Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1999

Sari Maamies ja Erkki Savolainen

Kysyttyä

Ajatusviiva ja yhdysmerkki

Kysymys: Kokemukseni mukaan on mahdotonta opettaa tutkielman kirjoittajia käyttämään johdonmukaisesti yhdysmerkkiä ajatusviivana siten, että yhdysmerkin kahta puolta on tyhjät välit, esim. v. 1990 - 1999, 7 - 10-vuotiaat jne. Käytännössä esiintyy sellaisia merkintätapoja kuin ”1990-1999”, ”7-10 -vuotiaat” ynnä muita variantteja, joissa välien käyttö on normin vastaista. Kirjoittajat muistavat, että joskus lyhyen viivan yhteydessä pitää käyttää väliä, mutta kun ohjetta ei ole sisäistetty, välien käyttö on mielivaltaista.

Ohje yhdysmerkin ja sitä ympäröivien välien käytöstä ajatusviivana (viimeksi Kielikellossa 3/1998: Yhdysmerkki, ks. Lue myös) johtanee osaltaan myös siihen, että rajakohtailmausten rinnalla esiintyy sellaisia yhdyssanojen vääriä merkintätapoja kuin ”7 - vuotiaat”, ”7 -vuotiaat”, ”7- vuotiaat”.

Luulen, että sekaannukset vähenisivät, jos ajatusviivan voisi rajakohta- eli ääripääilmauksissa muitta mutkitta korvata lyhyellä viivalla ilman välejä, siis esim. v. 1990-1999, 7-10-vuotiaat. Näin käytännössä tapahtuukin yleisesti esim. tutkimuskirjallisuudessa.

Tällöinkin olisi vielä osattava jättää väli yhdysmerkin edelle, kun yhdyssanan määriteosa on useampiosainen, esim. pro gradu -tutkielma, mutta kokonaisuudessaan merkintätapojen virheet saattaisivat vähentyä.

Kannattaisiko tähän yhdysmerkki - ajatusviiva-ongelmaan harkita uusia ohjeita, joiden noudattaminen olisi nykyistä helpompaa? Kun käytäntö on erilainen esim. englannin kielessä, se on omiaan sotkemaan asiaa myös suomenkielisessä tieteellisessä kirjoittelussa.

Erkki Savolainen
Joensuun yliopisto
Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen suomen kielen lehtori

 

Vastaus: Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Kielikellon kuten myös standardin ”Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen” (SFS 4175) ohje ajatusviivan käytöstä lähtee siitä, että omissa käyttöyhteyksissään ajatusviiva on aina ensisijainen. Se korvataan yhdysmerkillä vain pakottavissa tilanteissa, esimerkiksi kirjoituskoneella kirjoitettaessa. Tämä sanotaan myös Kielikellossa 3/1998: Ajatusviiva – ja —, ks. Lue myös. Tutkielmat kirjoitetaan nykyään lähes poikkeuksetta tekstinkäsittelylaitteilla, joten ajatusviivan käytön opetus on tärkeää. Yhdysmerkkiä ei pitäisi käyttää ajatusviivan korvikkeena, ellei sen tuottaminen ole teknisesti mahdotonta.

Ajatusviiva sisältyy tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin, mutta sillä ei ole näppäimistössä omaa näppäintä. Pystyäkseen kirjoittamaan ajatusviivan tekstinkäsittelylaitteella kirjoittajan on tiedettävä, miten se teknisesti tapahtuu. Temppu ei ole vaikea, mutta se on tunnettava – ja siinä onkin usein ongelmaa kylliksi. Tietoa kyllä on, mutta se pitää osata etsiä erilaisista ohjelmien käsikirjoista. Useimmilla työpaikoilla lienee nykyään mikrotukihenkilö tai joku muu atk-yhteyshenkilö, jolta käyttäjä voi tiedustella ratkaisua teknisiin pulmiin. Koneet on tehty palvelemaan ihmistä: käyttäjä ei saa alistua siihen, että kone estää häntä kirjoittamasta niin kuin hänen äidinkielensä oikeinkirjoitusnormit edellyttävät. Jos tekstinkäsittelyohjelmalla ei voi tuottaa jotakin kielen kirjoittamisessa tarvittavaa merkkiä, vika on vain ohjelmassa (ja sen tekijöissä), ei merkissä, kielessä tai käyttäjässä!

Vielä vinkiksi: Windowsissa lyhyen ajatusviivan eli miinusmerkin näppäinyhdistelmä on alt 0150 (käytetään näppäimistön oikeassa reunassa olevia numeronäppäimiä), MacIntoshissa alt -. Pitkän ajatusviivan saa Windowsissa komennolla alt 0151, MacIntoshissa näppäillään alt shift -. Tämän tiedon löysin Markus Itkosen uudesta kirjasta ”Typoteesejä. Tarkan typografian opas” (1999, RPS-yhtiöt); komennot toimivat ainakin nykyisissä ohjelmissa. Itkosen kirjassa on muutakin hyödyllistä tietoa tekstin ulkoasuun liittyvistä yksityiskohdista, mm. kirjaintyyleistä, otsikoista ja tehostekeinoista.

Ulkoasultaan huoliteltu teksti osoittaa kohteliaisuutta vastaanottajaa kohtaan, ja samalla se rakentaa kuvaa lähettäjästä. Viivojen pituudet, sisennykset ja muut asettelut eivät siksi ole aivan yhdentekeviä.

Sari Maamies




Kielikello 4/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Yhdysmerkki - (Vapaasti luettavissa)

Ajatusviiva – ja — (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »