Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1986

Esko Koivusalo

Sanastokysymyksiä

Kaukoitä ja Lähi-itä

Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, kun erisnimeen liitetään määrite (Varsinais-Suomi, ruuhka-Suomi). Nimissä Kaukoitä ja Lähi-itä ei itä ole erisnimi vaan samanlainen nimen osa kuin keski nimessä Maakeski ja pohja nimessä Viitapohja. Sen vuoksi se kirjoitetaan nimissä Kaukoitä ja Lähi-itä pienellä. Yhdysmerkki nimessä Lähi-itä aiheutuu samasta syystä kuin sanassa esi-isä: edellinen osa päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen alkaa.

Ovatko Kaukoitä ja Lähi-itä sitten selviä erisnimiä, jotka on kirjoitettava isolla alkukirjaimella? Kun puhutaan Suomesta lännen ja idän rajamaana, kirjoitamme nuo alueita tarkoittavat sanat länsi ja itä pienellä. Toisaalta Nykysuomen sanakirja mainitsee mm. esimerkit ”Tulinen Etelän tytär” ja ”Asua etelän auringon alla”. Alueen nimityksenä etelä tarkoittaa Suomen näkökulmasta milloin Välimeren seutuja, milloin Afrikkaa, milloin vielä laajemmin eteläisen pallonpuoliskon maita yleensä. Sanan tarkoite ei siis ole itsestään selvä.

Selvärajaisia alueita eivät aluksi olleet myöskään Kaukoitä ja Lähi-itä. Sen vuoksi esimerkiksi E. A. Saarimaan Kielenopas hyväksyi vielä kummankin kirjoitusasun, Lähi-itä ja lähi-itä. Osmo Ikola mainitsee Nykysuomen käsikirjassa (1983) vain asut Kaukoitä ja Lähi-itä, samoin Terho Itkonen Kielioppaassaan (1982). Näissä teoksissa on noudatettu nimitoimiston suositusta (Kielikello 1976 nro 8, ks. Lue myös), niin kuin olisi suotavaa yleisesti noudattaa. Kirjoitettakoon siis Kaukoitä ja Lähi-itä (ei ”Lähi-Itä”).




Kielikello 3/1986
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ongelmallisia paikannimiä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »