Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1999

Sari Maamies

Kun ja kuin käytännössä

Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.

Vaikka konjunktioiden kun ja kuin työnjako on kirjakieltä kehitettäessä tietoisesti tehty, niiden työnjako toimii nykyään pääosin hyvin ja on varsin vakiintunut. Joitakin horjuntakohtia kuitenkin on. Epävarmoissa tilanteissa puhutusta kielestä ei ole juuri apua, sillä puheessa kun ja kuin lankeavat usein yhteen.

Kuin vertailussa

Pääsääntö on, että kuin kuuluu vertailuun, kun taas ilmaisee mm. aikaa, syytä ja ehtoa. Vertailussa voi olla kyse paitsi erilaisuuden myös samankaltaisuuden ja yhtäläisyyden ilmaisemisesta. Kuin-konjunktiota edeltää usein komparatiivimuoto tai esimerkiksi sana yhtä, sama, samoin, eri, toinen, muu, melkein, ihan, sellainen, tällainen, sitä, sillä (se-sanan taivutusmuoto).

Matti on pitempi kuin Jussi.
Tule mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Hän lähti yhtä yllättäen kuin oli tullutkin.
Tulos ei ollut ihan sellainen kuin olin kuvitellut.
Tuo kelpaa siinä kuin jokin toinenkin.
Siinä sinä seisot kuin seipään niellyt!

Kuin esiintyy myös muutamassa sanontatavassa:

Tuli kuin tulikin hyvä retki-ilma.
Tuon nyt tekee nainen kuin nainen!
Se tyyppi ei muuta kuin laiskottelee.
Teen töitä sen kuin jaksan (= niin paljon kuin jaksan) ja loput jätän tekemättä.
Kaikki on valmista, sen kuin lähdetään (puhekielessä: sen kun).

Kuin-konjunktiota voidaan käyttää myös ikään kuin relatiivipronominin tehtävässä, jolloin sen voisi korvata joka- tai mikä-pronominilla. Samalla tavalla kuin relatiivipronomini (joka, mikä) kuin yhdistää silloin lauseita, joista sen aloittama lause täsmentää toista ja rajaa sen viittausalaa. Kuin-sanan edellä on tällöin usein se-pronominin jokin taivutusmuoto tai siitä johdettu adverbi.

Maksoin sen määrän kuin oli sovittu (’sen määrän, josta oli sovittu’).
Emme ehdi siinä ajassa kuin oli tarkoitus (’ajassa, joka oli tarkoitus’).

Vastaavanlainen on rakenne sitä mukaa kuin, johon siis kuuluu kuin eikä kun, vaikka ”sitä mukaa kun” on käytännössä hyvin tavallinen.

Tuokaa paperit tänne sitä mukaa kuin saatte tehtävät valmiiksi.
Sitä mukaa kuin ilta eteni, tunnelma tiivistyi.

Sitä mukaa kuin -rakenteessa kuin-lause tuntuu toisaalta ilmaisevan myös aikaa, minkä vuoksi kun tuntuisi sopivalta. Muoto mukaa on myös outo, joten sekään ei auta oikean muodon valinnassa. Muotoa sitä mukaa kuin ei pidä sotkea sitä muistuttavaan rakenteeseen sen mukaan kuin:

Sen mukaan kuin tiedän, hän on matkoilla koko kuukauden.

”Pitempi mitä sinä”

Vertailun konjunktio on aina kuin, ei mitä:

Ei: ”Myllylän aika oli sekunnin parempi mitä Isometsän.”

Vaan: Myllylän aika oli sekunnin parempi kuin Isometsän.

Ei: ”Työ vei enemmän aikaa mitä luulin.”

Vaan: Työ vei enemmän aikaa kuin luulin.

Vertailussa ei myöskään tarvita kuin-konjunktion lisäksi mitä-sanaa:

Ei: ”Neuvotteluista tuli vaikeammat kuin mitä osattiin odottaa.”

Vaan: Neuvotteluista tuli vaikeammat kuin osattiin odottaa.

Sekaannusta saattaa aiheuttaa se, että mitä-pronominia käytetään määrätapauksissa superlatiivin jäljessä: Tämä on järkevintä, mitä olen tänään kuullut (mutta: Tämä on järkevämpää kuin eilinen puheesi); Tämä on paras ohjelma, mitä (t. jota) olen käyttänyt (mutta: Tämä on parempi ohjelma kuin aluksi luulin).

Kun, kuin ja pilkku

Kun on alistuskonjunktio, eli se aloittaa aina sivulauseen. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla:

Laite käynnistyy, kun sen takaosassa oleva vipu käännetään yläasentoon.
Kun lautakunta oli tutustunut esityksen perusteluihin ja kun esittelijä oli käyttänyt alustuspuheenvuoron, puheenjohtaja avasi keskustelun.

Jos lauseita yhdistää liittokonjunktio (esim. samalla kun), lauseiden raja ei ole aina aivan selvä. Pilkku voi tulla liittokonjunktion eteen, sen sanojen väliin tai se voi jäädä kokonaan poiskin:

Poliisi puuttuu tilanteeseen vasta sitten, kun hauskuus muuttuu häiriöksi.
Mies on elättänyt itsensä muikun kalastuksella sen jälkeen(,) kun metsurintyöt loppuivat.
Valtion verotulot romahtivat 1990-luvun alussa(,) samalla kun menot kasvoivat.
Matkapuhelimen vastaajapalvelu vastaanottaa viestit sillä aikaa(,) kun puhelin on kiinni.

Kuin-konjunktion yhteydessä pilkkua tarvitaan varsin harvoin. Silloin kun kuin aloittaa epätäydellisen, predikaatittoman lauseen, pilkkua ei käytetä. Silloinkin kun kuin aloittaa täydellisen (predikaatillisen) lauseen, pilkku jää tavallisesti pois, jos edellä on sana, johon kuin viittaa (vertailu).

Toivottavasti tulos on parempi kuin viime kerralla!
Saimme työn valmiiksi vaivattomammin(,) kuin kukaan osasi ennalta odottaa.
En osaa sanoa muuta(,) kuin että hyvä tuli!

Jos kyse ei ole varsinaisesta vertailusta ja kuin aloittaa täydellisen, predikaatillisen lauseen, sen eteen tulee pilkku (harvinainen tapaus):

Hän törmäilee liikenteessä, kuin (= ikään kuin) tiellä ei olisi ketään muuta.

Kun ja kuin liittokonjunktioissa

Kun- ja kuin-konjunktiot esiintyvät usein ns. liittokonjunktioissa eli kahdesta tai useammasta sanasta muodostuvissa yhtymissä, jotka yhdistävät virkkeen lauseita. Tavallisia liittokonjunktioita ovat esimerkiksi ikään kuin, ennen kuin (kirjoitetaan erikseen!), niin pian kuin ja samalla kun, sitten kun, joka kerta kun, sen jälkeen kun. Myös liittokonjunktioissa kuin esiintyy vertailussa, kun taas ilmaisee aikaa; eronteko ei ole aina selvä.

Kun konjunktiota käytetään verrattaessa kahta ajankohtaa tosiinsa, rakenteeseen sisältyy sekä ajan että vertailun merkitys. Näin esimerkiksi liittokonjunktioissa ennen kuin, ikään kuin, niin pian kuin, yhtä kauan kuin ja yhtä pian kuin, joissa on vertailua ilmaiseva adverbi ennen, niin ja yhtä. Näihin tapauksiin on vakiinnutettu kuin.

Tähän on koottu luettelo avuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa kun- ja kuin-konjunktion valinta voi tuottaa hankaluutta.

Kun

aina kun
heti kun
joka kerta kun
juuri kun (= sillä hetkellä kun)
kohta kun
niihin aikoihin kun
nyt kun
samalla kun
samassa kun
sen aikaa kun
sen jälkeen kun
siihen aikaan kun
siihen asti kun (ei: kunnes)
siitä alkaen kun
siitä asti kun
siitä lähtien kun
siitä saakka kun
siksi kun (ei: kunnes)
siksi aikaa kun
silloin kun
sillä hetkellä kun
sillä kerralla kun
sillä kertaa kun
sitten kun

Kuin

aivan kuin
ennen kuin
ikään kuin
juuri kuin (= aivan kuin)
”kuin myös” paremmin: ja, sekä, ja samoin, samoin kuin
niin kuin
niin X kuin Y:kin / ei niinkään X kuin Y / ei sen paremmin ~ enempää X kuin Y:kään
niin kauan kuin
niin paljon kuin
niin pian kuin
niin suuressa määrin kuin
niin usein kuin
samoin kuin
sellainen kuin
sen mukaan kuin
siinä määrin kuin
sikäli kuin
sillä tavoin kuin
siltä osin kuin
sitä mukaa kuin
sitä myöten kuin
yhtä kuin
yhtä hyvin kuin
yhtä vähän kuin




Kielikello 3/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kun vai kuin? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »