttöä määrän ilmauksissa ei siis aina ole syytä karttaa. Tähän asti on adessiivia kehotettu välttämään lähinnä sillä perusteella, että sen käyttöä on pidetty ruotsin kielen vaikutuksena. Mutta ei ole suinkaan varmaa, että adessiivi perustuu näissä tapauksissa ruotsin malliin. Tähän viittaa mm. se, että lauseissa, joissa määrän ilmaus liittyy enenemistä, vähentämistä jne. merkitsevän verbin nominaalimuotoon – eikä predikaattiverbiin kuten edellä – adessiivi on ainoa mahdollisuus. Tilalle ei olekaan ”aitoa”, supisuomalaista ilmausta.

Yksi tällainen on sinänsä hieman monimutkainen mutta kirjoitetussa kielessä tavallinen lausetyyppi, jossa esiintyy minen-rakenne. Objektin sijoja ei siis pidä yrittääkään sijoittaa adessiivin tilalle seuraavantyyppisiin lauseisiin: ”Yhdysvallat ilmoitti harkitsevansa Salvadorille annettavan avun lisäämistä yli 400 000 miljoonalla markalla”, ”Viranomaiset vaativat teräksen tuonnin supistamista 32 prosentilla”, ”Kongressin ehdotus tuloveron pienentämisestä 30 prosentilla”.

minen-muotoon rinnastuu tässä suhteessa myös verbistä johdettu us ~ ys-loppuinen muoto. Tuntuisi jälleen väkinäiseltä tarjota adessiivin tilalle objektin sijaa: ”Uudet virat ja toimet merkitsisivät henkilöstön lisäystä 1,8 prosentilla.” Ainoastaan adessiivi on mahdollinen myös seuraavanlaisessa essiivimuotoiseen partisiippiin liittyvässä määrän ilmauksessa: ”Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 %:lla korotettuna.”

”Jäsenmäärää lisättiin neljällä”

Adessiivi on ainoa oikea muoto myös niissä lauseissa, joissa määrä ilmaistaan pelkällä lukusanalla, ilman että sitä seuraa laadun tm. määrite: ”Lehden levikki lisääntyi 10 000:lla”, ”Raskauden keskeytysten määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt 10 000:lla”, ”Kaupunginhallituksen jäsenmäärää lisättiin neljällä”, ”Naisten määrä valtionhallinnon komiteoissa on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana noin 200:lla”. Silloin kun määrän ilmaus ei ole yksittäinen numeraali vaan jokin muu ilmaus, tuntuvat mahdollisilta sekä objektinsijainen että adessiivimäärite: ”Sataman avaaminen lyhentäisi matkaa vuorokauden ~ vuorokaudella.”




Kielikello 3/1985
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »