Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1986

Paavo Pulkkinen

”Suurilapsinen perhe”. Ilmausten risteytymisestä

Asiat ovat yleensä ilmaistavissa useammalla kuin yhdellä tavalla. Arkipuheessa saatamme haparoida eri vaihtoehtojen välillä ja sekoitamme erehdyksessä kaksi ilmaisumahdollisuutta keskenään. Samoin voi käydä joskus myös kirjoittajalle. Kahden ilmaisutavan sekaantumaa eli kielitieteelliseltä nimeltään kontaminaatiota pidetään yleensä kuitenkin virheenä, niin ymmärrettävää kuin mielessä samanaikaisesti välkkyvien ilmausten risteytyminen sinänsä onkin.

---

Tuskinpa monikaan haluaisi hyväksyä esim. sanaa suurilapsinen, jota silloin tällöin kuulee ja näkee käytettävän tähän tapaan: ”Suurilapsisten perheiden äidit pääsevät eläkkeelle 50-vuotiaina”; ”Mutanen kuvaa vaikuttavalla tavalla perheenpään kuoleman ja suurilapsisen perheen vaikeudet 1930-luvun alussa”. Kysymys ei ole perheistä, joiden lapset ovat suurikasvuisia, vaan monilapsisista perheistä. Sana suurilapsinen on sukeutunut aivan ilmeisesti siten, että suunnilleen samaa tarkoittavat sanat suuriperheinen ja monilapsinen ovat puhujan tajunnassa sekaantuneet: edellisestä alkuosa ja jälkimmäisestä loppuosa ovat liittyneet uudeksi yhdistelmäksi.

Vähän toisenlainen muodoste on sana monitulkitteinen. Sen merkitys on varmaan helppo ymmärtää, vaikka vanhastaan ei yleensä ole näin sanottu. Nykysuomen sanakirja tuntee synonyymiset sanat monitulkintainen ja moniselitteinen, joiden kontaminaatioksi monitulkitteinen luontevasti selittyy. Alku vastaa pitkälti sanaa monitulkintainen, mutta lopun johdinosa pohjautuu synonyymiin moniselitteinen.

Eräässä romaanissa sanotaan: ”Minä olen terve – – suhtalaisen älykäskin.” Sanaa suhtalainen ei ole sanakirjoissa. Kirjailija on sen omin päin muodostanut sanoista suhteellinen ja kohtalainen. Yleisempään käyttöön sitä ei tietenkään ole aihetta suosittaa.

Sanomalehdessä kerrottiin Helsingin Tähtitorninmäestä aikoinaan epäillyn, ettei ”keisarin nelivaljakko kykene kipuamaan niljanteisella kelillä jyrkkää mäkeä ylös”. Huomiota kiinnittää sana niljanteinen, joka näyttää merkitsevän samaa kuin tutumpi iljanteinen. Alku-n on peräisin sanoista niljakas ja niljakka, joilla niin ikään voidaan luonnehtia liukasta tietä.

Eräs tunnettu kirjoittaja käytti jokunen vuosi sitten ilmausta ”uhka energian niuhtumisesta”. Teonsana niuhtua on arvatenkin putkahtanut sanojen niukentua ja ehtyä törmäyksestä. Toinen tunnettu kynänkäyttäjä kirjoitti: ”Nuorten väkivallan lisääntymisen edessä ihmettyneinä seisovat vanhemmat ja opettajat – –.” Suomen sanastossa ei ole verbiä ihmettyä, jonka muotosarjaan ihmettynyt voisi kuulua. Tuon ilmauksen aineksiksi sopii epäillä sanoja ihmetys ja jähmettyä, jotka kumpikin ovat antaneet osansa sekasiinnöksen sekä äänteistölle että merkitykselle. ”Ihmettyneinä” seisovat tuntuvat jähmettyneen ihmetykseensä.

Televisiofilmin suomennoksessa vakuutettiin: ”Kyllä se siitä sutviintuu.” Outo sana sutviintua on ilmi selvä kontaminaatio arkisista verbeistä suttaantua ja lutviutua. Nykysuomen sanakirjassa on jälkimmäisen käytöstä yhtenä esimerkkinä: ”Kyllä se siitä lutviutuu.” Vastaavasti kuulee nykyään sanottavan rennosti: ”Kyllä se siitä suttaantuu.” Sanojen sotkeutumiselta suomentaja olisi välttynyt, jos olisi kääntänyt lauseen normaalityylin sanoin: ”Kyllä se siitä selviää t. järjestyy.”

Seuraavassa lauseessa on kaksikin sanojen sekaantumaa: ”Tietovisailu koettelee aivonystyröitä ja hermoja.” Sana tietovisailu on selitettävissä siten, että vanhempi nimitys tietokilpailu ja naseva uudissana visailu ovat sekaantuneet. Nykysuomen sanakirjassa on vain tietokilpailu ja visailu, mutta Uudissanasto 80 on kelpuuttanut suomen sanavaroihin myös tietovisailun. Sen sijaan sanaa aivonystyrä ei löydy mistään sanakirjasta enempää kuin aivokudoksesta nystyröitäkään. Kirjoittaja on sotkenut ilmeisesti aivosolut ja leikkipuheen kuvitteelliset älynystyrät.

Muuan kirjailija kertoi hyödyntäneensä nauhuria ”vallatenkin pikku runokokoelman aineksiin”. Sana vallatenkin ei tässä kuulu vallata-verbin taivutusmuotoihin, vaan siihen ovat antaneet osansa ilmaukset vallankin ja etenkin. Tämä muodoste on aivan tilapäinen. Suhteellisen usein näkee sitä vastoin ilmausta sinällään, johon on sekoitettu se-pronominin kaksi omistusliitteistä sijamuotoa sinänsä ja sillään. Sanakirjat ja kielioppaat eivät moista sekasikiötä hyväksy. Tavallisesti sen tilalle sopii sinänsä. Mieluummin siis esim. ”Tehtävä on jo sinänsä kiintoisa” kuin ”sinällään kiintoisa”.

Kontaminaatiot onnistuvat vain harvoin saavuttamaan yleisen hyväksynnän säännötellyssä kirjakielessä. Jokusia vakiintuneita tapauksia kyllä suomen kielestäkin tunnetaan. Mm. verbi vaimeta lienee syntynyt verbien vaieta ja laimeta risteytymisestä. Adjektiivi hienovarainen on selitetty sanojen hienotunteinen ja hellävarainen kontaminaatioksi. Sen merkityskin tuntuu sisältävän osansa molemmista. Puhekielessä tavallinen sana kaveri on yhdistelmä läntistä ja itäistä lainatavaraa: alkuosa on peräisin ruotsalaislainasta kamraati ja loppu venäläislainasta toveri.

Paitsi yksityiset sanat ja muodot voivat laajemmatkin rakenteet sekaantua periaatteessa samalla tavoin. Lehtihaastattelussa kerrottiin hiljan: ”Ramon ja mummo keräsivät metsästä sieniä ja marjoja nälkänsä pitimiksi.” ”Nälän pitimiä” kielessämme ei ole, mutta tutut hengen pitimet sopisivat yhteyteen mainiosti. Toisaalta olisi mahdollista sanoa, että sieniä ja marjoja kerättiin nälän sammukkeeksi t. sammutteeksi. Vaihtoehtoiset ilmaukset ovat siis tässäkin tapauksessa risteytyneet.

Muutama vuosi sitten varoitettiin yleisöä bensiininsekaisesta polttoöljystä näin: ”Sellaisten asiakkaiden, joilla tätä polttoainetta vielä on hallussaan, pyydetään ottamaan yhteyttä huoltoasemalle, jotta se voidaan vaihtaa oikeaan polttoöljyyn.” Siis: asiakkaiden pyydetään ottamaan yhteyttä. Eihän näin sanota vaan joko: asiakkaita pyydetään ottamaan yhteyttä, tai: asiakkaiden toivotaan ottavan yhteyttä. Nämä vaihtoehdot tuntuvat sekoittuvan silloin tällöin; Saarimaan Kielenoppaassakin on asiasta huomautettu.

Eri lauserakenteet ovat risteytyneet myös seuraavassa tapauksessa: ”Itä-Karjalasta oli joidenkin upseerien onnistunut tuomaan Suomeen Karjalan karhukoirarotuun kuuluvia yksilöitä – –.” Vähän yksinkertaistettuna siis: upseerien oli onnistunut tuomaan. Epäkelpoa kieltä. Oikeita vaihtoehtoja ovat: upseerien oli onnistunut tuoda, ja toisaalta: upseerit olivat onnistuneet tuomaan. Näiden rakenteiden sekoittaminen loukkaa korvaa.

Vielä yksi esimerkki samaa tarkoittavien ilmaisukaavojen sekaantumisesta: ”Reaganin lyhyttä Rooman-vierailua voikin pitää kiitollisuuden osoitukseksi Italian presidentille Sandro Pertinille.” Valittavissa ovat ilmaisutavat ”vierailua voikin pitää kiitollisuuden osoituksena” ja ”vierailun voikin katsoa kiitollisuuden osoitukseksi” (siis pitää jotakin jonakin tai katsoa jokin joksikin).

Vaihtoehtoisten ilmaisutapojen risteytymisestä syntyvät muodosteet ovat kielen järjestelmän kannalta selviä virheitä. Kirjoitetusta tekstistä ne useimmiten pystyy kirjoittaja itsekin korjaamaan, kun malttaa huolellisesti tarkistaa, mitä onkaan tullut paperille panneeksi. Tuntuu vahvasti siltä, että tämä perin tärkeä kirjoitustyön vaihe nykyään usein unohtuu.




Kielikello 4/1986
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »