Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1999

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunnan suositus

Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa -tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty yleiskieleen sopivana mahdollisten tulkintavaikeuksien vuoksi (kuten mm. Palanderin kirjoituksen esimerkissä, ks. Lue myös). Tämä kanta on vähitellen vakiintunut normiksi, jota varsin hyvin noudatetaankin: mies ja vaimonsa on loppujen lopuksi teksteissä harvinainen, eikä norminmukaisen rakenteen mies ja hänen vaimonsa asema ole uhattuna.

Mies ja vaimonsa on tyypillisesti viihdyttäväksi tarkoitetun, kevyehkön tekstilajin piirre, esimerkiksi iltapäivä- ja naistenlehtien sekä urheilu-uutisten ilmiö. Sen esiintymisympäristöä ovat etenkin kuvatekstit, joissa on usein pakko ilmaista pienessä tilassa paljon. Yksi syy rakenteen syntyyn ja leviämiseen saattaa olla se, että mies ja vaimonsa -rakenne yhtenäistää omistusliitejärjestelmää. Koska yleiskielessä 1. ja 2. persoonassa ei pronominia käytetä, se pyrkii jäämään pois 3:nnestakin persoonasta: minä ja vaimoni, sinä ja vaimosi, siis myös hän/mies ja vaimonsa. Rakenne on myös näppärä keino ilmaista lyhyesti ja ytimekkäästi mies ja vaimonsa, laulaja ja yhtyeensä -tyyppisiä rinnastuksia. Se on selvästi tyyliväritteinen eli keino luoda tekstiin kepeyttä ja iskevyyttä.

Yksi syy rakenteen käyttöön saattaa olla myös häiritsevältä tuntuvan pronominin toiston välttely. Seuraavanlaiset rakenteet ovat tavallisia:

Presidentti väitti asian olevan hänen ja perheensä (pro hänen ja hänen perheensä) yksityisasia.

Santanen myöntää, että hän ja kaverinsa (pro hän ja hänen kaverinsa) puhuivat tahallaan slangia.

Mies ja vaimonsa -rakennetta koskeva normi on syntynyt vähitellen, eikä suomen kielen lautakunta ole aikaisemmin käsitellyt rakenteen hyväksyttävyyttä. Kun Marjatta Palander tarttui tähän aiheeseen, haluttiin normiin lopulta myös ns. virallinen kanta eli suomen kielen lautakunnan käsittely.

Suomen kielen lautakunta keskusteli mies ja vaimonsa -rakenteen hyväksyttävyydestä kokouksessaan 17.5.1999. Omistusliitejärjestelmän kannalta mies ja vaimonsa -rakenne ei ole keskeinen, mutta se on osoitus siitä, että järjestelmä ei ole yksiselitteinen ja poikkeukseton. Järjestelmä on rajoiltaan häilyvä, ja mies ja vaimonsa -rakenne testaa sen rajoja. Lautakunta oli sitä mieltä, että normaaliin asiatyyliin kuuluu persoonapronomini (mies ja hänen vaimonsa), mutta joissain tekstilajeissa – esimerkiksi tavoiteltaessa kevyttä, rentoa, viihdyttävää sävyä – mies ja vaimonsa -rakenteella tuntuu olevan oma tehtävänsä, eikä sitä sen vuoksi voi täysin tuomita. Rakenteen käyttö vaatii kuitenkin kirjoittajalta tyylitajua, joten yksinkertaisinta on käyttää aina tällaisissa tapauksissa persoonapronominin genetiiviä, rakennetta mies ja hänen vaimonsa.




Kielikello 4/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »