Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1999

Katri Seppälä

Tietotekniikan termitalkoot

Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja -kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.

---

Tietotekniikan termitalkoiden toimintamallin idea on peräisin Ruotsista. Ruotsalaiset kielenhuoltajat ja tietotekniikan termistöä työssään käyttävät asiantuntijat päättivät vuonna 1996, että tietotekniikan alan kielenkäytön selkeyttämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tekniikan terminologiaa kehittävä Tekniska nomenklaturcentralen (TNC) ja Svenska språknämnden (jota Suomessa vastaa Kielitoimisto) sekä joukko muita asiantuntijatahoja perustivat Svenska datatermgruppen -nimisen hankkeen, jonka tarkoituksena on antaa suosituksia ruotsinkielisistä tietotekniikan alan termeistä ja niiden käytöstä. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osasto liittyi työryhmään.

Koska ryhmän työ otettiin hyvin vastaan ja toimintaperiaate osoittautui onnistuneeksi, päätti Tekniska nomenklaturcentralen muutamaa vuotta myöhemmin tarjota mallia myös muiden käyttöön. TNC:n ehdotukseen perustuva hanke hyväksyttiinkin osaksi Euroopan komission Monikielinen tietoyhteiskunta -hanketta (MLIS). Tarkoituksena on ottaa käyttöön Svenska datatermgruppenin toimintamalli muissa osallistujamaissa eli Kreikassa, Norjassa ja Suomessa sekä tutkia yhteistyömahdollisuuksia eri maiden välillä. Suomen osuutta koordinoi Tekniikan Sanastokeskus (TSK), ja se on saanut nimekseen Tietotekniikan termitalkoot.

Suosituksia kaivataan

Ruotsalaisten tavoin myös suomalaiset tuntuvat kaipaavan suosituksia tietotekniikan termeistä. Juuri tähän tarpeeseen Tietotekniikan termitalkoot käynnistettiin, sillä projektissa on tarkoitus laatia suosituksia koko kansan tarvitsemien tietotekniikan termien käytöstä. Ajatuksena on antaa suosituksia nimenomaan asiatyylistä viestintää varten; arkityylisessä viestinnässä käytettäviin nimityksiin ei aiota puuttua juuri sen enempää kuin normatiivisessa sanastotyössä yleensäkään.

Yksi esimerkki suositusten tarpeesta on Termitalkoot-projektin keväällä 1999 saama huomio. Atk-alan sanastotyötä on Suomessa tehty jo pitkään, mutta uudenlaisesta, muuta sanastotyötä täydentävästä talkootoiminnasta kiinnostuneita löytyi silti niin kielenhuollon, kääntämisen ja tiedotusvälineiden kuin tietotekniikankin piiristä. Toimintamalliin kuuluvat kolme työryhmää – koordinointi-, seuranta- ja lausuntoryhmä – saatiinkin muodostettua ilmoittautumisten perusteella suunnitelmien mukaisesti. Ryhmiä muodostettaessa tavoitteena oli saada jokaiseen mahdollisimman tasapuolinen edustus erilaisista kielenkäyttäjäryhmistä.

Keskeisin rooli projektissa on seitsenhenkisellä koordinointiryhmällä. Sen tehtävänä on valita talkoisiin päätyvät käsitteet, tehdä ehdotuksia suositettavista termeistä ja niiden käytöstä, pyytää ehdotuksista lausuntoja sekä muotoilla ja julkaista suositukset. Kaksi muuta ryhmää tukee koordinointiryhmän työtä: lausuntoryhmä antaa koordinointiryhmän tarvitseman palautteen, ja seurantaryhmä linjaa toiminnan yleisiä suuntaviivoja. Koordinointi- ja seurantaryhmien jäsenet kuuluvat automaattisesti lausuntoryhmään, ja heidän lisäkseen ryhmään oli syyskuun loppuun mennessä ilmoittautunut yli kahdeksankymmentä osallistujaa. Ainakaan toistaiseksi lausuntoryhmän koolle ei ole asetettu rajoituksia, joten ilmoittautumisia otetaan edelleen vastaan.

Työryhmien toimintamalli poikkeaa TSK:n aiemmissa sanastotyöprojekteissa käyttämistä periaatteista siten, että Termitalkoisiin voivat osallistua useiden erilaisten kielenkäyttäjäryhmien edustajat ja kokonaisuudessaan osallistujien määrä on huomattavasti suurempi kuin perinteisissä projekteissa. Sanastoluonnoksista on toki pyydetty lausuntoja ennenkin, mutta aiemmin sekä sanastotyöryhmä että lausunnonantajat ovat selvemmin edustaneet yhden alan asiantuntijanäkökulmaa. Toisena erona aiempaan on se, että Termitalkoiden on tarkoitus jatkua pitkäkestoisena vielä varsinaisen MLIS-projektin päätyttyäkin. Yleensä sanastoprojektien kesto on määritelty etukäteen, joskin esimerkiksi teletekniikan alalla TSK on ollut mukana useassa toisiaan täydentävässä ja päivittävässä hankkeessa.

Tiedot Internetissä

Projektin suuren osallistujamäärän mahdollistaa pitkälti keskeisimpänä yhteydenpitovälineenä käytettävä sähköposti. Lausuntoryhmä saa tiedot ja antaa palautetta aina sähköpostitse, ja suuri osa tiedosta kulkee sähköpostin välityksellä myös koordinointi- ja seurantaryhmälle, vaikka kokouksiakin järjestetään.

Suositusten julkaisun välineeksi on valittu Internet, joten paperin käyttöä on vähennetty myös tältä osin. Internet sopii julkaisuvälineeksi jo pelkästään Termitalkoiden aiheen perusteella, mutta tärkein etu on sen soveltuvuus suhteellisen pienienkin aineistoerien julkaisemiseen sekä sen suoma mahdollisuus tuoda aineiston päivitykset nopeasti käyttäjien ulottuville. Päivityksen helppous on erityisen tärkeää, jos sanastotyö jatkuu pitkään, sillä uusien painatteiden tuottaminen kielen kehityksen tahdissa ei aina ole mahdollista eikä mielekästäkään. Uuden julkaisuvälineen avulla sanastotyön tulokset voivat toivottavasti myös saavuttaa entistä laajemman käyttäjäjoukon.

Miksi Termitalkoot käsittelee tietotekniikan termistöä?

Termit liittyvät aina johonkin erikoisalaan, mutta se kuinka paljon kulloisenkin alan ulkopuolella toimivien ihmisten on tarve ymmärtää ja käyttää niitä, vaihtelee melkoisesti. Tietotekniikka on varmasti yksi niistä erikoisaloista, joiden termien käyttö on runsasta muuallakin kuin asiantuntijoiden keskuudessa, onhan se yhä useammille muodossa tai toisessa osa arkipäivää. On siis selvästi olemassa tarve siirtää erikoisalaan liittyvää tietoa termeineen asiantuntijoilta maallikoille ja maallikoilta toisille, ja tästä syystä termeihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiantuntijat voivat ymmärtää toisiaan puolesta sanasta, mutta sama sääntö ei päde asiantuntijoiden maallikoille suuntaamaan viestintään. Koska maallikoiden erikoisalan tuntemuksessa voi olla suuria eroja, tulisi termien olla sellaisia, että ne välittävät tietoa myös niille, joiden taustatietojen määrä on vähäinen.

Erikoisalojen sanastotyössä hyvälle termille on asetettu useita ehtoja: läpikuultavuus (antaa oikean mielikuvan), johdonmukaisuus (muodostaa luontevan kokonaisuuden muiden aiheeseen liittyvien termien kanssa), tarkoituksenmukaisuus (ei aiheuta haitallisia mielikuvia, vaan on mahdollisimman neutraali), erottuvuus muista termeistä, lyhyys, soveltuvuus johdosten muodostamiseen ja omakielisyys. Kaikki nämä ehdot toteutuvat harvoin yhdellä kertaa, mutta ne kannattaa pitää mielessä uusia termejä muodostettaessa.

Esimerkiksi termistä tietoverkko voidaan päätellä, että kysymys on tietoa sisältävästä verkosta eli tietokoneiden ja niiden välisten tiedonsiirtoyhteyksien sekä näiden molempien avulla tarjottavien palvelujen yhdistelmästä. Lisäksi termi on omakielinen ja helppo käyttää. Ongelmana voidaan kuitenkin pitää sitä, että se ei riittävästi erotu esimerkiksi termistä tietoliikenneverkko. Useinhan lyhyttä ja pitkää termimuotoa käytetään toistensa synonyymeina, ja siksi termejä tietoverkko ja tietoliikenneverkko voidaan virheellisesti luulla toistensa synonyymeiksi. Tietoliikenneverkko-termi viittaa kuitenkin tiedonsiirtoyhteyden muodostavaan verkkoon, mutta ei siirtoyhteyden ja palvelujen muodostamaan kokonaisuuteen – tällainen ero ei valitettavasti aina tule esiin käyttöyhteyden perusteella, ja siksi sekaannuksen vaara on olemassa. Toisaalta kun käsitteet liittyvät läheisesti toisiinsa, on luonnollista, että myös niihin viittaavat termit muistuttavat toisiaan, sillä käsitteellisiä eroja on usein vaikea saada aukottomasti esiin termeissä.

Oma vai lainattu sana?

Tietotekniikka on yksi niistä monista erikoisaloista, joilla englanninkielisellä termistöllä on huomattava vaikutus muihin kieliin. Sellaisenaan englannista suomeen lainattujen sanojen käyttö tuottaa kuitenkin usein ongelmia. Lainasanojen erilainen ääntäminen, oikeinkirjoitus, taivuttaminen sekä käyttö yhdyssanojen ja johdosten muodostamisessa on hyvin kirjavaa.

Yksi mahdollisuus päästä eroon lainasanoihin liittyvistä ongelmista on luoda omakielinen termi kääntämällä vieraan kielen sana. Tämä on usein sopiva ratkaisu sellaisessa tapauksessa, jossa alkuperäinen termi täyttää hyvälle termille asetetut vaatimukset. Jos taas alkuperäinen termi ei kuvaa taustalla olevaa käsitesisältöä, ei kääntämällä voi syntyä hyvää termiä, vaikka käännöksen tulos olisikin helposti tunnistettavissa vieraskielisen termin vastineeksi. Asiantuntija ei välttämättä huomaa käännökseen liittyvää ongelmaa, koska hän tuntee käsitteen sisällön ennalta, mutta maallikolle termi ei ole ymmärrettävä, ellei se välitä tietoa sisällöstä. Koska termit luonnollisesti tulevat ensin asiantuntijoiden käyttöön, ne voivat jossain määrin vakiintua ennen kuin termiin liittyvät ongelmat tulevat esiin. Toisaalta vaikka omaan kieleen yritettäisiin kääntämisen sijaan muodostaa termi, joka kuvaa käsitteen olennaisia piirteitä paremmin kuin alkuperäinen termi, ei onnistuminen silti ole varmaa. Jotta termi tulisi hyväksytyksi, tarvitaan melko suuri joukko kielenkäytön vaikuttajia, jotka hyväksyvät sen muodostuksessa käytetyn logiikan.

Esimerkiksi englannin cookie-termille jo pari vuotta sitten ehdotettu vastinetta eväste. Se on johdettu verbistä evästää, joka tarkoittaa ohjeiden ja neuvojen antamista jonkin varalle, ja kuvaa siten käsitteen sisältöä. Englannin kielen cookie-sanahan viittaa tietotekniikan alalla tietoon, jota voidaan käyttää selainohjelman ja palvelimen välisen yhteydenpidon ohjaamiseen, eikä tällä käsitesisällöllä ole mitään yhteistä pienten leivonnaisten, keksien tai pipareiden kanssa. Kuitenkin nämä yleiskieleen kuuluvat sanat on suomen kielessä otettu englannin tietotekniikkaan liittyvän cookien vastineiksi. Yhdellä sanalla voi tunnetusti olla useita merkityksiä ja cookie-sanan käytölle englannin kielessä tietotekniikan alalla on varmasti syynsä, mutta perusteena tuskin on vertaus kekseihin tai pipareihin leivonnaisina. Siksi suomen kielessä on yritetty löytää keksin ja piparin sijaan muita paremmin käsitteen sisältöä kuvaavia termejä, mutta eväste tai muut ehdotetut termit eivät ole onnistuneet korvaamaan pitempään käytössä olleita keksiä ja piparia, vaan eri vastineilla tuntuu olevan oma käyttäjäkuntansa. Siihen ettei esimerkiksi eväste-termi ole saavuttanut jakamatonta suosiota, vaikka termin ymmärrettävyyteen on pyritty kiinnittämään huomiota, on varmaankin vaikuttanut itse käsitesisällön monisäikeisyys. Sitä on vaikea kuvata yksiselitteisesti lyhyen termin avulla ja siksi on turvauduttu vertaukseen, jonka ymmärtäminen vaatii ainakin jonkin verran ennakkotietoja ja pohdintaa.

Tunteet ja tottumus

Miksei kaikkien kukkien sitten anneta kukkia asiatyylissä? Kun käsitteelle vasta etsitään sopivinta nimitystä, ehdokkaita on yleensä useita, mutta vähitellen synonyymien käyttöä yleensä yritetään karsia suositusten avulla. Syynä on se, että erikoiskielissä synonymia ei toimi samalla tavalla positiivisesti ilmaisun rikastuttajana kuin yleiskielessä. Synonyymien runsaus on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä, koska synonyymien ja toisaalta samankaltaisten, mutta eri käsitteisiin viittaavien termien eroa on usein vaikea havaita. Yleiskielessä vastaavaa ongelmaa ei ole, koska valtaosa kielenkäyttäjistä ymmärtää yleiskielisten sanojen merkityksen. Erikoiskielissä synonyymien vähäinen määrä edistää termien johdonmukaista käyttöä, mikä puolestaan helpottaa termien ja niiden välittämien tietojen opettelua.

Termien käytön ja vakiintumisen taustalla on aina oppiminen ja tottuminen, mutta tunteillakin on osansa. Vaikka termien tulisi olla mahdollisimman neutraaleja, saattavat ne aiheuttaa ihmisille mitä erilaisimpia mielleyhtymiä ja ensimmäiseksi mieleen tuleva ajatus voi leimata termin hyväksi tai huonoksi. Oppiminen on tärkeää siksi, että termien tehtävänä on aina välittää erikoisalan sisältötietoa. Jotta termejä voitaisiin käyttää oikein, on tiedettävä, mitä niillä tarkoitetaan. Tottumisen merkitys taas muodostuu siten, että tietty termi voi alkaa vähitellen tuntua sopivalta ja toimivalta, kun sen riittävän usein näkee ja kuulee samankaltaisissa yhteyksissä. Vaikka termi ei oikeastaan kuvaisikaan taustalla olevaa käsitettä, se voi tuntua sopivalta, koska se on opittu yhdistämään tiettyyn aiheeseen. Tällaisessa tilanteessa ei huonoakaan termiä yleensä enää voida korvata, ja siksi sanastotyön tekijöiden ja termisuositusten antajien tulisi aina olla ajoissa liikkeellä. Toisaalta silloin kun käsitteet ovat uusia ja niiden sisältö ehkä vielä epätarkka, termisuositusten antaminen on tietysti erityisen vaikeaa.

Termitalkoiden tavoitteena on antaa kielenhuollollisen näkökulman huomioon ottavia suosituksia, joiden toivotaan sopivan mahdollisimman laajaan käyttöön. Onnistumisen edellytyksenä on lausunnonantajien aktiivinen osanotto, jonka avulla suosituksissa pyritään ennalta ottamaan huomioon erilaisten käyttäjien mielipiteet. Suosituksia annettaessa pyritään myös mahdollisuuksien mukaan arvioimaan tulevaa, mutta onneksi suositusten ei tarvitse olla kiveen kirjoitettuja, vaan niitä voidaan tarvittaessa muuttaa kehityksen myötä.

Termisuosituksia verkossa

Tule mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin! Lisätietoja talkoista ja ensimmäiset termisuositukset ovat TSK:n sivuilla osoitteessa http://www.tsk.fi/termitalkoot. Tässä näytteeksi muutama usein kysytty termi; kannattaa käydä katsomassa, mitä muita suosituksia on tarjolla.

Internet

maailmanlaajuinen TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttävä avoin tietoverkko

Internet on kehitetty Yhdysvaltojen puolustusministeriön ARPANET-verkon pohjalta.

engl. Internet

intranet

TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttävä organisaation sisäinen tietoverkko

engl. intranet

ekstranet

TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttävä rajatulle käyttäjäjoukolle tarkoitettu organisaatioiden välinen tietoverkko, jonka toteutuksessa yleensä hyödynnetään Internetiä.

engl. extranet

WWW

mieluummin kuin: web

palvelujärjestelmä, jonka avulla käyttäjät voivat hyödyntää Internetissä olevia tiedostoja

engl. Web; World Wide Web; WWW; W3

WAP

WAP Forum -yhteenliittymän kehittämä tiedonvälitystekniikka, jonka avulla voidaan hyödyntää teksti- ja kuvaperustaisia palveluja langattomissa viestimissä

engl. WAP; Wireless Application Protocol

vuosi 2000 -yhteensopivuus; Y2K-yhteensopivuus

laitteiston tai ohjelmiston kyky erottaa 1900- ja 2000-luku toisistaan päivämäärämerkinnöissä ja toimia nämä erot huomioon ottaen

Lyhenne Y2K perustuu ilmaukseen year 2 kilos.

engl. Y2K compatibility

portaali; palveluportti

verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin

engl. portal

kättely

toimintosarja, jossa lähettävä ja vastaanottava laite tai ohjelma varmistuvat siitä, että ne ovat valmiita lähettämään ja vastaanottamaan dataa

engl. handshaking

käyttötuki; tukikeskus

neuvontayksikkö, joka palvelee ulkopuolisia asiakkaita tai organisaation omaa henkilökuntaa

engl. help desk

eväste

mieluummin kuin: pipari; keksi

aputiedosto, jonka sisältämiä tietoja voidaan käyttää selaimen ja palvelimen välisen yhteydenpidon ohjaamiseen

engl. cookie

lokalisointi; paikallistaminen

ohjelmiston tai muun tietotuotteen tekninen ja kielellinen sopeuttaminen tiettyä kieltä puhuvia tai tietyssä kulttuurissa eläviä käyttäjiä varten

engl. localisation

 

Tekniikan Sanastokeskus osallistuu mm. sanastojen laadintaan ja termien kehittämiseen yhdessä kunkin alan asiantuntijoiden kanssa. Sanastokeskuksesta saavat apua myös erikoisalojen termien ja niiden erikielisten vastineiden etsijät. Lisätietoja osoitteesta http://www.tsk.fi; termipalvelun puhelinnumero on (09) 608 876 (palvelu on maksullista).




Kielikello 4/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »