Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2 (1969)

Matti Sadeniemi

Tavaramerkki vai yleisnimi?

Periaatteessa on looginen ja hyväksyttävä se kanta, että tavaramerkeiksi rekisteröidyt kauppanimet on kirjoitettava isolla alkukirjaimella ja muutenkin rekisteriin merkityssä asussa. Ne ovat kuten ainakin erisnimet enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti annettuja, jopa niin, että samakin tuote voi saada eri nimiä – esim. automerkit Fiat ja Neckar, perämoottorit Evinrude ja Johnson, radiovastaanottimet Philips ja Fenno. Esinetuotteiden kauppanimet käsitetäänkin yleensä erisnimiksi. Liukumista yleisnimiksi kuitenkin tapahtuu; esim. alkuperäiset erisnimet heteka ja mono ovat tulleet tavaramerkistä riippumattomiksi tuotteen nimiksi. Myös automerkin nimiä, vallankin sellaisia kansanomaistuneita kuin fordi, folkkari (Volkswagen), mersu (Mercedes-Benz), sitikka (Citroën), näkee pienikirjaimisina. Se on hyvin ymmärrettävissä: saman automerkin edustajat, esim. Mercedekset, ovat usein jo näöltään yhtä helposti erotettavissa muista autoista kuin esim. jonkin koirarodun edustajat toisista koirista. Mersu nimittää siten yhden autojen luokan ja on siltä kannalta yleisnimi samoin kuin esim. snautseri.

Vielä suurempi taipumus kuin esinetuotteiden nimillä on ainetuotteiden nimillä muuttua yleisnimiksi. Tosin esim. pesupulverien nimet (Omo, Persil, Suno, Tend ym.) yleensä käsitetään erisnimiksi ja kirjoitetaan suurella alkukirjaimella, koska aineet ovat sekä käytöltään että näöltään hyvin samanlaisia. Samoin esim. sellaiset konjakkimerkit kuin Courvoisier, Salignac tai Meukow ovat varsin selviä erisnimiä; sen sijaan itse sana konjakki, vaikka se on Ranskassa suojattu tavaramerkki, käsitetään yleisnimeksi (myös ranskassa cognac). Mitä enemmän alkoholijuoman nimi käsitetään juomatyypin nimeksi, sitä luontevampaa on pienen alkukirjaimen käyttö (esim. bordeaux, chianti, madeira, marsala). Suomalaistuneet asut ovat selviä yleisnimiä: benediktiini, samppanja, tokaiji.

Suuren yleisön on useinkin vaikea tietää, onko jokin sana tuotteen yleisnimi vai tavaramerkki. Sana aspiriini on ollut kauan käytössä yleisnimen luonteisena (esim. Airilan–Cannelinin luettelossa v. 1920), vaikka sen takana on Bayerin tehtaan käyttämä asetyylisalisyylihapon kauppanimi Aspirin. Harva tietää, että esim. amfetamiini on yleisnimi, mutta bentsedriini vain Benzedrine-kauppanimen väännös, samoin että on yleisnimi euflaviini, mutta rekisteröity tavaramerkki Trypaflavin.

Sama koskee tekstiiliteollisuuden tekoaineiden nimiä. Sellaiset sanat kuin nailon ja raion ovat yleisnimiä, mutta Orlon vain eräs polyakryylin kauppanimi. Teollisuus ja kauppa voivat ehkä pitää yllä tällaisia eroja, mutta ei suuri yleisö eivätkä edes muotiasioista kirjoittavat toimittajat. Näyttäisi oudoltakin semmoinen rinnakkaisuus kuin Sukat nailonia toi Orlonia.

Ero tavaraluokkaa merkitsevän yleisnimen (esim. nailon) ja yksityisen tehtaan määrätuotetta tarkoittavan erisnimen välillä (esim. Orlon) on siis periaatteessa oikea ja hyväksyttävä. Kuitenkin näillä erisnimillä on monestakin syystä taipumus saada yleisnimen väriä, ja siten ei voi pitää kiinni ison alkukirjaimen yksinomaisesta käytöstä. Myös varsinkin tutuiksi käyneiden tavaramerkkien suomalaistuneet asut ovat luonnollisia, esim. aspiriini, gynergeeni, pyramidoni, teryleeni. Perin oudolta tuntuisi esim. puhe Thalidomid-lapsista.




Kielikello 2 (1969)
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »