Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1986

Osmo Ikola

Infinitiivin objektin muodosta

Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.

---

Verbin finiittimuodon akkusatiiviobjektin muotoa koskevat säännöt ovat yksinkertaiset, eikä niihin ole nyt aihetta puuttua. Kohdistan sen sijaan huomioni infinitiivin yksikölliseen akkusatiiviobjektiin. Se on Setälän lauseopin vanhan säännön mukaan päätteetön, jos infinitiivi riippuu imperatiivin 1. tai 2. persoonasta tai passiivimuodosta tai on lauseen subjektina tai riippuu subjektista; muissa tapauksissa käytetään päätteellistä muotoa (esimerkkejä tämän kirjoituksen lopussa olevassa sääntöehdotuksessa).

Aiemmat säännön muutokset

Päätteettömän akkusatiivin käyttö infinitiivin objektina oli ainakin jo tämän vuosisadan puoliväliin mennessä laajentunut ohi säännön asettamien rajojen. SKS:n kielivaliokunnan kokouksessa 26.2.1945 E. A. Saarimaa piti alustuksen eräisiin objektisääntöihin tehtävistä muutoksista. Siinä hän mm. osoitti, miten ”päätteettömän akkusatiivin käyttö pyrkii laajenemaan useissa, tosin monisäikeisissä ja monesti kansankielelle vieraissa tapauksissa”. Tällaisia tapauksia hän mainitsi kolme: a) objekti liittyy lauseen objektina olevaan infinitiiviin, esim. Tämä tekee mahdolliseksi kestää suurikin rasvanhäviö; b) objektin pääsanana oleva infinitiivi liittyy lauseen objektiin, esim. Presidentti voi saada senaatilta Ranskan perustuslain vaatiman luvan hajottaa edustajakamari; c) objekti kuuluu infinitiiviin, joka on substantiivisen adverbiaalin määritteenä, esim. Kansan enemmistö tuskin luottaa hallituksen kykyyn saada tämä asia pois päiväjärjestyksestä.

Alustajan esityksen mukaisesti kielivaliokunta asettui sille kannalle, että päätteetön akkusatiivi olisi c-tapauksessa hyväksyttävä säännönmukaisen (so. päätteellisen) rinnalla. Kielivaliokunnan pöytäkirjassa sanotaan lisäksi mm.: ”Eräät olivat muidenkin kohtien suhteen hieman lievemmällä kannalla, siten ettei säännön vastaista käyttöä – esim. infinitiivin objektien – pidettäisi pahana virheenä; mutta toisaalta taas lausuttiin, ettei olisi päästettävä käytäntöä liian väljäksi ja että siis selvissä tapauksissa olisi sääntöä noudatettava.”

Viisi vuotta myöhemmin puutuin vuorostani asiaan osoittaen, että substantiivista riippuvan infinitiivin objekti oli päätteettömässä akkusatiivissa laajemminkin (Virittäjä 1950: 468–474). Mainitsin lukuisia kirjallisuudesta poimimiani esimerkkejä, joista otan tähän muutamia: Hän on ilmaisussaan pysähtynyt 1910-luvun loppuvuosien turkulaiseen tapaan hahmottaa muoto taitteisin pinnoin – –. Aivan kahdehtii tekijän kykyä liittää aiheet ja kuvaustapa saumattomasti toisiinsa. Ennen näkemättömänä manööverinä pitää Helsingin Sanomat yritystä kytkeä presidentin vaali ja hallituksen uusiminen yhteen. Jumala antoi hänelle onnen saada ottaa tuo kaikki vastaan jonkinlaisena etumaksuna.

Yleiseen käytäntöön vedoten esitin, että akkusatiiviobjektin muotoa koskeviin sääntöihin lisättäisiin seuraava: ”Päätteetöntä (nominatiivin kaltaista) yks. akkusatiivia käytetään, jos objekti kuuluu infinitiiviin, joka välittömästi tai välillisesti riippuu sellaisesta substantiivista, joka ei muodosta lauseen predikaatin kanssa läheisesti yhteen kuuluvaa kokonaisuutta.” Milloin taas predikaatti ja substantiivi muodostavat läheisesti yhteen kuuluvan kokonaisuuden, olisi ehdotukseni mukaan edelleen käytettävä päätteellistä akkusatiivia, esim. Hän sai luvan (= sai) rakentaa mökin meidän maallemme. Olin aikeissa (= aioin) ostaa talon.

Suomen Akatemian kielilautakunta käsitteli asiaa 30.10.1950. Se piti esittämiäni ajatuksia oikeina mutta totesi, että niiden mukaisten käytännöllisten ohjeiden antaminen on usein vaikeaa. Tästä syystä kielilautakunta piti sopivana, että säännönlisäyksiin liitetään varaus: ”Käytäntö on kuitenkin useissa tapauksissa horjuvaa.”

Siitä lähtien on esittämäni lisäys kielilautakunnan varauksella täydennettynä sisältynyt useimpien kielioppien ja kielenkäytön oppaiden sääntöihin; sanamuoto on vaihdellut. Tämä merkitsi sitä, että Saarimaan mainitsemista kolmesta tapauksesta myös b-tapaus liitettiin niihin, joissa päätteetön akkusatiivi – mainituin varauksin – hyväksytään. (Ks. myös Ikola, Virittäjä 1957: 342–345.)

Objektina olevan infinitiivin objekti todellisessa kielenkäytössä

Saarimaan a-tapaus – objekti liittyy lauseen objektina olevaan infinitiiviin – jäi edelleen vanhan säännön piiriin: siinä on päätteetön yks. akkusatiivi edelleen katsottu virheeksi. Edellä mainitusta Suomen Akatemian kielilautakunnan kannanotosta on nyt kulunut runsaat 35 vuotta. Jo Saarimaa oli alustuksessaan maininnut, että päätteetön muoto pyrkii yleistymään myös a-tapauksissa, ja pöytäkirjasta päätellen eräät silloisen SKS:n kielivaliokunnan jäsenet olisivat olleet valmiit väljentämään sääntöä tässäkin kohden.

Minusta näyttää nyt aiheelliselta palata tähän kohtaan, sillä säännön vastainen päätteetön akkusatiivi on eräissä tapauksissa varsin yleinen. Olen kerännyt asiaa valaisevaa aineistoa sanoma- ja aikakauslehdistä sekä alkuperäis- ja käännöskirjallisuudesta. Olen myös tulostuttanut samoja tyyppejä edustavat esiintymät Lauseopin arkiston (LA) yleiskielisestä aineistosta (30 yleiskielen eri lajeja edustavaa aineistoyksikköä, yhteensä yli 15 000 virkettä, n. 200 000 tekstisanaa).

Esitän kertyneistä esimerkeistä ensimmäisenä ryhmänä ne, joissa on säännön vastainen päätteetön yks. akkusatiivi:

1) Tämä tekee mahdolliseksi kestää suurikin rasvanhäviö. Saarimaan alustuksesta 26.2.1945.

2) Hän antoi erään sukulaisen toimeksi myydä tämä rakennus. Ibid.

3) Pidämme erinomaisen tärkeänä tuntea tämä seikka. Ibid.

4) Ruotsin valtiopäivien puhemiehen merkitys on lisääntynyt sen jälkeen, kun puhemies sai perustuslakiuudistuksen jälkeen tehtäväkseen nimittää hallituksen muodostaja. Radiouutiset 1979 (LA 981/57).

5) Lautakunta sai tehtäväkseen laatia aikanaan kaupunginhallitukselle yksilöity ehdotus myyntisopimukseksi. Turun Sanomat 3.8.1983.

6) Kaupunginhallitus antoi kiinteistö- ja rakennustoimen (!) tehtäväksi laatia ehdotus viran väliaikaisesta hoitajasta. Turun Sanomat 1983 tai 1984.

7) – – Hunajapallo antoi seitsemänkymmenen päivän kuluttua eräälle usein Suistossa matkustelevalle kauppiaalle tehtäväksi viedä arkku virtaa alas Saisiin – –. Norman Mailer, Muinaiset illat (suom. Juhani Karve), 1984, s. 763.

8) – – perustevaliokunta ehdottaa, että kirkolliskokous – – antaisi raamatunkäännöskomitealle tehtäväksi esittää vuoden 1986 kirkolliskokoukselle suunnitelma käännöstyön kustannuksista – –. Kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö 27.9.1984.

9) Valtiovarainministeriö antoi viikko sitten maistraatille tehtäväksi toimittaa Sassille uusi tiedoksianto sen jälkeen, kun – –. Ilta-Sanomat 7.12.1984.

10) Kuningas otti tehtäväkseen koota kansalliset voimat, vapauttaa maa muukalaisvallasta, luoda sen kehitykselle taloudellinen pohja ja – –. Viljo Tarkiainen – Kari Tarkiainen, Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja, 1985, s. 20.

11) Jo kauan ammattijärjestöt, etunenässä SAK, ovat ottaneet tavaksi tuponeuvottelujen yhteydessä sopia lainsäätäjille kuuluvista ratkaisuista. Ja jättää kansanedustajille päätösten muodollinen vahvistaminen. Irma Karvikko, Turun Sanomat 31.1.1986 (kolumni).

Kuten näkyy, kaikissa näissä esimerkeissä on predikaatin ja sen objektina olevan 1. infinitiivin lyhyemmän muodon välissä translatiivi- tai essiivimuotoinen predikatiiviadverbiaali, joka viittaa sekä predikaattiin että objektiin. Tämä näyttää olevan päätteettömän muodon käytön edellytys. Sellaisessa lauseessa kuin Kuningas otti tehtäväkseen vapauttaa maa muukalaisvallasta käytetään usein päätteetöntä akkusatiivimuotoa, mutta ei lauseessa Kuningas halusi vapauttaa maan muukalaisvallasta.

Sellaisissakin edellisten tyyppisissä lauseissa, joissa on predikatiiviadverbiaali, esiintyy kuitenkin usein myös säännön mukainen päätteellinen akkusatiivimuoto. Seuraavassa tähän kuuluvat esimerkit, jotka olen kerännyt samoista lähteistä kuin edelliset:

12) Sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt asian ja – – harkitsee oikeaksi myöntää Turun kaupungille luvan kasvatusneuvolan laajentamiseen siten – –. Viranomaisten päätökset ja kirjelmät vuosilta 1971–77 (LA 944/20).

13) – – lääninoikeus – – säännökset huomioon ottaen harkitsee oikeaksi jättää valituksen tutkimatta. Ibid. (LA 944/132).

14) – – lääninoikeus, ottaen huomioon myös – – säännökset, harkitsee oikeaksi kumota kaupunginhallituksen päätöksen ja palauttaa asian kaupunginhallitukselle – –. Ibid. (LA 944/144).

15) Pyytäisin Teitä ystävällisesti antamaan asianomaisille toimeksi poistaa soittokellon edellämainitusta puhelimesta – –. Ibid. (LA 944/317).

16) – – hovioikeus harkitsee oikeaksi, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, alentaa K:n maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen kolmeensataan markkaan ja vapauttaa K:n raastuvanoikeuden määräämästä velvollisuudesta – –. Tuomioistuinten päätökset vuosilta 1974–78 (LA 941/220).

17) – – harkitsen oikeaksi, kumoten alempien oikeuksien ratkaisut, hylätä kanteen sekä määrätä – –. Ibid. (LA 941/239).

18) Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus ”toimenpiteistä, joiden toteuttaminen tekisi mahdolliseksi pysyttää maassamme suoritettavan tieteellisen tutkimuksen ja yliopistoissa ja korkeakouluissa annettavan opetuksen kansainvälisen kehityksen tasalla”. Oiva Ketonen, Kanava 1983 s. 262.

19) Näiden päämäärien saavuttamiseksi hän näki tarpeelliseksi murtaa katolisen kirkon mahtiaseman Ruotsissa – –. Viljo Tarkiainen – Kari Tarkiainen, Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja, 1985, s. 200.

20) Kun presidentti sai oikeuskansleri Kai Kortteelta välikäsien kautta lykkäystä tukevan, löyhähkön tulkinnan, hän katsoi kokonaistilanteen perusteella oikeaksi määrätä lain tulevaksi voimaan vasta 1992. Helsingin Sanomat 29.1.1986 (pääkirjoitus).

21) Tiettävästi ensimmäinen yritys kääntää Raamattu viroksi tapahtui 1500-luvulla, jolloin Hans Susi, tallinnalainen lukiolainen, sai tehtäväkseen kääntää evankeliumien perikooppi- ja laulukirjan. Kohti uutta Kirkkoraamattua, 1986, s. 33.

22) Lisäksi prof. V. sai tehtäväkseen pyytää prof. K:lta 2–3 liuskaa käsittävän johdantoon liitettävän esityksen Sananlaskujen kirjan yhteyksistä yleiseen kansanviisauteen. Raamatunkäännöskomitean pöytäkirja 21.2.1986.

23) Hän piti velvollisuutenaan antaa omakohtaiseen kokemukseensa ja alkuperäiseen asiakirja-aineistoon pohjaavan kuvan Suomen kohtalokkaista vaiheista 1939–1940. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge teoksessa: J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944–1956, I, 1985, s. 5.

Tarkastelemme ensin esimerkkejä 1–11, joissa on päätteetön akkusatiivi. Esimerkit 1–3 ovat alussa mainitusta Saarimaan alustuksesta. Niiden alkuperäinen lähde ei ole tiedossani. Esimerkit 4–11 ovat vuosilta 1979–86. Yhtä lukuun ottamatta ne edustavat tyyppejä antoi jollekulle tai jonkun tehtäväksi tehdä se ja otti tai sai tehtäväkseen tehdä se. Jonkinlainen osaselitys tällaiseen päätteettömän akkusatiivin käyttöön lienee se, että nämä tyypit ovat lähellä sellaisia, joissa infinitiivi on substantiivin attribuuttina. Tyyppi Puhemies sai tehtäväkseen nimittää hallituksen muodostaja muistuttaa läheisesti tyyppiä Puhemies sai tehtävän nimittää hallituksen muodostaja.

Esimerkeissä 12–23 on kielioppien säännön mukainen päätteellinen akkusatiivimuoto. Niistä 12–14 ja 16–17 edustavat juridisen kielenkäytön kangistunutta formulaa, joka lienee aika vanhaa perua. Tällaisia esimerkkejä on aineistoon kertynyt näin monta siksi, että LA:n 30 yleiskielisestä aineistoyksiköstä yksi edustaa lakeja, asetuksia ja tuomioistuinten päätöksiä ja yksi viranomaisten päätöksiä ja kirjelmiä.

Hankaluutena kysymyksen selvittämisessä on se, että puheena olevaan tyyppiin kuuluvat lauseet eivät ole kovin yleisiä. Esimerkkejä ei ole aivan helppo löytää, eikä LA:n yleiskielinen aineistokaan ole kyllin laaja asian tyhjentävään selvittämiseen. Haku LA:n aineistosta suoritettiin siten, että mukaan tulivat nekin tapaukset, joissa on partitiiviobjekti ja jotka eivät siis suoraan valaise käsiteltävänä olevaa ongelmaa. Otan vielä mukaan nekin, mutta sillä tavoin muunnettuina, että niihin tulee akkusatiiviobjekti. Lukija voi itse arvioida, pitäisikö niissä olla päätteellinen vai päätteetön akkusatiivi. Mainitsen esimerkeissä päätteellisen muodon ensin, mutta se ei merkitse kannanottoa. Esimerkit:

24) Tällainen asema tekee puolueelle parhaiten mahdolliseksi tehdä vallankumouksen / vallankumous.

25) Yhtymä oli ottanut riskikseen tuoda maahan tällaisen helikopterin / tällainen helikopteri.

26) Pakastaminen on tehnyt mahdolliseksi valmistaa ruoan / ruoka uudella tavalla.

27) Anker Jörgensen saa todennäköisesti tehtäväkseen muodostaa hallituksen / hallitus.

28) Valtion tiedeneuvosto antaa Suomen Akatemian tehtäväksi suorittaa tutkimustoiminnan eri alojen arvioinnin / arviointi.

29) Pääministeri pitää mahdollisena antaa palkansaajille veronalennuksen / veronalennus.

Testit ja niiden arviointi

Jotta saataisiin lisäselvyyttä siihen, miten nykysuomalaisten kielitaju suhtautuu näihin objektitapauksiin, järjestettiin maalis-huhtikuussa 1986 muutamia testejä, testiryhminä eräät Joensuun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen opiskelijaryhmät. Jyväskylässä olivat aineistona tämän kirjoituksen esimerkkivirkkeet 5, 9, 14, 19, 24–29, yhteensä 10 virkettä. Testiryhminä oli 15 suomen kielen opiskelijaa, 60 muuta humanistisen tiedekunnan opiskelijaa sekä 36 liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijaa, siis kaikkiaan 111 opiskelijaa. Eri opiskelijaryhmistä saatujen tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja, joten käsittelen Jyväskylän testejä yhtenä kokonaisuutena.

Testin laati apulaisprofessori Paavo Pulkkinen, ja kyselyn toteutti maisteri Maisa Martin. Joensuussa olivat aineistona esimerkit 2, 3, 5, 9, 10, 12, 13, 15, 17–20, 23–29 eli yhteensä 19 virkettä. Kuten huomataan, näihin sisältyvät Jyväskylän testiesimerkeistä kaikki muut paitsi nro 14. Testiryhmänä oli 28 suomen kielen opiskelijaa vuosikursseilta 2–4. Testin laati ja toteutti professori Alpo Räisänen. Turussa käytettiin Joensuun testiä sellaisenaan. Testiryhmänä oli 69 matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaa vuosikursseilta 1–4. Kyselyn toteutti maisteri Aune Koivusalo.

Verratessani eri yliopistoissa suoritettujen testien tuloksia toisiinsa huomasin pienoiseksi yllätyksekseni, että Joensuun ja Turun tulokset olivat kauttaaltaan hyvin samansuuntaiset. Kun testikin oli molemmissa täsmälleen sama, käsittelen seuraavassa Joensuun ja Turun testituloksia yhtenä kokonaisuutena; vastaajia yhteensä 97. Sen sijaan Jyväskylän tulokset erosivat näistä sillä tavoin, että siellä päätteellisen akkusatiivin suosio oli melkein kauttaaltaan suurempi kuin Joensuussa ja Turussa; yhdessä ainoassa esimerkissä tulos oli käytännöllisesti katsoen sama molemmissa, kun taas kaikissa muissa päätteellisen muodon suosio oli Jyväskylässä suurempi. Kuitenkin tulokset olivat molemmissa ryhmissä sillä tavoin samansuuntaiset, että kaikissa niissä yhteisissä esimerkeissä, joissa päätteetön muoto oli Joensuun ja Turun ryhmässä yleisempi, se oli yleisempi myös Jyväskylän ryhmässä.

Jotta testien tuloksista saataisiin havainnollinen kuva, luettelen seuraavassa kaikki testeissä käytetyt esimerkit Joensuun – Turun tulosten perusteella päätteettömän akkusatiivimuodon yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. Esimerkin 14, joka ei ollut mukana Joensuussa ja Turussa, sijoitan Jyväskylän tuloksen perusteella. Kun testeissä oli paria esimerkkivirkettä hiukan lyhennetty, otan ne tähän testissä käytetyssä muodossa. Kunkin esimerkin jäljessä mainitsen prosenttilukuina päätteettömän ja päätteellisen muodon yleisyyden, tässä järjestyksessä (JoT = Joensuu + Turku; Jy = Jyväskylä). Milloin prosenttilukujen summa jää alle 100:n, se johtuu siitä, että joku tai jotkut vastaajista ovat jättäneet asianomaisen kohdan avoimeksi.

15) Pyytäisin Teitä ystävällisesti antamaan asianomaisille toimeksi poistaa soittokello / soittokellon. (JoT 90–10)

10) Kuningas otti tehtäväkseen koota kansalliset voimat, vapauttaa maa / maan muukalaisvallasta, luoda sen kehitykselle taloudellinen pohja / taloudellisen pohjan ja – –. (JoT 89/89–11/10)

24) Tällainen asema tekee puolueelle parhaiten mahdolliseksi tehdä vallankumous / vallankumouksen. (JoT 80–20, JY 66–33)

18) Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus ”toimenpiteistä, joiden toteuttaminen tekisi mahdolliseksi pysyttää maassamme suoritettava tieteellinen tutkimus / suoritettavan tieteellisen tutkimuksen ja yliopistoissa ja korkeakouluissa annettava opetus / annettavan opetuksen kansainvälisen kehityksen tasalla”. (JoT 80/77–19/23)

26) Pakastaminen on tehnyt mahdolliseksi valmistaa ruoka / ruoan uudella tavalla. (JoT 75–25, Jy 66–32)

13) – – lääninoikeus – – säännökset huomioon ottaen harkitsee oikeaksi jättää valitus / valituksen tutkimatta. (JoT 70–30)

29) Pääministeri pitää mahdollisena antaa palkansaajille veroalennus / veroalennuksen. (JoT 60–39, Jy 49–48)

3) Pidämme erinomaisen tärkeänä tuntea tämä seikka / tämän seikan. (JoT 56–44)

9) Valtiovarainministeriö antoi viikko sitten maistraatille tehtäväksi toimittaa Sassille uusi tiedoksianto / uuden tiedoksiannon sen jälkeen, kun – –. (JoT 49–49, Jy 36–64)

19) Näiden päämäärien saavuttamiseksi hän näki tarpeelliseksi murtaa katolisen kirkon mahtiasema / mahtiaseman Ruotsissa – –. (JoT 49–51); Kuningas näki tarpeelliseksi murtaa katolisen kirkon mahtiasema / mahtiaseman Ruotsissa. (Jy 16–84)

17) – – harkitsen oikeaksi, kumoten alempien oikeuksien ratkaisut, hylätä kanne / kanteen sekä määrätä – –. (JoT 42–57)

12) Sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt asian ja – – harkitsee oikeaksi myöntää Turun kaupungille lupa / luvan kasvatusneuvolan laajentamiseen siten – –. (JoT 37–63)

25) Yhtymä oli ottanut riskikseen tuoda maahan tällainen helikopteri / tällaisen helikopterin. (JoT 34–66, Jy 15–84)

23) Hän piti velvollisuutenaan antaa omakohtaiseen kokemukseensa ja alkuperäiseen asiakirja-aineistoon pohjaava kuva / pohjaavan kuvan Suomen kohtalokkaista vaiheista 1939–1940. (JoT 31–69)

2) Hän antoi erään sukulaisen toimeksi myydä tämä rakennus / tämän rakennuksen. (JoT 28–72)

28) Valtion tiedeneuvosto antaa Suomen akatemian tehtäväksi suorittaa tutkimustoiminnan eri alojen arviointi / arvioinnin. (JoT 27–72, Jy 28–71)

20) Kun presidentti sai oikeuskansleri Kai Kortteelta välikäsien kautta lykkäystä tukevan, löyhähkön tulkinnan, hän katsoi kokonaistilanteen perusteella oikeaksi määrätä laki / lain tulevaksi voimaan vasta 1992. (JoT 26–74)

14) Lääninoikeus harkitsee oikeaksi kumota kaupunginhallituksen päätös / päätöksen. (Jy 20–80)

27) Anker Jörgensen saa todennäköisesti tehtäväkseen muodostaa hallitus / hallituksen. (JoT 22–77, Jy 18–82)

5) Lautakunta sai tehtäväkseen laatia aikanaan kaupunginhallitukselle yksilöity ehdotus / yksilöidyn ehdotuksen myyntisopimukseksi. (JoT 15–85, Jy 8–91)

Näistä testituloksista voidaan ensinnäkin lukea, että päätteetön akkusatiivimuoto on yleisin (tässä järjestyksessä) liittyessään ilmaustyyppeihin antoi toimeksi (esimerkki 15), otti tehtäväkseen (10), teki mahdolliseksi (24, 18, 26), harkitsi oikeaksi (13), piti mahdollisena (29) ja piti tärkeänä (3). Päätteellinen akkusatiivi taas on testitulosten mukaan yleisin (tässä järjestyksessä) liittyessään ilmaustyyppeihin sai tehtäväkseen (5, 27), harkitsi oikeaksi (14, 12, 17; vrt. ed. 13), katsoi oikeaksi (20), antoi tehtäväksi (28, 9), antoi toimeksi (2; vrt. ed. 15), piti velvollisuutenaan (23), otti riskikseen (25) ja näki tarpeelliseksi (19).

Tämä erittely ei anna minkäänlaista pohjaa säännölle tai suositukselle siitä, kumpi muoto olisi kulloinkin asetettava etusijaan. Huomiota herättää esimerkiksi se, että kahdesta antoi toimeksi -tapauksesta toisessa on päätteettömän muodon suosio 90 %, toisessa vain 28 % (JoT). Suhteet ovat melkein samat myös erikseen Joensuun ja Turun tuloksissa (Jo 93–7 ja 32–68, T 88–12 ja 26–74). Harkitsi oikeaksi- ja katsoi oikeaksi -esimerkeissä on päätteellinen muoto selvästi vallitseva, mutta tämän yleislinjan kanssa on ristiriidassa esimerkki 13. Otti tehtäväkseen -esimerkissä on päätteetön muoto ylivoimainen, sen sijaan sai tehtäväkseen -esimerkeissä päinvastoin. Myös antoi tehtäväksi -esimerkeissä on päätteellinen muoto voitolla. Myöskään se, onko predikatiiviadverbiaali substantiivi vai adjektiivi, ei testitulosten mukaan ole olennainen tekijä. Piti + essiivi -esimerkit ovat kaikki tyypillisiä horjuntatapauksia; toisissa on hiukan voitolla päätteetön, toisissa päätteellinen akkusatiivi.

Niissä kahdessa esimerkissä, joissa päätteetön akkusatiivi on kaikkein suosituin, on objekti erityisen etäällä tai syntaktisesti irrallaan predikaatista. Jos esimerkki 15 alkaisi Annoin asianomaisille toimeksi – –, niin mahdollisesti päätteellinen akkusatiivi silloin saisi enemmän kannatusta kuin nyt. Ja jos esimerkin 10 alku kuuluisi Kuningas otti tehtäväkseen vapauttaa – –, niin ehkä päätteellisen akkusatiivin suosio olisi suurempi.

Nämä ovat otaksumia, joiden todentamiseksi tarvittaisiin uusia testejä. Luulen kuitenkin, että ratkaiseva tekijä on se, kuinka etäällä tai irrallaan lauseen predikaatista infinitiivi kulloinkin tuntuu olevan. Jos infinitiivin objektin ja lauseen predikaatin välillä on monta sanaa tai monta syntaktista ”niveltä”, ei predikaatin muodon vaikutus kyllin selvästi ulotu infinitiivin objektiin, joka silloin helposti jää päätteettömään muotoon.

Testitulokset menevät monessa kohdin ristiin poimimieni alkuperäisesimerkkien kanssa. Päätteetöntä akkusatiivia edustavista esimerkeistäni 2 ja 5 kuuluvat niihin, joissa suurin osa vastaajista kannatti päätteellistä muotoa. Toisaalta vastaajien enemmistö oli päätteettömän muodon kannalla esimerkeissä 13, 15 ja 18, joiden originaaleissa oli päätteellinen muoto.

Asiaa valaisevat ehkä vielä seuraavat luvut. Sellaisia yksittäisvastauksia, joissa otettiin kanta joko päätteettömän tai päätteellisen akkusatiivimuodon puolesta, oli testeissä kaikkiaan 3 118. Niistä 1 429 (46 %) kannatti päätteetöntä ja 1 689 (54 %) päätteellistä muotoa. Näillä luvuilla ei aineiston luonteen vuoksi ole varsinaista tilastollista merkitystä, mutta kyllä nekin tukevat sitä käsitystä, ettei ole syytä pitää voimassa sääntöä, jonka mukaan näissä kaikissa vain päätteellinen akkusatiivimuoto on hyväksyttävä.

Sääntöehdotus

Kaiken edellä esitetyn valossa näyttää infinitiivin akkusatiiviobjektia koskevan säännön tarkistaminen aiheelliselta. Säännön muotoa harkittaessa on otettava huomioon sekin, minkälaista kieliopin tuntemusta voidaan säännön soveltajilta edellyttää. Kokemukset viittaavat siihen, etteivät monet kehittyneetkään kirjoittajat pysty täysin soveltamaan nykyisiä objektisääntöjä, jotka edellyttävät suhteellisen hyvää lauseenjäsennyksen hallintaa. Sitä paitsi nyt esillä olevat lausetyypit ovat sen verran mutkikkaita ja sen verran harvoin esiintyviä, että säännön täytyy kielen nykyisessä kehitysvaiheessa olla väljä. Käytäntö horjuu, eikä sen vakiintumiseen voida säännöllä paljoakaan vaikuttaa. Usein olisi parempi käyttää kevyempiä ja sujuvampia ilmaisutapoja, mutta ei sekään aina ole mahdollista. Objektisäännöissä on näin ollen pakko ottaa huomioon myös tässä käsitellyt lauserakenteet.

Säännöt muun kuin lauseenvastikkeeseen kuuluvan infinitiivin yksiköllisen akkusatiiviobjektin muodosta voitaisiin kirjoittaa esimerkiksi seuraavaan tapaan:

1. Infinitiivin yksiköllinen akkusatiiviobjekti on yleensä päätteellisessä muodossa.

Esim. Aion lukea kirjan. Isä käski pojan tuoda lehden. Ottaen huomioon saadun selvityksen hän jätti asian sikseen. Kävin noutamassa paketin postista.

2. Objekti on päätteettömässä muodossa, jos infinitiivi välittömästi tai välillisesti riippuu imperatiivin 1. tai 2. persoonasta tai passiivimuodosta tai on lauseen subjektina tai välittömästi tai välillisesti riippuu subjektista

Esim. Käske hänen lukea kirja. Joudutaan ikään kuin ostamaan porsas säkissä. Minun piti lukea kirja. Hänellä on kyky saada lukija heittämään selästään sovinnaisuuden painolasti.

3. Lisäksi objekti voi olla päätteettömässä muodossa myös sellaisissa tapauksissa, joissa infinitiivi objekteineen on etäällä ja lauseen rakenteen kannalta irrallaan lauseen predikaatista. Mitä etäämmällä ja mitä irrallisempi lauseen predikaatista infinitiivi on, sitä luontevampi on päätteetön muoto. Käytäntö kuitenkin horjuu, eikä täsmällisiä sääntöjä voida antaa. Seuraavat tapaukset on erikseen huomattava:

3.1. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta lopettaa lakko pakkokeinoin. Rahaston menestys osoittaa kansamme kykyä ymmärtää kansallisen sivistyksen merkitys. Olemme maininneet Snellmanin yrityksen saada kysymys rahareformista ratkaistuksi.

Näissä infinitiivi (ensimmäisessä esimerkissä lopettaa) riippuu substantiivista (mahdollisuudesta). Tämä substantiivi ei näissä esimerkeissä muodosta lauseen predikaatin kanssa läheisesti yhteen kuuluvaa kokonaisuutta; keskusteli mahdollisuudesta, osoittaa kykyä ja olemme maininneet yrityksen eivät ole tuollaisia kokonaisuuksia. Tällaisissa on päätteetön muoto vallitseva. Jos sen sijaan substantiivi muodostaa lauseen predikaatin kanssa läheisesti yhteen kuuluvan kokonaisuuden, on objekti päätteellisessä muodossa, esim.

Hän sai luvan rakentaa mökin meidän maallemme. Olin aikeissa ostaa talon. – Ilmaus sai luvan muodostaa läheisesti yhteen kuuluvan kokonaisuuden, joka voitaisiin korvata yhdellä sanallakin (= sai), samoin olin aikeissa (= aioin). Raja on kuitenkin liukuva.

3.2. Kuningas otti tehtäväkseen vapauttaa maan / maa muukalaisvallasta. Tiedeneuvosto antoi Suomen Akatemian tehtäväksi suorittaa tutkimustoiminnan arvioinnin / arviointi. Anker Jörgensen saanee tehtäväkseen muodostaa hallituksen / hallitus. Kehotan teitä antamaan asianomaisille toimeksi poistaa soittokellon / soittokello. Tämä tekisi mahdolliseksi pysyttää maassamme suoritettavan tieteellisen tutkimuksen / suoritettava tieteellinen tutkimus kansainvälisen kehityksen tasalla. Kuningas näki tarpeelliseksi murtaa katolisen kirkon mahtiaseman / mahtiasema Ruotsissa. Paasikivi piti velvollisuutenaan antaa omakohtaiseen kokemukseensa pohjaavan kuvan / pohjaava kuva Suomen kohtalokkaista vaiheista. Pääministeri piti mahdollisena antaa palkansaajille veronalennuksen / veronalennus.

Näissä objekti kuuluu infinitiiviin, joka on lauseessa objektina (ensimmäisessä esimerkissä vapauttaa), ja lauseessa on lisäksi predikatiiviadverbiaali (tehtäväkseen; predikatiiviadverbaali voi olla myös essiivissä, kuten viimeisessä esimerkissä: mahdollisena). Tässä tarkoitetuissa tapauksissa infinitiivi liittyy sentyyppisiin ilmauksiin kuin otti tai sai tehtäväkseen, antoi tehtäväksi tai toimeksi, teki mahdolliseksi, näki tarpeelliseksi, piti velvollisuutenaan tai mahdollisena. Päätteellinen muoto on kaikissa tähän kuuluvissa tapauksissa hyväksyttävä, mutta usein on myös päätteetön muoto mahdollinen.

* * *

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.5.1986 prof. Osmo Ikolan laatiman alustuksen pohjalta, joka edellä on julkaistu hieman täydennettynä. Lautakunta piti sääntöjen tarkistamista aiheellisena ja hyväksyi prof. Ikolan sääntöehdotuksen.

 




Kielikello 3/1986
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »