Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4 (1971)

Terho Itkonen

Nasevuutta ajanilmauksiin

Viime vuoden Kielikellossa (ks. Lue myös) oli puheena eräs kieltä näivettävä tyylisuuntaus: puhekielen lyhyiden partikkelien korvautuminen laveilla kirjallissävyisillä ilmauksilla. Esimerkit olivat konjunktioiden alalta. Tämäntapainen suuntaus kaivaa maata muidenkin partikkelien alta; se tulee näkyviin muun muassa silloin, kun paikanilmaus lähellä pyrkii saamaan sijaisekseen venytetyn ilmauksen ”läheisyydessä” tai vielä venytetymmän ”välittömässä läheisyydessä”. Samasta on kysymys, kun eräät näppärät ajanilmaukset alkavat unohtua pitempien ja löyhempien tieltä. Kolme esimerkkiä:

”jokin aika sitten” = äskettäin, taannoin

Ilmaustyypissä ”niin ja niin kauan sitten” ei sinänsä ole vikaa: vaikka se on käännöslaina ruotsista, se on juurtunut kieleen ja on monissa yhteyksissä tarpeen (Tie valmistui kolme vuotta sitten; Viikko sitten oli kova ukkonen). Sitä mukaa se on muodollisesti virheetön seuraavassakin virkkeessä: ”jokin aika sitten valmistuneista neljästä Suvisaaristo-suunnitelmasta asemakaavalautakunta on valinnut yhden, D-vaihtoehdon.” Kielen kätevyyden kannalta on kuitenkin vahinko, jos tämä ”jokin aika sitten” sysää syrjään sellaiset tutut omintakeiset partikkelit kuin äskettäin ja taannoin. Edellinen esimerkkivirke näppärämmäksi muotoiltuna: Äskettäin (tai: Taannoin) valmistuneista neljästä suunnitelmasta lautakunta on valinnut D-vaihtoehdon.

”mahdollisimman pian” = pikimmiten, kiireimmiten

Adjektiivin ja adverbin yhteydessä käytetty ”mahdollisimman” on käännösperua sekin, ruotsalaisen virastokielen välittämä siirtolainen, joka on lähtöisin saksasta asti (mahdollisimman suuri, tarkoin = möjligast stor, noggrant = möglichst gross, genau). Joskus sitä on suomesta (kuten muuten ruotsistakin) yritetty häätää tarpeettomana käännöslainana, mutta ainakin nykyisessä yleiskielessä sille kuuluu vakiintunut paikkansa, jonka se yleensä täyttää häiriöittä. Rinnalla tosin on muitakin, alkuperäisempiä ilmaisukeinoja: suurin mahdollinen, niin tarkoin kuin suinkin. Ja erityisesti kannattaa muistaa, että aivan omalla yksisanaisella vastineella voidaan korvata yllä mainittu sanaliitto ”mahdollisimman pian”, joka on ”mahdollisimman”-adverbin tavallisimpia käyttöyhteyksiä. Ei tarvitse sanoa ”Tutkimukset löytöpaikalla aloitetaan mahdollisimman pian”, kun tutkimukset voidaan aloittaa myös pikimmiten tai kiireimmiten.

”lähitulevaisuudessa” = lähiaikoina, piakkoin

”En usko, että arabimaailman yhtenäisyys voi toteutua aivan lähitulevaisuudessa.” ”Lähitulevaisuudessa liikkeemme muuttaa uusiin tiloihin.” Esimerkit ovat taas muodollisesti moitteetonta suomea. Kuitenkin ne antavat aiheen sellaiseen toivomukseen, ettei pidä päästää kokonaan unohduksiin tuon tavalliseksi käyneen ”lähitulevaisuudessa”-sanan kotoisempia ja iskevämpiä vastineita. Yhtä hyvin voidaan sanoa: En usko, että arabimaailman yhtenäisyys voi toteutua aivan lähiaikoina; Piakkoin liikkeemme muuttaa uusiin tiloihin. (Knut Cannelinin suomalais-ruotsalainen sanakirja esittää juuri tuolle suppealle ilmaukselle aivan lähiaikoina ensisijaiseksi vastineeksi sanaliiton ”inom den allra närmaste framtiden”.)

*

Tällaisista esimerkeistä huolimatta olisi liioittelua väittää, että kielenkäyttö ajanilmauksissa on kehittymässä ylimalkaan vinoon. Vielä takavuosina oli huolen aiheena se, että pitkä ja kuivakas adverbi ”välittömästi” (” Korjaustöihin ryhdyttiin välittömästi tiedon saavuttua”) oli varsinkin lehtikielessä suistamaisillaan syrjään hyvän jokapäiväisen vastineensa heti. Tätä nykyä tuntuu siltä, että heti on pelastumassa ja ” välittömästi” ainakin toistaiseksi saatu torjutuksi taka-alalle. Voidaan panna merkille sellainenkin hauska pikku seikka, että sinänsä moitteeton mutta vähän pitkäveteinen adverbi ”aikaisemmin” on saanut lehtikielessä kilpailijakseen lyhemmän toisinnon aiemmin. Myös tässä tapauksessa näyttää siis elpyvän vanha hyvä ilmaus, joka välillä oli jo häviämässä käytöstä. (Vaihteeksi muuten kannattaisi muistaa sellaistakin synonyymia kuin varhemmin.) Ja ajanilmausten liepeiltä voidaan mainita vielä pari näppärää sanontaa, jotka viime aikoina ovat alkaneet nousta pinnalle.

Toinen on tällä tietämällä tai tällä tietoa – kansanomainen ilmaustyyppi, joka mainiosti täyttää tehtävänsä esimerkiksi seuraavassa virkkeessä: Tällä tietoa äänestysprosentti näyttää nousevan yli 80:n. Aiemmin ei sen sijalla ainakaan uutiskielessä nähnyt juuri muuta kuin stereotyyppisen ilmauksen ”tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan”.

Toinen on näillä näkymin – perinnäisiin malleihin tukeutuva kätevä uusi sanonta, joka on tullut lukijaa vastaan äskettäin ainakin Suomen Kuvalehdessä: Yllättävät käänteet ovat tosin mahdollisia, mutta ainakin näillä näkymin kehitys tuntuu jatkuvan suotuisaan suuntaan. Tällainen ilmaus vie reippaasti voiton tähänastisesta kivettyneestä sanonnasta ”tämänhetkisten näkymien valossa”, ja samalla se on näyte kielen keinovaroissa piilevistä mahdollisuuksista, jotka usein vasta onnellinen luominen tuo ilmoille.




Kielikello 4 (1971)
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kirjakielen viisaudenhampaita (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »