Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1999

Saara Welin

Kysyttyä

Kaukaisia nimiä...

Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota suomen kielessä on totuttu kutsumaan Kaukasiaksi. Sen jakaa kahteen osaan valtaisa maantieteellinen raja: Mustastamerestä Kaspianmereen ulottuva vuoristo, Kaukasus. Ongelmaksi on ilmennyt, että päivittäisissä uutisissa puhutaan usein Kaukasuksesta silloinkin, kun kerrotaan Tšetšenian tai Dagestanin taisteluista, joita uutiskuvien mukaan käydään jokseenkin tasaisessa aromaisemassa.

Sille, että nimet Kaukasus ja Kaukasia sekoittuvat uutisissa, on luonnollinen selityksensä: venäjän- ja englanninkielisissä uutislähteissä ei ilmeisesti tehdä eroa vuoriston ja sitä ympäröivän alueen nimien välillä. Venäjän kielen Kavkaz ja englannin Caucasus tarkoittavat nimittäin – ilman täsmentävää termiä – sekä vuoristoa että sitä ympäröivää, useiden tasavaltojen muodostamaa maantieteellistä aluetta.

Suomen kielessä on siis selvä ja luonteva ero vuoristoa tarkoittavan Kaukasuksen ja sitä ympäröivän laajan alueen Kaukasian välillä.

IVY-maiden nimet

Neuvostoliiton hajottua muodostivat jotkin sen liitontasavallat Itsenäisten valtioiden yhteisön IVYn. Siihen kuuluvien tasavaltojen nimet suositellaan kirjoitettavaksi Suomessa seuraavasti:

Armenia / Armenian tasavalta
Azerbaidžan / Azerbaidžanin tasavalta
Georgia / Georgian tasavalta
Kazakstan / Kazakstanin tasavalta
Kirgisia / Kirgisian tasavalta
Moldova / Moldovan tasavalta
Tadžikistan / Tadžikistanin tasavalta
Turkmenistan
Ukraina
Uzbekistan / Uzbekistanin tasavalta
Valko-Venäjä / Valko-Venäjän tasavalta
Venäjä / Venäjän federaatio

Venäjän alueen paikannimiä

Viisi vuotta sitten, Kielikellon numerossa 4/1994, oli pitkä artikkeli niistä entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuneista paikannimien muutoksista, joita siihen mennessä oli tullut tietoon. Koska varsinkin lähialueidemme paikannimiä esiintyy nykyisinkin runsaasti uutisissa, on ohessa kertauksena tärkeimpiä niistä, ei kuitenkaan itsenäisten valtioiden, vaan niitä pienempien kohteiden nimiä.

Venäjän federaation tasavallat ja niiden pääkaupungit 26.10.1999 saatavilla olevien tietojen mukaan.

Tasavalta
Pääkaupunki
  
Adygeia
Maikop
Altai
Gorno-Altaisk
(entisellä Vuoristo-Altain nimellä on nyt uusi tarkoite)
Baškortostan (ent. Baškiria)
Ufa
Burjatia
Ulan-Ude
Dagestan
Mahatškala
Hakassia
Abakan
Ingušia
Nazran
Kabardi-Balkaria
Naltšik
KalmukiaElista
Karatšai-Tšerkessia
Tšerkessk
Karjala (Venäjän Karjala)
Petroskoi
Komi (Kominmaa)
Syktyvkar
Mari (Marinmaa)
Joškar-Ola
Mordva
Saransk
Pohjois-Ossetia
Vladikavkaz
Saha (ent. Jakutia)
Jakutsk
Tatarstan (Tataria)
Kazan
Tšetšenia
Groznyi
Tšuvassia
Tšeboksary
Tuva
Kyzyl
Udmurtia
Iževsk

Nimet on tässä kirjoitettu käyttäen suomen kieleen vakiintunutta, niin sanottua tavallista siirrekirjainnustapaa eli suomalaista translitterointikaavaa. Se on yleisesti käytössä suomenkielisessä lehdistössä ja muussa suurelle yleisölle tarkoitetussa tekstissä.

Useiden tasavaltojen nimimuodot ja kirjoitusasut voidaan katsoa joltain osin suomenmukaisiksi, sovinnaisiksi. Pääkaupunkien nimistä sen sijaan vain Petroskoi on suomalainen sovinnaisnimi.

Entinen Tšetšeno-Ingušia hajosi 1992, kun Tšetšenia julistautui itsenäiseksi. Venäjän federaatioon jäänyttä pienempää, inguušien asuttamaa osaa kutsutaan suomessa Ingušiaksi. Nimi mainitaan joskus myös muodossa ”Ingushetia”, joka on ilmeisesti suoraan lähtöisin venäläisten tai englanninkielisten uutistoimistojen välittämistä lähteistä. Se onkin alun perin venäjän kielessä käytettävä muoto. Eri kielten valinnat eroavat toisistaan, mutta Ingušian muototyyppiä käytetään vanhastaan suomen, viron ja ruotsin lisäksi ainakin saksassa ja ranskassa.

Silloin harvoin, kun meillä Ingušian pääkaupunki on mainittu, se on ollut Nazran. Tuoreen tiedon mukaan pääkaupunki olisi tästä lähin Magas.



Kielikello 4/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »