Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1999

Riitta Eronen ja Pertti Pohjanvuori

Kysyttyä

Konditionaalin käytöstä

Kysymys: Olen ylen kyllästynyt konditionaalin yleistymiseen niin puheessa kuin kirjoitetussa sanassakin. Seurakunnissa papit eivät enää uskalla edes rukouksessa pyytää Jumalalta jotakin, he vain pyytäisivät, ja elämän ohjeita annettaessa tehtäisiin ja toimittaisiin, vaan ei enää tehdä tai toimita.

Viimeinen pisara tässä oli Kielikellon 1/99 (ks. Lue myös) muuten hyvän paikannimiartikkelin tummennettu pääasia sivulla 13: Olisi rinnastettava ja olisi nähtävä. Minun korvani kaipaa konditionaalin käytössä aina jatkoa, olisi, jos...

Miksi tällainen on yleistynyt? Olisiko tehtävä jotakin, vaikka Kielikellossa neuvottava selkokielisyyteen?

Pertti Pohjanvuori
Lopen seurakunnan talouspäällikkö

 

Vastaus: Verbin isi-tunnuksisen tapaluokan eli konditionaalin keskeisiä merkityksiä on tosiaan osoittaa ehdollisuutta. Niinpä se liittyy usein jos- ja mutta-lauseisiin ja on suomennetulta nimeltäänkin ehtotapa. Tällaisesta konditionaalin käytöstä sopii esimerkiksi lause ”Antaisin sinulle vaikka kuun taivaalta, jos se olisi mahdollista!”

Tämän lisäksi konditionaalilla on monenlaista muutakin käyttöä. Kysyjän paheksumassa tapauksessa konditionaalilla pehmennetään sanomista, joka muuten voi tuntua liian jyrkältä. Konditionaali onkin tärkeä kohteliaisuuden osoittamiskeino kielessämme, jossa ei ole kovin paljon varsinaisia kohteliaisuusfraaseja (tähän viitattiin myös Kielikellon numerossa 2/99, jossa käsiteltiin laajasti kohteliaisuuden ilmenemistä kielessä, ks. Lue myös). Kun keskustelussa ei haluta nolata toista töksäyttämällä vastakkaista mielipidettä, aloitetaan lause usein konditionaali-ilmauksella, esimerkiksi ”Sanoisin tähän – – ”; ”Olisin kuitenkin sitä mieltä, että – –.” Kielitoimiston puhelinneuvonnankin asiakkaat pehmentävät usein kysymystään aloittamalla: ”Kysyisin – –”, ”Voisinko ~ saisinko kysyä – –.” Tämäntyyppistä asioimiskonditionaalia käytetään myös, kun tilataan pöytää ravintolasta tai aikaa kampaajalta ja lukemattomissa muissa yhteyksissä (”Varaisin ajan – – ”).

Anneli Kauppinen kuvaa väitöskirjassaan ”Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto” (1998), kuinka lapsi omaksuu kieltä oppiessaan lukuisia konditionaalin sisältäviä ilmauksia. Niiden avulla luodaan leikisti maailmaa (”Tää olis prinsessa ja tässä olis sen linna – –”), osoitetaan toivetta (”Minua huvittaisi – –”), pyydetään (”Antaisitko – –”) ja niin edelleen.

Konditionaalimuodon käyttö ei siis läheskään aina tarvitse täydennyksekseen jos-sanaa. On silti hyvä muistaa, että kohteliaisuuteen liittyvä konditionaali voi myös ärsyttää, jos sitä käytetään niin paljon tai sellaisissa yhteyksissä, että varsinainen ilmaus hämärtyy, puhujan mielipide jää sanomatta tai muuta sellaista. Varsinkin poliittiseen kielenkäyttöön liittyy joskus yletöntä pehmentelyä, joka kääntyy itseään vastaan: puhuja tuleekin ärsyttäneeksi kuulijaa juuri sillä kielellisellä keinolla, jonka avulla pyrki olemaan ärsyttämättä.

Riitta Eronen




Kielikello 3/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999 (Vapaasti luettavissa)

Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »